Kaarina, 09.07.2026
Metsäuran pientareella kasvoivat maasta, ~ 3cm halkaisija. Aika kookkaat askukset (huomaa kuvien laadustakin) joitten päät sinertyivät melzerissä. Hetken mielijohteesta kokeilin 20% KOH maljakkaan ulkopintaan ja se kellertyi.
Kaarina, 09.07.2026
Metsäuran pientareella kasvoivat maasta, ~ 3cm halkaisija. Aika kookkaat askukset (huomaa kuvien laadustakin) joitten päät sinertyivät melzerissä. Hetken mielijohteesta kokeilin 20% KOH maljakkaan ulkopintaan ja se kellertyi.
Voisi hyvinkin sopia keltamaitomaljakkaaksi (Peziza/Paragalactina succosa). Se on kalkkipaikkojen laji (VU). Täsä pari kuvaa sekvenssivarmistetusta
En huomannut vauriokohdissa mitään ihmeellistä, mutta en kyllä osannut sillä silmällä katsoakaan (en ollut tämmösestä lajista kuullutkaan ennen kuin rupesin selaamaan Pezizoita). Ja kuvatessa tosiaan satoi kaatamalla.
Niin ja kalkki ois varmaan peräisin tiesorasta, ei tuolla maaperässä kai muuten ole. Littoistenjärvellä oli tämä esiintymä.
Tämmöiseksi kuivuivat. Kävin tänään vielä esiintymällä tsekkaamassa tuoreita maljoja, mutta ei niillä tapahtunut puoleen tuntiin mitään vauriokohdissa.
Maljakkaissa on kyllä muitakin vaaleita lajeja jotka voisivat ehkä olla noin valkoisia ihan nuorena ja runsas sade voi myös valjuunnuttaa värejä. Tuo keltainen KOH reaktio vei ajatukset succosaan, en tiedä millä kaikilla muilla lajeilla olisi mahdollisesti samanlainen KOH reaktio. Ehkä valjumaljakas olisi mahdollinen?
Eilen tuli vastaan tämmöisiä Paraisilla vanhan louhoksen läheisyydessä hakkeelta. Vauriokohdat värjäytyivät selvästi keltaisiksi, vaikkei kuvassa ehkä näy. Askuksilla melzer-reaktio, mutta itiöt näyttävät sileiltä siinä missä succosalla on nystyiset.
Tietääkseni vauriokohdat värjäytyvät keltaiseksi vain succosalla ja succosellalla. Väri on oikeasti vihertävän keltaista ja on kyllä useimmiten helppo huomata
Kummallakin on yksittäisiä matalia “ryhmyjä” itiöiden pinnassa, mutta niitä ei välttämättä sellaisiksi heti huomaa eivätkä ne pompi silmille jos tarkentaa itiön “ekvaattoritasoon”. Pitää tarkentaa itiön pintaan immersiolinssillä. Värjääminen on myös hyvä keino saada itiön pinnanmuodot esiin, esim puuvillasinellä.
Luulisin kyllä että kuvassa on succosa, mutta ainahan voi laittaa näytteen sekvensseihin. Minulla on Ankelen kalkkilouhokselta vertailusekvenssi. Succosellastasta ei ole kuin yksi kirjaus 50 vuoden takaa eikä succosastakaan ole kuin pari uudempaa kirjausta.
Jos itiöt ovat tosiaan sileät niin sitten voi olla joku muu laji kyseessä, mutta minulla ei ole tarjota siihen mitään ehdokasta.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.