Jo kuusi vuotta olen ihaillen ja kadehtien katsellut täällä foorumilla teidän toisten kuvia punatäplistä. Tänään minä kohtasin yllättäen yhden ainoan virnapunatäplän. Onni voi tulla silloin, kun sitä vähiten odottaa. Eihän havaintoja näistä nyt tänä kesänä ole ollut paljon esillä. Oletan, että määritykseni on oikea, mutta toivon vahvistusta/uutta tietoa, jos tarpeen.
Ihmettelin, kun tämä perhonen antoi kuvatessani minun hääriä sen ympärillä, eikä se ollut moksiskaan kimalaisen tullessa kaveriksi sen rinnalle. Samoin ohdakeperhonen käväisi ruusuruoholla kimalaisen lähdettyä. Punatäplä vain jatkoi nautiskeluaan…
Kun hain lisätietoa tekoälyltä, niin minulle selvisi, miksi tämän ei tarvinnut pakoilla ketään:
" Virnapunatäplä (Zygaena viciae) on myrkyllinen perhonen. Se kuuluu punatäpläperhosten heimoon, jonka kaikilla lajeilla on poikkeuksellisen tehokas puolustusjärjestelmä saalistajia vastaan. [1, 2]
- Syanidipohjainen myrkky: Perhosen elimistö sisältää syaanivetyä eli syanidia. [[1]
(Suomen Luonto 3/2025 - Lehtiluukku.fi), 2] - Koko elinkaari: Sekä aikuinen perhonen, toukka että munat ovat myrkyllisiä. [1, 2]
- Alkuperä: Myrkky on osittain peräisin toukkien ravintokasveista, kuten virnoista ja nätkelmistä, mutta punatäplät pystyvät myös itse tuottamaan syanidiyhdisteitä. [1, 2]
- Varoitusvärit: Perhosen kirkkaan punaiset täplät mustalla pohjalla toimivat luonnossa varoituksena saalistajille (kuten linnuille), että kyseessä on pahanmakuinen ja vaarallinen saalis. [1, 2]
- Käyttäytyminen: Myrkkyynsä luottavat virnapunatäplät ovat hitaita lentäjiä, eivätkä ne yleensä lähde herkästi karkuun ihmisenkään lähestyessä.
- Ihmiselle virnapunatäplä ei aiheuta vaaraa, ellet päädy syömään sitä. Perhonen ei pysty pistämään tai puremaan. Voit siis rauhassa katsella ja kuvata tätä kaunista hyönteistä luonnossa ilman pelkoa. Kosketuksen jälkeen on kuitenkin hyvä varmuuden vuoksi pestä kädet. [1] "
Joensuun Kiihtelysvaara 10.7.2026
Ehkä jopa näin kuin LeMKJ muutama vuosi sitten!