Tipakoista kyssäriä

Näitä oransseja täplästöjä näkee melkeinpä kaikissa isoissa kuusen maapuissa tai ainakin hyvin yleisesti. Lajeja (Dacrymyces) on tietokannassa lueteltu vähän toistakymmentä kotimaista + eri sukuun viety toukotipakka. Netistä ei kuitenkaan tunnu löytyvän mitään käyttökelpoista määritysten avuksi. Kuvastot taitaa olla useimmiten melko lailla hatusta näiden lajien osalta, siltä ainakin vaikuttaa kun kuvia selailee. Elikkä kuvia selailemalla ei oikein viisasti näiden suhteen.

Laitan tähän pari kuvaa ja kyssärin luontoista määritystä.

Tosi yleinen on tämä kuusten maapuiden kylkiä oranssina pilkuttava tipakka

Nämä ovat aina pelkkiä “pallukoita” vailla mitään kehittyneempiä muotoja. Mielessäni kirjaan nämä lajiksi D. stillatus eli lahotipakka. Ihan vastaavaa mutta ruskean/harmaan eri sävyissä olevaa pikku klönttiä näkee myös usein, oliskohan ne lajia D. tortus eli pistetipakka. Vähän kyllä hämää kun näitä kahta “muotoa” näkee usein myös yhdessä eli saattaahan nuokin olla lahotípakkaa.

Sitten on erilaisia kauniita suurempia usein sellaisia sitruunankeltaisia tai kullankeltaisia muodokkaita tipakoita joita näkee kuusen maapuilla mutta myös esim. koivun kantopinnalla. Tässä pari kuvaa, pystyykö näitä määrittämään ekologian + makrotuntomerkkien pohjalta?

Huhtikuu, kuusen maapuu Espoossa. Värisävy muuttuu aika paljon valon mukana

Kesäkuu Kirkkonummi, koivun kannolla

Kesäkuu Kirkkonummi, en nyt muista puuta

Pikkuisen yleisempiä näistä muodokkaista olisi vissiin kultatipakka, D. chrysospermus ja ryppytipakka, D. lacrymalis, sekä tuo toukotipakka, Guepiniopsis alpina, mutta se taitaa olla pikkusen isompi ja pikkusen jalallisena suppilomainen muodoltaan, samaten kuin kuppitipakka D. chrysocomus. Muut tipakat sitten harvinaisempita tai ainakin vähän tunnettuja? Vai olisiko näitä vielä jossain muissa suvuissa?

Elikkä noihin Kirkkonummen ja Espoon kuviin jäisi vaihtoehdoiksi D. chrysospermus ja ryppytipakka, D. lacrymalis?

Eka kuvassa arvaisin D. stillatus, tummemmen oranssit anamorfi ja vaaleamman keltaiset teleomorfi. Muita ei kannata arvata, skooppia tarvitaan.

Kiitos Bellissimo, jotenkin osasin aavistella tällaista vastausta.

Näissä on kuitenkin alka paljon eroja kuten puulajit, vuodenajat ja visuaaliset makroerot ja muutamaa tyyppiä näkee toistuvasti elikkä jotain luokittelua ekologia/makro pohjalta olisi kait mahdollista tehdä.

Mutta jos skopiat ei näitä tue niin sitten varmaan turha yrittää näitä maastossa määritellä. Vaan auttaako skopiakaan, liekö näistäkin sitten löydetty uusissa tutkimuksissa se 60 lajia10 suvussa tms ja kilpailevissa tutkimuksissa sitten ihan eri taksonit ja suvut…

Jos tiedät jotain nettilinkkiä jossa näitä olisi selvitelty niin olisi hauska sellaista vähän tavailla.

Juu, Nordic Macromyetes 2:n kaava näihin on käyttökelvoton. Klassikko on tämä:

https://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.1080/0028825X.1973.10430296

Modernimpi on tämä:

Moderni DNA-selvitys tässä:
https://www.researchgate.net/profile/Takashi_Shirouzu/publication/230827063_Combined_molecular_and_morphological_data_for_improving_phylogenetic_hypotheses_in_Dacrymycetes/links/56b69fd508aebbde1a79ed72/Combined-molecular-and-morphological-data-for-improving-phylogenetic-hypotheses-in-Dacrymycetes.pdf

Ei mitään kovin järisyttävä näytä olevan tulossa mutta suvut arvotaan uudelleen, kuten odotettavissa oli.

Kiitos taas Bellissimo.

Laji.fi näyttää noudattavan tuota McNabbin klassikkoa, ainakin lajit ovat samat. Lueskelin mitä McNabb kertoili näiden ekologiasta ja makrotuntomerkeistä. Siitä mukavaa luettavaa tuo klassikko että ekologia ja makrokuvaukset ovat vielä keskeisessä roolissa tai ainakin niitä käydään läpi. Uudemmissa on sitten uudet lajit ja suvut etc, mutta kunhan nyt saisi pikkusen haltuun edes tätä klassista tasoa, ja kaipa se on vielä käyttökelpoista kun laji.fi sen mukaan menee.

Elikkä McNabbista saa myös ekologiasta/makrotuntomerkeistä käyttäkelpoista kaavaa.

Suomen 12 lajista ( ne joista havaintoja löytyi)

-6 esiintyy vain gymnospermeillä elikkä havupuilla: D. chrysocomus, D. confluens, D. estonicus, D. microsporus, D. ovisporus ja D. tortus.

-3 lajia esiintyy havuille ja lehtipuilla: D. adpressus, D. chrysopermus ja D. stillatus + ja lisäksi D. minor esiintyy havuilla ja harvoin lehtipuilla.

-1 laji vain lehtipuilla elikkä D.lacrymalis joka esiintyy tyypillisesti tammella.

se 12. laji on D macnabbii josta en näitä tietoja löytänyt

Näistä sitten osa on tätä näppyläporukkaa ja osa muodostaa jalan ja/tai lakintynkää. Kooltaan ovat myös osin erilaisia, kun D chrysopermus on omassa luokassaan isoilla 6- 13 mm itiöemillä vai miksi näitä basidiokarppeja suomeksi kutsutaan. Samaten näppyläporukasta McNabb erottelee D. stillatuksen ja D. minorin koon perusteella.

McNabbin kuvausten perusteella kuvistani Kirkkonummella lehtipuilta kuvatut 4. ja 5. ovat D. chrysopermusta.

Kuuselta kuvatut 2. ja 3. pikkusen vielä auki mutta luultavasti nuokin D. chrysopermusta.

1 tykkäys