Kiilunen riidenlieolla

Saksassa Martin Schnittler löysi L. lycopodiicolan ja keräys oli tyyppinäytteen jälkeen vasta toinen Saksasta eli upea löytö. Liikuin yhtenä päivänä viime viikolla alueella, jolla oli siellä täällä liekojakin ja päätin tutkia, löytyisikö niiltä mitään. No löytyihän niiltä: Diderma niveum, Lepododerma chailletii ja Lamproderma echinulalatum ja tietenkin myös L. ovoideum. Tulomatkallakin sattui vastaan vielä muutama liekopaikka ja viimeisimmästä löytyi hieman toiveita herättävän näköisiä yksilöitä:

Tutkin näytteen eilen illalla ja ilokseni itiöt olivat verkkokuvioisia:

Mutta kun Martin esitteli löytönsä, hän muistaakseni kertoi, että itiöt olivat pieniä, alle 10 kokoisia ja tällä ne ovat luokkaa 15-20. Uskomatonta tuuria, jos nyt sattui niin, että kun yrität etsiä tiettyä lajia, löydätkin luultavasti sen isoitiöisen variaation. No, minun pitää tietenkin saada jostain sen L. lycopodiicolan kuvaus ja tutkia, sopivatko muut ominaisuudet… Pyysinkin lajikuvausta jo Martinilta.

Norjasta näyttäisi olevan parikymmenta keräystä L. lycopodiicolasta, joten kaipa sitä täälläkin esiintyy.

t: Marja

2 Likes

Onnittelut, hieno löytö ja uusi laji Suomelle. Lamproderma lycopodiicolalla on isot itiöt

The species forms dense clusters of sessile, globular sporocarps with a predominantly bluish metallic sheen. It may lack a columella, which is very unusual in Lamproderma . The species has large spores, (15–) 17.5–20 (–23) µm, with very characteristic spore ornamentation consisting of a rough network of high ridges.

Tässä alkuperäinen lajikuvaus

https://eumycetozoa.com/data/report.php?busca=Lamproderma&por=gensi&numr=3126&tipo=Rtax&seepdf=si

1 Like

Hei,

kiitoksia tiedoista!

Niin se muisti vaan pettää. Sekoitinkohan itiökoko asian, kun siellä esiteltiin muutakin.

Itselle uusi laji on aina mieluisa t: Marja.