Erittäin laholla ohuella maapuulla <10cm, puulajista hankala saada selvää, ehkä lehtipuu jos havupuu niin oletettavasti kuusi (kasvupaikalla ei mäntyä), lahopuun alapinnalla maassa kiinni.
Pillejä 3/mm, käävän rakenne erittäin ohut, hauras. Kasvusto kooltaan n. 3cm.
Alemmassa kuvassa mielestäni samaa kääpää mutta kasvaa jonkin kuolleen käävän pillipinnalla. Olettaisin että kuollut kääpä jokin Phellinus, Taulakääpäkin mahdollinen. Tämä oli ykköskuvan käävän vieressä olevalla ohuella maapuulla. Kuvan esiintymä kooltaan n. 2cm.
Jotain Kerikääpää ehkä? Verkkokerikääpää itse tuumaillut, lähinnä tuon rakenteen takia; pillit verkkomaisen matalia jne.
Kun tarkemmin tutkailin kotona olevaa näytettä näyttäisi että myös tuo ekassa kuvassa oleva esiintymä kasvaisi jonkin vanhan kasvuston päällä…
Kuvat ovat hyviä. Tässä lienee kaksi erillään olevaa kasvustoa? Alimmasta minulle tulisi mieleen pilliharsukka. Sitä olen nähnyt muutaman kerran. Voisi tietysti olla jotain muutakin.
Juu, tavallaan erikasvustoja, mutta luulen että se maapuun kappale on samaa puuta, katkennut vain, vierekkäin siis olivat.
Tuo mainitsemasi Pilliharsukka on näköjään Taulakäävän seuraajalajeija. Se vain että tuo kuollut kääpä ei oikein vaikuta Taulakäävältä, se on kuolleenkin kova ja teräväreunainen, mutta tiedäppä näistä…
Kiitos vaan Eskolle omasta Kerikääpä pohdiskelusta, siitä nappasin itselle tuon kerikääpien mahdollisuuden.
Ja tuosta kääpäkasvustokuvasta vielä, näyte minkä siitä otin on kyllä kaunein näyte itsellä mitä on.
En harkinnutkaan jättää sitä maastoon…kuivuessaan rapistunee?
1 tykkäys
Nytkun tarkemmin rupesin hiuksia halkomaan…niin vaikka ne olisi samaa puuta mutta jos ne ovat kuitenkin erillään toisistaan (katkeaminen) eteneekö ko. kasvuston rihmasto samalla tapaa, vai leviääkö se myös naapurille, joka ei ole ns. “samaa puuta (enää)”? Eli. Vaikka vierekkäiset puut, lajithan voi olla erilaiset? Entä itiöt?
Verkkokerikääpä se voisi olla, tuolta se näyttää. Tosin onhan näitä tämän näköisiä muitakin ja kuvan mittasuhteet saattavat hämätä paljonkin mielikuvaan. Pilliharsukka kasvaa useimmiten kuolleiden taulakääpien pillipinnalla, mutta olen kerännyt sitä kuusimaapuultakin (ei käävän päältä) ja ihan siis mahdollinen. Eli pakko skoopata. Puuta voi aina ottaa pienen palan näytteen mukaan, josta voi määrittää onko havu- vai lehtipuuta tai ihan lajilleenkin, jos osaa. Sellaisesta kovemmasta kohdasta puuta, ei ihan mössöä.
Pitää aina muistaa, että joku laji voi kasvaa käävän päällä, mutta sillä ei ole välttämättä siihen mitään muuta yhteyttä, sattuu vain kasvamaan siinä eikä ole sen seuraajalaji.
Jos maapuu on katkennut useampaan osaan, on syytä epäillä, että siinä eri kappaleilla oleva laji on samaa yksilöä. Sitähän ei tiedä onko laji ollut rungossa jo ennen kaatumista/katkeamista. Lähellä oleviin kappaleisiin voi laji voi myös siirtyä ihan kasvamalla. Mutta kukaan ei voi sitä varmuudella sanoa onko edes samalla yhtenäisellä rungolla oleva kantokääpä yhtä yksilöä vai onko siihen kasvanut useampi kantokääpä. Ainoastaan DNA:n perusteella sen voisi kai selvittää. Käytännössä on sovittu, että yhdellä rungolla oleva laji (myös sen eri kappaleilla) on yksi havainto lajista.
1 tykkäys
Näyte tästä katsottu ja kääpä oli verkkokerikääpä. Mukana laji, jolla on nuo rihmastojänteet ja pienipiikkinen violettiin vivahtava itiöemä. Se on ripsikarakka, Steccherinum fimbriatum.
