Pajulla. Joku hyönteisen ? aiheuttama kasvain. Tästä taisi olla juttua jokin aikaa sitteen en vaan löytänyt.
Saroja ei kuvista taida saada lajilleen. Hieman mätästykseen viittavaa.
Mitenkäs ne osmankäämit taas erotettiin toisistaan.
Kaikki samalta paikalta joen rannalta.
Kuvassa 3. ja 4. Pullosara - Carex rostrata. Kuvassa 6. Kapeaosmankäämi - Typha angustifolia. Kapeassa osmankäämissä on hede- ja emikukintojen välissä 2- 6 cm rako. Leveässä osmankäämissä rakoa hede- ja emikukintojen välillä ei ole.
Kiitos. Taas opin uutta. J
Nämä myös risteytyvät keskenään (iso-osmankäämi – Typha ×glauca) ja sekoittavat pakkaa!
Kiitos. No niin. Olisikin ollut liian helppoa. J
Kapea- ja leveäosmankäämin risteymä on harvinainen.
No ei se mikään suurharvinaisuus ole, lähes 300 havaintoa. Syy havaintojen vähyteen lienee vaikeahko tunnistus.
Suuri Pohjolan Kasviossa mainitaan että risteymä on harvinainen?
Nämä kuitenkin tallensin vihkoon kapeaosmankääminä. J
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
