Tämä kaveri poseerasi mukavasti tänään 24.6.2026 Lohjalla.
Sen verran kookkaan näköinen että sanoisin valkohäntäkauris. Peräpäästä olisi nähnyt heti kumpi on.
Valkohäntäpeura ja valkohäntäkaurishan ovat sama laji. Metsäkauris asia erikseen, mutta sellainen tämä ei ole.
Juu, pitkä häntä eli valkohäntäkauris.
Muutama päivä sitten hirviemä oli vasan kanssa pajunlehtiä syömässä myös Lohjalla!
Lohja 20.6.2026
Kyllä näin, meillä on 3 kaurista, valkohäntä-metsä ja täpläkauriit.
Suomessa elää vain 1 peuralaji, metsäpeura/suomenpeura. Sekä poro joka on kesytetty aikoinaan tunturipeurasta.
Kaikki muut nimitykset on vanhoja nimiä joita esim. Osa metsästäjistä käyttää vieläkin.
![]()
Vanhassa nimessä vara parempi vai miten se viisaus menikään. ![]()
Miksi juuri valkohäntäkauriilla pitäisi käyttää aikanaan käännösvirheestä tullutta nimeä? Linnuilla ja hyönteisillä nimiä muutetaan koko ajan eikä niistä käydä tällaista keskustelua.
Sitten on ollut aikoinaan laukonpeura nimikin käytössä joitakin kymmeniä vuosia sitten, tuli siitä kun ensimmäiset yksilöt tuotiin Laukon kartanon maille
Jos aletaan nimiä katsomaan niin voidaan vertailla linnuissakin ruotsia ja suomea. J0s suoraan käännetään niin nimet ei ole sielläpäinkään. Pitäisikö siis alkaa nimiä vaihtamaan?
Minusta ongelmaa aiheuttavat vain nimenmuuttajat joille pilkkukin on monesti väärässä paikassa. Antaa kansan puhua niillä nimillä joihin ovat tottuneet.
Sitä jotenkin tottui harhaisesti siihen, että tieteelliset nimet ovat ja pysyvät, mutta kuinkas sitten kävikään esim. lintujen osalta. Mie romahan, on hyvin kuvaava ilmaus. Toukomettinen on alkanut jälleen huhuilla, samoin mustan- ja valkeankirjava paarmalintu lauleskelee mökillä, harmajaa paarmalintua en ole siellä vielä havainnut, mutta ruislintu oli naapurin pihalla kesäkuun alussa.
Kolme päivää sitten harmikseni huomasin, että kymmenet lintukansioni lintujen tieteellisistä nimistä olivat saaneet uuden nimen? Luulin että vain pari olisi saanut, senverran hiljaa kaikki ovat olleet noista muutoksista? Päivitin ne uudet nimet heti, mutta myöhään? Täällä Kukkian luontokeskuksessa Rautajärven entisellä ala-asteella on heinäkuun ajan joka päivä klo 10- 16 vesilintunäyttely, jossa on noin 30 kuvaani ja juurikin monet noista vesilinnuista tietystikin olivat saaneet uuden tieteellisen nimen? Toivon vaan hartaasti, että luontokeskuksen projektisihteeri olisi tarkistanut netistä uudet nimet, tai että ei olisi laittanut kuviin tieteellisiä nimiä ollenkaan. Myöhässä olen korjauksineni, sillä ilmeisesti projektisihteeri on vapaalla heinäkuun alkuun asti kun ei vastannut puheluun eikä sähköpostiin?
Käsitykseni on ettämonesti nimen muutokset liittyy tutkimustuloksiin etenkin dna tutkimukseen.
Kuten kauriit ja peurat ovat eri lajeja, ja uudet nimet menevät sen mukaan onko kyseessä kauris vai peuraeläin.
Ja niin varmaan menee muidenkin lajien kohdalla kun tutkimusta tehdään. Joskus joku alalajina pidetty olento päätyykin omaksi lajikseen tai päin vastoin. Dna on ihmeellinen ![]()
Nimistöllä on sääntönsä, ja sitten on säännöttömiä nimiä. Tieteellisiä nimiä voi oikeasti olla vain yksi, mutta yleiskielisiä useampia. Meillä kasviharrastajilla ei ole ollut ongelmaa muuraimen, lakan ja hillan kanssa, ja mänty, honka ja petäjäkin ovat ok.
Valkohäntäpeurassa ja -kauriissa ei ole mitään sekaantumisen vaaraa, keskustelu oikeasta nimestä on vähän sama kuin keskustelu siitä, pitääkö sanoa ”alkaa mennä” vai ”alkaa menemään”.
Supi sen sijaan muuttui takaisin pesukarhuksi, kun metsästäjät kutsuvat supikoiraakin supiksi ja sekaannusten vaara on suuri. Ja tervapääskykin on edelleen tervapääsky, ja virtahepo virtahepo.
Suomenkieliset nimet ovat nykyään paljon vakaampia kuin tieteelliset, kun lajit hyppivät suvusta toiseen. Tällöin nimen alkuosa muuttuu. Nimen loppuosan muuttuminen kertookin sitten ihan muusta.
On luonnollista että tieteelliset nimet muuttuvat kun tieto lajeista tarkentuu. En siis missään muotoa vastustele nimimuutoksia, vaikka harmittelinkin yllä lähinnä muutoksia. Omaa toimintaani lähinnä tarkoitin harmittelulla kun en ollut huomannut tarkistaa nimimuutoksia ajoissa heinäkuista Kukkian luontokeskuksen vesilintunäyttelyä silmällä pitäen. Muuttaisin myös tuon tervapääskyn nimen vastaamaan paremmin sukuaan. Pohjankiitäjä olisi mielestäni hyvä nimi kun kerran kiitäjästä on kysymys, eikä pääskystä. Tervatut kattopaanutkin on jo pitkälti historiaa, ehkä muutamista Suomen kirkoista vielä löytyy tervapaanukatto(luulen että mm. Keuruun vanhassa kirkossa vielä on). Olisko tervapääsky saanut siitä nimensä että se pesi mielellään kirkkojen tervapaanukattojen alla?
Sekaantumisvaara kuitenkin syntyy, kun nimi lyhennetään. Eteläsuomalaiset puhuvat peurasta, mutta se ei tarkoitakaan metsäpeuraa, vaan valkohäntäpeuraa/-kaurista. Näiden lajien levinneisyydet ovat osittain päälleekäiset, joten olisi parempi puhua vaikka peurasta ja valkohännästä.
Muuten minulle on ihan sama, mitä nimeä tuosta elukasta käytetään, mutta valkohännän kutsuminen peuraksi särähtää korvaan.
Kyllä, täällä lännessäkin vielä käytetään valkohäntä kauriista peura nimitystä. Itse kun luontoalaa opiskelleena käytän oikeita nimiä niin ihmiset ovat usein ihan pihalla. Täällä peura nimitys on liiankin vakiintunut nimitys ja nimi muutos sekoittaa, joku joskus luulikin että puhun kolmannesta lajista kun puhuin vain metsä-ja valkohäntäkauriista ja selitti minulle että ‘niin ja onhan se valkohäntä peurakin sitten vielä.’ Että ei ne nimimuutokset vain sekoita vaan voi myös "lisätä"lajeja ihmisten mielessä.
Uudet nimet vakiintuvat käyttöön pikkuhiljaa kunhan niitä käytetään. Mielestäni niiden, jotka asian tietävät, tulee käyttää uutta nimeä, vaikka aluksi aiheuttaa hämmennystä ja vastustusta. Itse olen käyttänyt valkohäntäkaurista ja metsästäjätkin ovat alkaneet sitä käyttää. Tärkeää on selittää miksi nimi on muutettu.
Sitä jotenkin tottui harhaisesti siihen, että tieteelliset nimet ovat ja pysyvät, mutta kuinkas sitten kävikään… Mie romahan…
Et ole ensimmäinen:
Käytätkö myös puista oikeita nimiä metsämänty, metsäkuusi ja metsähaapa? Ainakaan metsäalalle ne eivät ole vakiintuneet, en ole nähnyt kirjoitettuja juttuja metsämäntymetsistä.
Sekaannus syntyy myös, kun metsäkauris ja valkohäntäkauris lyhennetään kauriiksi.



