Käävän alkuja? [ Daldinia loculata ]

Moi, kuvattu 13.8.2019 Pyhärannassa osittain palaneelta koivulta, ensin ajattelin että ovat hiiltyneitä varsinkin kun pinnasta vielä irtosi mustaa töhnää, mutta havaitsin että ovat yhtä mustia myös säästyneellä osalla (kuten kuvassa) ja uutta alkua oli myös tulossa kaikki yhtä mustia, tämän leveys n.4cm.
T:Jyri

1 tykkäys

Pikipallolta näyttää (Daldinia concentrica).

2 tykkäystä

Mielenkiintoiselta näyttää, ikään kuon kuin nousisisi jotain karvoja pinnalta…

Muistaakseni Daldinioiden itiöt eivät ole mitenkään pitkiä. D. concentrica kasvaa vain saarnella mutta poltetun koivun päällä ykkösvaihtoehtoni olisi D. loculata, vaikka muutama muukaan ei ole täysin poissuljettu. Mutta se vaatisi skoopin.

1 tykkäys

Voin kyllä hakea vaikka yhden tarkempaan syyniin jos joku haluaa (koivulla kymmeniä ja lisää tulossa), tälläinen tulee varmaan näppärästi kokonaisenakin,

Oukei, näitäkin on sitten montaa lajia. Suomen sienioppaassa D. concentricasta sanotaan että “Kasvaa melko yleisenä lehtipuiden lahopuulla, erityisesti koivussa ja lepässä”. Laji.fissä ainoa laji tuossa suvussa on tuo D. concentrica.

Itse katselin tällaista äskettäin pähkinäpensaalla, mikähän lie tuo sitten lajiltaan.

Satuin katsomaan mitä tästä Daldinia-porukasta oikein tiedetään. Googlaamalla löytyi ainakin tämä artikkeli vuodelta 2014

Lajeja on paljon, ja siksi katsoin mistä on havaintoja Suomesta tai Ruotsista. Sellaisia lajeja löytyi viisi: vernicosa, loculata, petriniae, decipiens ja lloydii. Loculata ja petriniae näyttävät olevan muita kookkaampia.

2 tykkäystä

Tanskassa on listattu 8 lajia ja Norjassa 16 lajia + liuta synonyymejä. Suomessa vain 3 lajia. Norja on tässäkin omilla taksonomisilla linjoillaan.

Laji.fissä on taksonina Daldinia consentrica joka palauttaa 3 havaintoa kun taas oikein kirjoitettu nimi Daldinia concentrica ei ole taksonina mutta nimen takaa löytyy reilut 60 havaintoa. D. concentrica on kuitenkin FTE:n mukaan pääasiassa saarnen laji.

Saman verran Laji.fistä löytyy havaintoja D. loculatasta mutta se taas on FTE:n mukaan pääasiassa palopaikkojen laji (Ruotsiksi Brandskiktdyna).

Ja siis tuo Jyrin kuvaama koivulla palopaikalla = D. loculata.

Kolmas Laji.fin Daldinia on D. petriniae josta on listattu 7 havaintoa (joista 6 iNatista). Lepältä löytyvät lienevät (ainakin pääosin) tätä lajia. Muutenkin voisi arvella että tämä saattaa olla se Suomen peruslaji.

Pitäisi varmaan yrittää skoopata näitäkin (ja testata KOHIssa) ja yrittää saada sekvensoitavaksi.

Tässä kuvakaappaus Ruotsin listalta

1 tykkäys

Kiitos tämäkin lajilleen, vaikka aikaa kuluikin, tämä löytyi pienestä kaistaleesta jonka joku maanomistaja jättänyt, kaikki muu puu menikin energiapuuksi, sanottiin että on vaarallista jättää palaneita puita pystyyn, kummallista kun toisella isolla paloalueella taidettiin jättää puolet 20 vuodeksi rauhaan jos oikein muistan, kismittää vieläkin, olis voinut löytää vaikka mitä, taas lähdin harhailemaan

Joo palopaikat on vähissä nykyään ja esim. metsähallitus kulottaa suojelualueilla että saataisiin edes hieman lisää tätä erittäin uhanalaista luontotyyppiä. Itselläni on tiedossa muutama pienialainen palopaikka ja niistä on löytynyt runsaasti sienilajeja joita ei mistään muualta löydä.

Lepältä tuntuu löytyvän vielä näitä pikipalloja. Raaputin paria palloa paperille FTE:n ohjeiden mukaan, ja molemmat värjäsivät paperia hieman harmaanvioletiksi. Kyseessä pitäisi kai olla D. petriniae tai D. decipiens, koska puu ei ollut palanutta.

Löytämäni pallot ovat olleet yleensä halkaisijaltaan sentin tai kaksi. FTE puhuu lajien välisistä kokoeroista, mutta mitään makromittoja ei kerrota.

Itiöiden koko lienee varmin ero näiden kahden lajin välillä. Tämän mukaan itiöiden pitäisi olla 12,5–16,5 × 6,5–7,5 μm (D. petriniae) tai 14–18 × 6,5–10 μm (D. decipiens).

Sitten ongelma on vain se, että miten näistä saadaan itiöitä? Kokeilin paria intuitiivista tapaa, mutta en löytänyt itiöitä. Onko palloissa ylipäätään jäljellä itiöitä tähän aikaan vuodesta? Onko jollakulla kotelosieniä paremmin ymmärtävällä neuvoja?