Kuvat 1-2
Kuhmukääpä varmaan on, mutta en ole Kuhmukäävällä tuollaista väritystä ennen nähnyt, eli tuo okrankeltainen kasvuston osuus.
Johtuneeko siitä että kasvoi maapuun alapinnalla (pihlaja tai paju), maata vasten. Tumma on vanhaa (kuollutta?) kääpää ja okra uutta kasvustoa…
__________________________________________________________________ Kuvat 3-5
Tätä orakasta oli runsaasti ohuilla lehti maapuilla. Voisiko olla Partaotaraspikka(Kneiffiella barba-jovis). Joskus löytänyt lajia ja kovasti näyttää siltä…kuvien perusteella. Kuva 3
Sinkilä… ___________________________________________________________________ Kuvat 6-7
Kaunis Orakas, lehtimaapuun alapinnalla maata vasten.
irtosi tuoreena helposti kasvualustasta.
erittäin ohut, paperimaisen ohut
terävät piikit
väri näytteessä muuttunut okran suuntaan
Ei kuvan perusteella tietty saa määritystä, mutta ehdotuksia mikä voisi olla. Kuva 6
Itiöitä jne… __________________________________________________________________ Kuvat 8-10
Tästä ei itellä mitään hajua mikä voisi olla.
Kasvoi männyn kannolla, hakkuupinnalla ja heikommin pystypinnalla.
Kasvusto pehmeää, tosin oli satanut yöllä… Kuva 8
Itiö jolla näyttäisiolevan nipukka toisessa päässä… _________________________________________________________________ Kevennyksenä loppuun otos Haavanpunikkitatin lakista. Erikoisen hieno…Alien…
Maata vasten kasvaessaan lakillisetkin Phellinukset voivat kasvaa resupinaattisiksi. Varmistaisin skoopilla. Jos on kuhmukääpä, ovat itiöt dekstrinoidit ja seetoja ei ole.
Ottaisin huomioon myös rosokäävän varteenotettavana vaihtoehtona. Tähänkin varmistus skoopilla.
Katso, sopisiko orakarakka. Se on samavärinen kuin risukarakääpä, mutta piikkinen.
Viimeiseen ennen kevennystä en osaa sanoa. Olen vähän vastaavan näköistä kerännyt hiljattain, mutta se taisi olla lehtipuulla. En ole vielä skoopannut enkä nyt tähän hätään löydä valokuvia.
Paulilta tulikin hyvä vastaus, eikä minulla ole siihen paljon lisättävää. Rosokääpää minä pidän parempana vaihtoehtona kuin partaotaraspikkaa.
En saa minäkään mieleen tuota orvakkaa. Varmankin ihan tuttu, mutta ei nyt vain välähdä ehdotusta.
Pitää skooppailla noita jossain vaiheessa ja katsoa mitä näkyy.
Kun skooppailee orvakoita/orakkaita mikä on paras litku missä niitä uittaa.
Vai päteekö sama sääntö kuin käävissä? En ole ennen orvakoita/orakkaita laittanutkaan skoopin alle.
Eli…pitääkö orakkaissa olla myös mukana sitä piikki osaa?
Tuosta Kuhmukäävästä ei näytettä kun pidän sitä ihan varmana tapauksena, ja sehän ei ole kuitenkaan lakillinen…
Samat litkut toimivat eli CB, KOH ja Melzer. Myös kongopuna on hyvä, vaikka itse en juuri käytäkään. Sen voisi korvata jollain vähemmän karsinogeenisella. Muistaisinpa vain korvaavan aineen nimen. Kannattaa tehdä preparaatit kaikkiin litkuihin, jos ei ole mitään hajua lajista. Itiölavaa on saatava mukaan, ja orakkailla sitä löytyy piikeistä.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.