Skooppihommiksi taitaa nämä mennä.
Nämä löytyivät järven suojavyöhykkeeltä. Eli siis tuoretta kangasta jossa runsaasti kuusi ja mänty lahoa ja keloja. Ainakin luonnontilaisen kaltainen. Toisella puolella sitten nuorta taimikkoa. Löytyi myös raidantuoksukääpää. Tuoksu muistutti karvasmantelia ja käsidesiä, mutta ei kai tämä muukaan voi olla.
Oli niin korkealla ja tuuli niin ei tuoksunut alas asti eli oli pakko pitkällä kepillä tuupata yksi irti.
- Ruostekääpä? Tämä ei ehkä tarvitse skooppausta.
Melkolaholla kuusella.
- Siperian/kuusenkääpä??
Katkennut kuusen latvaosa, melko kova.
- Siperiankääpä? Melko paksu, mikä ei kai sovi kuusenkäävälle? Vai tuleeko riukukääpä kyseeseen?
- Onko ihan vain riukukääpä?
Tässä vielä pari kuvaa metsästä;
Puolanka 2.5.2026
Raidantuoksukääpä on hyvä löytö. Jos se tuoksuu selvästi ja on tuollainen valkoinen, se se on.
Ruostekääpäsi on ruostekääpä. Voit vilkaista sen seetoja skoopissa, mutta on ihan maastossa tunnistettava laji.
Sitten sinulla on mielestäni riukukääpiä.
1 Like
Voimakas tuoksu siinä oli. Erikoinen kasvupaikka sinänsä, kun oli siinä taimikon reunalla. Eikä järvellekkään ollut montaa kymmentä metriä. Puusto vielä melko harvaa. Ei oikein vastaa sellaista kostean pienilmaston metsää.
Miten paljon riukukäävän pillikoko vaihtelee noista otin näytteet ja niissä oli kokoeroja pillistöissä.
Se kasvupaikka on varmaan jäännös siitä mitä vieressä ollut metsä on joskus ollut. Pienilmasto muuttunut hakkuiden takia…
Lajit sinnitelee aikansa mutta sitten häviävät…näin se vain menee, ikävä kyllä.
1 Like
Laita tuo raidantuoksukääpä minulle muiden lähetettävien mukana. Laitetaan museoon.
Tuota ruostekääpää voit opetella skooppaamaan. Saat sen määritettyä/varmistettua Paulin mainitsemien seetojen avulla.
Yleensä riukukääpä ja siperiankääpä ovat jo maastossa määritettävissä, mutta on minulla tullut sellaisia eteen, etten ole osannut päättää pelkän ulkonäön perusteella. Pillikoko ja väritys eivät ole sopineet kuvauksiin. Minustakin nuo näyttävät riukukääviltä. Sitäkin voisit skoopata. Seetat ovat sillä pitkiä ja neulamaisia. Ja jos löytyy itiöitä, ne ovat käyriä. Tosin aika harvoin niistä löytyy itiöitä.
Katsoin juuri yhtä minulle lähetettyä näytettä ruostekäävästä, joka oli hyvin huonokuntoinen ja kerätty sillan rakenteista. Otin siitä tähän sinulle kuvan, josta näkyy nuo seetat, jotka puikkaavat kaartuen ulos itiölavasta. Muuten koko pinta oli täysin tuhoutunut, mutta seetojen ja ulkonäön perusteella silti määritettävissä.
1 Like
Skooppasin tänään noita Phellinuksia. Lisään kuvia kunhan saan käytyä ne läpi.
- Luulen, että löysin seetoja. Sellaisia pitkiä ruskeita.
- Seetoja löytyi, ei itiöitä. Riukukääpä taitaa olla.
- Tällä on näistä kolmesta riukukääpä oletetusta suurimmat pillit. Itiöitä löytyi melko paljon, eivätkä olleet riukukäävän käyriä vaan sellaisia niinkuin siperian- / kuusenkäävällä. Paksuseinäisiä. Löytyi myös sellaisia rasvapisarallisia, mutta ne lienevät jotain muuta. Muutaman basidion löysin ja yhdessä oli kiinni sellainen paksuseinäinen. Seetoja löytyi hyvin, ja tekisi mieli sanoa, että ainakin osa selvästi avaraonteloisia ja leveätyvisiä, mikä viittaisi kuusenkääpään. Ollaan kuitenkin Kainuussa, joten kuusenkääpä lienee hyvin epätodennäköinen.
Leikkauspinnasta vielä: Hyvin ohut malto, en erota lustoja. Sekin kai viittaisi kuusenkääpään.
- Tältä ei löytynyt itiöitä. Seetat sopivat mielestäni riukukäävälle.
Tässä nyt kuvia:
- Taitavat nuo ollakin vain perus rihmaa:
- Oli muuten veikeän näköistä pienemmällä suurennoksella, kun otin pillipinnasta vaaka suuntaisen leikkeen.
- Tuossa ympyröitynä ainakin itiöitä, basidio, basidio missä itiöitä ja seetoja. Se basidio, missä itiöt kiinni ei erottunut skoopissakaan kuin hailakasti niin kuvassa se ei erotu ollenkaan. Uskallatteko sanoa näiden pohjalta kumpi olisi kyseessä?
Edit: Tässä vielä kuvat kuivanäytteestä
1 Like
Tuossa kuvassasi on siis siivu kärsinyttä itiölavaa, josta poikkeaa noita teräväpäisiä pitkiä seetoja? Eli ne ovat noita yksittäisiä ja tuo ssa on tavalaan seetakimppuja. Tulkitsenko oikein?
Kyllä, juuri näin. Ruostekäävällä ne poikkeavat paljon muiden Phellinus-lajien seetoista, jotka sojottavat suoraan ylös itiölavasta.
Noista P. abietis/chrysoloma seedoista on vähän hankala sanoa. Ehkä kuitenkin hoikkia niin kuin abietiksella. Itiötmitat auttaisivat, mutta ei taida koulun skoopeista löytyä mittaa. Ei edes yliopiston skooppeihin ole tyypillisesti mittakulaareja asennettu, vaikka saisi löytyä joka ikisestä.
Joo hankala on sanoa. Katselin vähän kuvia niin kuusenkäävällä näyttää olevan selvemmin avaraonteloiset seedat. Suurin osa seedoista kuitenkin kapeahkoja ja seassa vain muutamia tuollaisia jykevämpiä. Paikan ja sen mitä sain skoopissa irti perusteella, pidän tätä ainakin alustavasti siperiankääpänä.
