Diachrysia x 3 [1. Diachrysia chrysitis, 2. Diachrysia sp., 3. Diachrysia stenochrysis]

Olen yittänyt ratkoa näitä Diachrysia-lajeja ja tärkeinpänä ohjeenani pitänyt Jari Kaitilan selventävää vastausta 21.11.2021 messinkiyökkösiä käsittelevään kysymykseen.

  1. Tässä kuvassa on mielestäni messinkiyökkönen (Diachrysia chrysitis), koska ruskea vyö ei katkea missään kohdin.
  2. Tämä yksilö (kaksi kuvaa) on mielestäni myös messinkiyökkönen, koska ruskea vyö on vain melko kapeasti poikki.Lisäksi tämä yksilö näytti täysin mattapintaiselta katsoi sitä miltä etäisyydeltä tai missä kulmassa tahansa. Tuo mattapintaisuus minua hämmästytti, koska sellaista en ollut aikaisemmin nähnyt. Jarin tekstissähän tuo mattapintaisuuskin tuli esiin.
  3. Tämä yksilö saattaisi sitten olla olla poikkimessinkiyökkönen (Diachrysia stenochrysis), koska ruskea vyö on melko leveästi poikki, ja tämä yksilö hohteli varsin kullanvärisenä.
    Mitä mieltä olette näiden pohdintojen oikeellisuudesta?


Vihti 9.9.2021 (1.)

Vihti 11.7.2022 (2.)

Vihti 11.7.2022 (2.)

Vihti 28.8.2022 (3.)

Tuo mattapintaisuus on ihan normaalia, koska päivällä luonnossa ei juurikaan ole mitään heijastuvaa keinovaloa. Silloin siivistä heijastuu ympäröivä vihreä luonto. Aurinkokaan ei taida osua oikeassa kulmassa siipien kattolaskuisuuden takia. Valotuksessahan valaisimen valo heijastuu kirkkaana, kun kuvaa sopivasta suunnasta.

Ykkösestä ja kolmosesta samaa mieltä, kakkoseen en ota kantaa.

Kiitokset Lasse kommenteistasi! Nyt sitten ykköselle ja kolmoselle on lisäkseni yksi puoltava näkemys…
Hyvää analyysia myös nuo kakkosta koskettavat valoasiat. Otin tuosta kakkosesta eri suunnilta runsaasti kuvia, ja useissakin kuvissa jouduin käyttämään salamaa vastavalona auringolle. Tässä tapauksessa lopputulos oli kuitenkin sama, mattapintaisuus säilyi kaikissa kuvissa samanlaisena.
Toivottavasti vielä muitakin kommentoijia tulisi mukaan tähän ketjuun laajemman käsityksen saamiseksi…

Lisää näkemyksiä ei ole tullut, joten kirjailen otsikon tämän hetken näkemyksen pohjalta. Ykkösen ja kolmosen kirjaan lajilleen ja kakkosen jätän sukutasolle.