Tämä lienee havuhärmäkkä veluticeps abietina? Vai onko joitakin mihin tämän voi sekoittaa. Tällä oli pientä lakkia. Kasvaa melko vanhalla kuusimaapuulta siperiankäävän ja rivikäävän kanssa. [On]
Tämä taitaa olla varmaa skooppitavaraa, mutta onko ehdotuksia mihin voisi kuulua. Melko pehmeä ja mehukkaan oloinen. Tuoksu oli myös hieman omalaatuinen. Ei siis sellainen tyypillinen “sienen tuoksu”. Veikkaan siis jotakin Skeletocutista. Kasvutapa kylläkin erikoinen. Havupuulla kasvaa, mutta tarkemmin en osaa sanoa. [Maitovahakääpä]
1 ja 2 runsaslahopuustoisesta rantametsästä. Aiemmin sieltä on löytynyt aarnikääpää, siperiankääpää, riukukääpää, ruostekääpää ja männynkääpää.
Onkohan kellarikesikkää? Kasvaa melko kovalla puupöllillä. Puukko uppoaa vain muutamia senttejä. Pöllillä myös pinovyökääpää ja koivunhelttakääpää. [On]
Tästä en oikein tiedä mistä lähtisin. Melko kovalla männyllä. Erikoisena piirteenä se, että tätä kasvoi vähän myös ympäröivällä neulaskarikkeella ja muilla läheisillä oksilla.
Joku Postia, mutta mistä lähtisin. Kasvaa havupuun juurakkokasassa. Puuterikääpää oli samassa läjässä monta isoakin kuromaitiöpalloa. Ei ole sinertävä (vaikka kuvassa vähän sille näyttää), mutta ei myöskään erityisen rusehtava. Eikä harmahtava. Maku ei ollut mitenkään erikoinen.
Tuohon kakkoseen ajatus maitovahakäävästä, Physisporinus vitreus. Mutta tosiaan ihan vain arvaus, voi olla jotain muutakin. Kerran keräsin sen Skeletocutis-lajina, kun haisi pahalle, mutta olikin maitovaha. Eli skooppattava.
Tämä maitovahakäävän tuoksu on mielenkiintoinen asia. Kääpäkirjan mukaan sillä ei ole tuoksua. Linkin takana on kuitenkin viestiketju jossa on oma mahdollinen maitovahakääpä. Olen seurannut tuota esiintymää ja otin siitä nyt näytteenkin. Mielestäni sillä oli aika voimakas tuoksu, aika samankaltainen kuin kantokäävällä. Täsmääkö?
Sen verran muistan, että tuoksu oli epämiellyttävä ja siksi silloin yhdistin sen Skeletocutis sukuun.
Ei ole tullut yleensä sitä haisteltua, kun on kerätessä usein jo tiennyt mitä kerää. Oudon näköisiä tulee helpommin nuuskuteltua. En usko, että tuoksua on aina.
Toinen esimerkki on savukääpä, Bjerkandera fumosa. Kirjan mukaan sillä on heikko hedelmän tuoksu. Kerran törmäsin sellaiseen, joka muistutti suuresti raidantuoksukäävän tuoksua ja oli hyvin voimakas. Eli poikkeavia tuoksuja/voimakkuuksia saattaa tulla. Vaikea sanoa mikä sen aiheuttaa. Syy ei ainakaan näissä ole ollut huonokuntoisuus.
Voisit katsoa sitä skoopissa. Yritä saada leike pillien suurihmoista. Onko niissä kiteitä? Ja koita etsiä itiöitä. Jos näet melko pyöreitä ja suuria itiöitä isolla öljypisaralla (CB:ssä), niin sitten mennään maitovahakäävän puolelle.
Harmaaorvakka taitaa olla. Katselin netistä kuvia ja löytyi hyvin samanlaisia. Itiöt sopii, sinkilätön ja isoja kiteisiä kystidejä jotka näkyivät jo pienemmälläkin suurennoksella
Tuosta valkoisesta resusta en oikein saanut kunnolla mitään irti. Itiöitä löytyi kyllä vaikka kuinka paljon, mutta yhtään basidioita en löytänyt. Niemelän kirjan kuviin kun verrasin, niin näyttävät ehkä liiankin pyöreille.
Harmaaorvakka vaikuttaa oikealta, perustuen noihin kiteisiin kystideihin ja itiöemän ulkonäköön.
Voisi nuo itiöt kuulua maitovahalle, vaikka kyllä aika pyöreiltä näyttävätkin, mutta kokeile CB:tä, siinä ne voisivat näkyä paremmin. Itiö voi olla pyöreä, jos on “päällään”. Muoto pitää katsoa niin, että apikulus näkyy ja mielellään kyljellään (mittaus ainakin siten). Maitovaha on tosi tiukkaa tavaraa ja rakennetta on vaikea saada hajalle.
Tänään skooppasin myös tuota maitovahaepäilyä. Nyt itiöt näyttivät paremman muotoisille. Itiölavaakin löytyi, mutta oli aika tiiviin oloista. Basidioita en erottanut, koska vaikutti että ne olivat tiiviisti itiöiden alla piilossa. Itiöitä oli kuitenkin paljon itiölavan pinnalla.
Kyllä sen täytyy olla maitovahakääpä itiöiden ja ulkomuodon perusteella. Se tosiaan on niin tiukkaa tavaraa, että rihmastoa on tosi vaikea saada hajalle.
Ainoat vaihtoehdot, jotka minulla ulkonäön perusteella oli mielessä on Skeletocutis suku ja istukkakääpä, mutta niiden itiöt ovat ihan erilaiset. En keksi muita mahdollisia ehdokkaita. Sitähän voidaan katsoa Oulussa skopiapiirissä, kun pääset paikalle.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
