Sphaerosporella brunnea

Katselen vanhoja tunnistamattomia museonäytteitä ja tämä tuli eteen.
Kerätty Raahesta Särkän Perennataimistolta muovihuoneesta (kausihuone) taimiruukusta. Kasvualusta siis turvepohjainen, jossa lisänä soraa.

Kuva kuivasta näytteestä.

Itiöt yllättivät, todella komeita ja kotelossa niitä 7-9 kpl. Niiden läpimitta 12-16 µm

En ole vielä keksinyt sopivaa sukuakaan. Mutta en näitä kotelosieniä hyvin tunne, joten ehkä teistä joku osaisi auttaa.

Sopisiko Sphaerosporella brunnea?

Vaikuttaa erittäin hyvältä, sitä se lienee, mutta katson vielä lajin kuvauksia tarkemmin. Laji.fi:ssä se on Trichophaea brunnea nimellä, mutta ehdottamasi suku taitaa olla se suositeltava suku.
Laitan meidät molemmat dettaajiksi, jos kaikki yksityiskohdat sopii. Kerro jos vastustat ajatusta.
Suuret kiitokset.

Laji.fissä on myös 4 muuta havaintoa piilossa nimellä Sphaerosporella brunnea. Näitä havaintoja ei vaan löydä lajihaun kautta koska S. brunnea ei ole taksoni laji.fissä.

Tuota en hoksannut tarkistaa.
Kyllä kaikki sopii kuvaukseen. Keräykset pääasiassa nuotiopaikoilta tai vastaavista paikoista. Kasvihuoneessa lämpötila nousee myös korkeaksi ja se selittänee nämä kasvupaikat. Näin varmaan tätä samaa lajia omalla taimistollani ruukkujen pinnalla turpeella, mutta en tainnut koskaan itse kerätä siitä näytettä. Laitan tällä nimellä kokoelmiin takaisin.

Trichophaea brunnea lienee obligaatti palopaikkasieni. Palopaikkasienet vaativat usein että maa on steriloitu ennen kun niille paikka kelpaa, ei välttämättä palo vaan esimerkiksi myös höyrykäsittely voi riittää. Kasvihuoneissa ei ole sterilointiin riittäviä lämpötiloja.

Paremmin voisi sopia esim. Trichophaea hinnulea, joka on ryhmälaji. Tai jos väri on muuttunut kuivatessa voisi olla myös muita sukuja, esim. Scutellinia.

Brunnea ja hinnulea ovat niitä harvoja lajeja, jotka jäävät jäljelle Trichophaeaan menossa olevien selvittelyjen jälkeen. Useimmat lajit siirtyvät muihin sukuihin. Esim. palopaikkalaji T. hemisphaerioides on siirtynyt Perilachneaan ja muut yleisimmät Trichophaeat siirtyvät ajan myötä Wilcoxinaan.

Uusin julkaisu mitä löysin on

https://bsapubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ajb2.1482

Siinä Sphaerosporella “brunnea” jakautuu neljään nimettömään cladeen. Ainakin joku näistä on jutun mukaan yleinen kasvihuoneiden kontaminaatti.

Suvun taksonomiasta on lisää juttua kirjoituksen lliitteessä Appendix S1. (alhaalla kohta supporting information)

Tässä eurooppalainen näkemys:

Eli asia onkin mutkaisempi. Voiko hinnulea’n erottaa brunnea’sta ulkoasun tai mikroskopian osalta? Vai onko ainoa erottava tekijä kasvu palamattomalla/palaneella maalla? Jos molemmissa lajeissa on vielä kuvaamattomia lajeja, ei asia kovin selväksi taida tulla.

Hauska kaivella detaljeja.

Stefanin postaaman Van Voorenin et. al. jutun näkemys brunnea/hinnuleasta on sekin hieman ongelmallinen koska Karen W. Hughes et. al. kirjoittaa omassa jutussaan että hinnulaen tyyppinäytteessä on mukana hiiltä eli sekin on kerätty palopaikalta.

Van Vooren kommentoi itse ascofrancessa 11/2022 tätä näin

Re : SPHAEROSPORELLA HINNULEA

Bonsoir.
Le type de S. hinnulea présenterait des traces de brûlis, d’où une synonymie proposée avec brunnea. Certains auteurs ont utilisé l’épithète hinnulea pour des récoltes a priori non carbonicoles. Ces dernières sont intéressantes à réviser à l’ère de la biologie moléculaire, on pourrait avoir des surprises.
Si vous pensez qu’il y a encore du matériel disponible (vivant), je veux bien étudier cette récolte.

Suomen, Ruotsin ja Tanskan virallisista listoista löytyy siis vain brunnea jota pidettiin aikaisemmin synonyyminä hinnulean kanssa. FTE:ssä sama juttu.

Lopputulemana noista jutuista jäi käteen se että kompleksi on hankala ja tutkimukset jatkuvat. Itse kuitenkin kirjaisin tuon T. brunneana ja laittaisin lisätietoihin mainintaa taksonomisista epäselvyyksistä brunnea/hinnulea. Jos sen kirjaa T. hinnuleana niin se pikkusen katoaa tietovaraston syövereihin eli ei listaudu taksonina laji.fissä.

Huomasin myös, että monissa keräyksissä molemmissa lajeissa oli merkintä palopaikasta. Ajattelin niin, että laitan brunnea s.lato ja katsotaan, jos saisimme sen sekvensoitua tänä talvena. Ja jos Kekin Tapiolla on taimistoltani kerätty tuoreempi näyte, niin katsotaan se myös. Muistelen, että kehotin Tapiota ottamaan siitä näytteen mukaansa.
Näyttää monen lajin kohdalla tulevan nämä samat taksonomiset ongelmat eteen. Mutta ollaan me kuitenkin aika lähellä oikeaa nimen suhteen tämän kanssa.

Puutarhoilla käytetty suolta suoraan tullut kasvuturve on melko steriiliä ja se voisi selitys palopaikkojen lajien esiintymiselle, jos se on se kriittinen tekijä.

Jotkut ovat olleet sitä mieltä, että ero on karvoissa: brunnealla terävämmät. Mutta mitään “virallista” totuutta ei taida olla olemassa.

Mikrokuvat ovat aika pienet: usein on tarpeen päästä katsomaan minkälaisia pallukoita itiöistä, parafyyseistä ja karvoista löytyy. Siinä elävät solut vedessä ovat informatiivisimmat. Ja itiöitä kuumentamattomassa CB:ssä mahdollisimman isona paljastaa joskus pintakuviointia, joka muuten ei näy.

Juttelin tänään Huhtisen Sepon kanssa tästä tapauksesta. Hän oli sitä mieltä, että palopaikkojen lajeiksi mainitut eivät välttämättä tarvitse paloa, vaan kyse on enemmänkin kilpailuvapaasta kasvualustasta. Sellaistahan tuo taimitarhojen turvepohjainen kasvualusta on.