Mites tämä nyt menee iNaturalist havaintojen kanssa, jos niiden sijaintitieto on karkeistettu sovelluksessa (obscured), niin laji.fissä näkyy se hyvin epätarkkana nelikulmiona, jossa kuitenkin joku pistekin “harhautuksena”. Edes omista havainnoistaan ei näe tarkkaa paikkaa laji.fissä jos on inatissa sen karkeistanut, minkä vuoksi en juuri viitsi sitä toimintoa käyttää.
Onko viranomaisilla ja tutkijoilla kuitenkin mahdollisuus käyttää tätä tietoa ja pitääkö sitä erikseen aina anoa joltain taholta (kenellä lupa myöntää?) vai onko Elinvoimakeskusten ja Ympäristöviranomaisten mahdollista omilla tunnuksillaan aina automaattisesti nähdä nuo karkeistetut tarkasti? Esim. jos konsulttifirmat hakevat havaintotietoja vaikkapa tuulivoima-alueilta, niin saavatko he joltain taholta luvan nähdä myös karkeistetut inat havainnot?
Mietin vaan että kuinka paljon karkeistus hankaloittaa havaintojen hyödyntämistä suojelu- ja tutkimiskäytössä ja kannattaako sitä käyttää kuin poikkeustapauksissa?
Joskus joku norjalainen kyseenalaisti kalahavaintojen karkeistukseni juurikin sillä perusteella, että inatissa ei ole pääsyä tarkkaan paikkatietoon ja että tutkimus kärsii siitä. Karkeistan edelleen kalahavainnot, koska en halua mitään ryntäystä kalapaikoille: ihmiset on laiskoja etsimään omia paikkoja, mutta sana kulkee nykyään nopeasti ja laajalle.
Toisaalta ihmetyttää metsäpeuran ja monen riistaeläimen automaattiset karkeistukset, mutta susihavainnoilla taas ei (ainakaan ollut) ole vastaavaa käytäntöä.
Saamme karkeistettujen havaintojen tarkat paikat Lajitietokeskukseen kahdesti vuodessa (kesä- ja joulukuussa) niiltä iNaturalistin käyttäjiltä, jotka ovat valineet omista asetuksista Suomen kotiverkostokseen. Tämä data on sitten viranomaisten käytettävissä Viranomaisportaalin kautta ja muille aineistopyynnön tekemällä.
iNaturalistin suomalaisten havaintojen automaattikarkeistuksia ollaan yhtenäistämässä.
Sivuhuomautuksena: Se iNatin sovellus taitaa välillä ottaa aika karkean sijainnin havainnolle. Vaikka mitään karkeistusta ei olisi, sijainti voi olla vaikka 100 m tarkkuudella, vaikka puhelimen gps kyllä pystyy parempaankin.
iNat ottaa sijainnin kuvien metatiedoista, joten tarkkuus on tarkistettava havaintoa tehdessä. Jos haluaa varmistaa tarkemman sijainnin, niin se pitää sitten appissa tehdä erikseen. GPS sovelluksista taitaa kuitenkin saada vielä tarkemman sijainnin.
Havainnon sijaintia voi kokeilla tarkentaa jälkikäteen desktop-iNaturalistissa, mikäli on ottanut useamman kuvan, sillä jossain niistä saattaa olla oikeat koordinaatit.
Sijainnin tarkkuutta pitäisi tosiaan muistaa aina välillä testailla. GPS häirintä on tietysti pahin ongelma.
Yleisin ehkä se että ekan kuvan jälkeen ei anna sovelluksen rauhassa etsiä sijaintia maksimitarkkuuteen vaan menee ottamaan seuraavaa kuvaa. Jos kuvien paikkatiedon tallennus on päällä, ehkä tuo ei ole niin iso ongelma(?)
Itse en oikein näe pointsia salata sienihavaintoja. Ja toisaalta vaikka ei tietäisi tarkkaa paikkaa havainnolleen kannattaa se täpätä metrilleen että mahtuu metsänkäyttöilmoitusten uhis -kriteereihin.
Enpä tullut ollenkaan ajatelleeksi, että jos ottaa kuvat iNat-sovelluksella, kuinka paikka määrittyy: sovelluksella vai kuvista. Alkuun tuli havaintokuvat otettua iNatilla, mutta aika nopeasti siirryin käyttämään kamerasovellusta kuvan ottoon ja jakamaan ne iNattiin.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.