Vähän jo kulahtaneita [Jauhenuija, Phleogena faginea]

Tähän arvoitukseen ei ilmeisesti ole tullut selvyyttä… :thinking: Silloin tällöin on tullut tsekattua paikka uudelleen, lähinnä limasienien takia. Keväällä olivat voimissaan ja kesällä joku eläin oli käynyt ilmeisesti kannolla. Tänään kurkkasin paikkaa muun sieneilyn lomassa, niin nuppisia oli edelleen, mutta pienempinä. Useamman päästä kasvoi myös tällaisia valkoisia “mailoja”:

Kuva ei ole kyllä kovin häävi vähäisen valon takia.

Lisäys: Sittenkin jauhenuija ja päällekkäisenä? Sen ulkonäkö näemmä vaihtelee pulleammasta vähemmän pulleaan: Taksonin Jauhenuija (Phleogena faginea) kuvat · iNaturalist Suomi ?:thinking:

Minusta tuo ei ole jauhenuija. Jauhenuijaa on tullut kuvailtua useamman kerran ja se on kyllä pieni mutta habitukseltaan ihan rotevasti sienenoloinen. Se kasvaa riveissä kaarnan rakoja myötäillen. En kyllä osaa tähän mitään lajia taikka edes lajiryhmää ehdottaa.

1 tykkäys

Olen myös nähnyt kuvia tukevimmista, minkä vuoksi en aikaisemmin osannut yhdistää näihin. Joissain noissa iNaturalistin määritetyissä kuvissa on silti hyvin samanlaista näköä ja valkoisia puikkojakin on kehitysvaiheessa… mutta onko määritys niissä sitten oikein :thinking:

Suvussa on vain yksi laji ja sen heimon muista suvuista ei äkkiseltään löydy vastaavia.

Laitoin havainnon Inaturalistiin, jos sieltä tulisi vielä jotakin… Vanhan näytteen jämät on kertaalleen skoopattu nuppisiakin tuntevan toimesta, mutta omasta aineistostaan ei saanut sopimaan lähes pyöreitä, 5-7 mikron kokoisia itiöitä ja ulkonäköä mihinkään sukuun.

Moi. Mielestäni selvä (vanha) jauhenuija. Näitä on tullut kerättyä ja skoopattua keväällä juuri tällaisina kutistuneen näköisinä; joukossa on ollut aika paljon tuollaisia kaksikerroksisia kasvuja. Levä ympärillä ja vanhojen jalkojen pinnalla on vapaata viherlevää.

Pyöreät itiöt ja sinkilälliset rihmat itiömassan seassa ovat selkeä tuntomerkki.

1 tykkäys

Uusi kasvusto on tämän näköistä:

Vois mennä neulajäkäliin. Suomessa on 16 lajia joista kolme on kuvattu jäkäläoppaassa.

1 tykkäys

Eli jälleenkö takaisin lähtopisteeseen? Uutta kasvustoa oli hyvin runsaasti ja on ensimmäinen kerta, kun näin tuollaisina. Viime vuonna oli sitten välivuotta.

Tässä pitää sitten varmaan odotella, että joku innostuu sekvensoimaan näytteen tai itselle tulee joskus tulevaisuudessa mahdollisuus vanhasta näytteestä :thinking:

Tsekkaus viikon päästä edellisestä, ovat muuttumassa tummapäisiksi nupeiksi:

Ei näissä ihmeempiä kutistumisia tapahdu, ovat hoikkia alusta loppuun. Mutta jauhenuijiksi nyt lukitsen.

Nettikuvia katsellen, niin hoikemman oloisia on juurikin paljaalla laholla puulla, kuten: MacroID.RU - флеогена ja tukevampaa mallia löytyy kaarnalta näkyvillä ollen: Kuva: Jauhenuija - jauhenuija sieni sienet Phleogena faginea pieni valkoinen - Kuvapankki - Kuvatoimisto Vastavalo.net

Jostain syystä jauhenuijaa ei ole osunut kohdalle tuolla missään muualla, vaikka kaikkea muuta on löytynytkin. Pysyttelee piilossa vain yhdessä kannossa.

Jauhenuja on aika yleinen näky Helsingissä. Olen sitä löytänyt huonokuntoisilta pystypuilta (lehtipuilta) joissa se tunkee esiin rungoilta riveinä kaarnan raoista, joskus myös lehtilahopuulta esim. rankojen vanhasta perkauskasasta.

Googlasin vielä tätä ja löysin sienilehdestä tarinaa jauhenuijasta. Se onkin ollut yllättävän harvinainen laji Suomessa. 2009 tunnettiin vain kaksi löytöpaikkaa. Se on ilmeisesti levinnyt Suomeen nopeasti koska itse muistan löytäneeni ja kuvanneeni sitä ainakin Meilahdesta ja Haltialasta eläviltä koivuilta, Herttoniemestä joltain elävältä lehtipuulta, Tamminiemestä ja Annalasta lahopuulta. Viime viikolla kuvasin ihan tuoretta kasvustoa Fastholmasta hyväkuntoiselta lehtipuulta tervaleppäluhdasta.

Tässä vielä pari kuvaa josko niitä olisi sinulle apua (Annala, Haltiala, Tamminiemi)

2 tykkäystä

Samanlaisia ovat minunkin havaintoni jauhenuijasta Helsingissä. Olen löytänyt sitä niin elävältä harmaalepäältä kuin harmaalepän kuolleelta pystypuulta ja maapuulta. Kerran se on tullut vastaan raidan pystypuulla, mutta kun törmään lajiin sen verran usein ja siitä on paljon kuvia, niin kaikkia havaintoja ei ole tullut kirjattua ylös. Etsin kuitenkin itselleni mieluisampaa kuvattavaa.

Kuvani jauhenuijasta ovat samanlaisia kuin Henrin kuvat, mutta kerran olen kuvannut harmaalepän maapuulta niitä myös enemmän tai vähemmän ruskeina. En osaa sanoa, ovatko ne vanhoja vaiko jostain syystä kehityksensä jossain vaiheessa kuolleita. Laitan kuvat niistä tähän jatkoksi, kaikki kuvat ovat samalta maapuulta.

1 tykkäys

Laitanpa tähän vielä päivityksen kun löysin eilen Helsingin Mustavuoresta hieman erilaista jauhenuijaa.

Kyseessä oli joku ohutkaarnainen pystyyn kuollut lehtipuun ranka jossa kaarna oli osin jo alkanut rullautumaan irti rungosta. Huomasin kaarnan alla kasvanutta ja esiin tullutta jauhenuijaa. Osin saattoi olla ylivuotista ja kasvuaan nyt syksyllä jatkanutta, tai vähän sellaisen vaikutelman ainakin sai.

Tarkistin vielä skooppamalla että on varmasti jauhenuijaa

Elikkä juttu taitaa mennä juuri kuten Pyry jo kertoi. Tämä on kovasti erinäköistä jauhenuijaa kuin kaarnalla kasvava, mutta kaarnan alla taitaa olla tilan ja valon suhteen sen verran erilaiset olosuhteet että itiöemätkin ovat erilaisia.

FTE:ssä itiökooksi kerrotaan 8 - 10 mikronia, Nämä ovat pienempiä, mutta löysin yhden artikkelin jauhenuijasta jossa itiökooksi kerrottiin 5 - 10 mikronia. Tai voihan se olla että jauhenuijiakin on pari lajia.

1 tykkäys

Hyviä kuvia jauhenuijista, kiitos niistä :+1:

Niin, miksei voisi olla useampikin? :thinking: Tuossa omassa on kannon sisällä hyvin tilaa kasvaa, iso ja ontohko. Valon määrä jää kyllä vähäisemmäksi ja on suojassa sateelta. Itiöemät eivät levittäydy myöskään ulospäin ja reunoille, vaikka siihen olisi mahdollisuus, ovat ns. piilossa katseilta. Ihan kuin se olisi ominaista sille, vaatien tietynlaista kasvuympäristöä, kuten mikroilmastoa. Paljon tasaisempihan se siellä sisällä on.

Seuraan vielä jatkossakin tätä.

Löysin eilen ensimmäistä kertaa jauhenuijia näkyvillä olevina. Laho koivu, jossa tikan hakkaamia koloja. Livenä tarkastellen yhtäläisyydet ovat ilmeisiä, mutta nämä olivat kyllä huomattavasti lyhyempiä varreltaan ja pulleampia.

Etäisyyttä aikaisempiin kolmisen kilometriä, eri järven rantamilta.