20.8 2025 Pyhäranta, ilmeisesti jotkut bakteerit tms, tekevät tätä, lähikuva epäonnistui
Minusta kuorivauriosta valunutta mahlaa? Koivunkuori välillä halkeilee esim. nopean kasvun takia, pakkasen halkaisemana, tai salaman iskusta halkeillut? Myöskin esim. käpytikka aiheuttaa mahlavuotoja.
1 Like
Trentepohlia -suvun viherlevät aiheuttavat puiden rungoille ja myös kiviin punertavaa väriä.
2 Likes
Joo tuo leväjuttu oli mielessä tuossa omassa ehdotuksessa, mutta muistin väärin
Itsekin olen huomannut, että mahla voi saada rungon punertavaksi. Onkohan kyseessä sattumaa levän kanssa vai aiheuttaako mahla itsessään värin?
1 Like
Levä värjää:
2 Likes
Koivun kyljessä näyttää olevan runsaasti tikan hakkaamia koloja, joista on valunut mahlaa. Sama ilmiö näkyy myös keväällä kaadetuissa mahlaa valuvissa koivun kannoissa. Tikoista ainakin käpytikka hakkaa koivun runkoon ja oksiin koloja ja juo hakkamistaan koloista mahlaa. Nähnyt olen kuinka käpytikka hakkasi koloja paksuhkon koivun oksan yläpuolelle ja kävi nuolemassa kolot täyttäneen mahlan kitaansa. Uskon että tässä ei ole viherlevän värjäämisestä kyse, vaan alla olevan liitteen mukainen ilmiö.
AI-yhteenveto
Koivun mahlan punertavan värin aiheuttavat yleensä
bakteerit tai sienet, jotka alkavat toimia lämpimällä säällä ja mahlan sokeripitoisen nesteen myötä, muuttaen sen värin ruskehtavaksi tai punertavaksi. Mahla pilaantuessaan muuttuu myös sameaksi ja haisevaksi, joten värimuutos on merkki mahlan pilaantumisesta.
Miksi mahla värjäytyy punertavaksi:
- Bakteerien ja sienten toiminta: Kun lämpötila nousee, mahlan sisältämät sokerit houkuttelevat mikro-organismeja, jotka alkavat hajottaa mahlan aineita, tuottaen punertavia tai ruskeita yhdisteitä.
Varmaankin juuri mahlavuoto, välillä ehjässä koivussa ollut todella punaista , joskus epäilin jopa maalia mutta kun oli muissakin puissa laajemmalla alueella , kyseisen joku määritti juurikin leväksi
1 Like
Ehdottomasti mahlavuoto. Usein tikkalajien aiheuttama.
1 Like
Mahlakysymys on jokakeväinen, joten minulla on vastaus siihen valmiina. Näin:
Puiden ja varsinkin koivujen kantojen mahlassa kasvaa keväisin monimuotoinen yhdistelmä erilaisia bakteereja, hiivoja ja myös rihmamaisia sieniä. Niistä kaksi hiivaa sisältävät karotenoideja ja ovat oransseja. Yksi on Cryptococcus/Cystofilobasidium macerans ja varsinkin loppuvaiheessa vallitseva on basidiohiiva Xanthophyllomyces dendrorhous. Sitä voidaan teollisesti käyttää touottamaan sitä värainetta, jota tarvitaan esim. kosmetiikassa tai kasvatuslohen ruokaan väriä antamaan. Nykyään taidetaan kuitenkin syntetisoida sitä ilman sienen apua.
2 Likes
Ehtoota
Minulla ei kirjoittamaasi lisäinfoa hiivojen suhteen. Luonnollisia aineita ovat ja hyvin suotavia teollisessa jatkokehittelyssä.
Eläköityneenä huru-ukkona voin todeta, että tässä kohtaa ja monissa muissakin sienissä sensu lato on vielä paljon kehitettävää
ja rahaa vain pitäisi löytää nuorille innokkaille sienitutkijoille uusien innovaatioiden kehittämiseen. Sienitutkimuksen suuri ongelma
on ollut Suomessa rahoituksen puute ja nykytietämyksen mukaan tämä kohta ei ole parantumaan päin. Yliopistot ovat pikemminkin
vähentäneet syvällisempää sieniopetusta kuin sitä lisänneet. Perusopetusta ruokasienten osalta sentään järjestetään ja jatkokurssejakin.
Missä on suurimpien yliopistojen sienitieteen professorit, ei niitä ole! ja siten sienitieteen osaajien
määrä ei ole lisääntymään päin. Meitä sienistä väitelleitä viimeisten vuosikymmenien aikana eri yliopistojen tiedekunnissa on vain kourallinen.
Parikymmentä vuotta sitten vapaa-ajan asunnolla Savonselän rannalla Savonlinnassa tontin vanha koivu valui “punaista mahlaa”
useita päiviä. Koivun rungossa tätä mahlaa joivat käpy- ja harmaapäätikat sekä ennennäkemättömänä laumana noin 40 suruvaippaa.
Tikkojen hakkaamista mahlan yhden prosentin sokeriliuos maistui niille kevätpäivänä.
T: Kauko
:::::::::::::::
Kauko Salo
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori
Filosofian lisensiaatti (biologia)
Erikoistutkija (emeritus)
Kaupunginvaltuutettu, Joensuu
kaukojsalo2@gmail.com
ke 14.1.2026 klo 22.19 Stefan Jakobsson (notifications@laji.discoursemail.com) kirjoitti: