Uskaltanee ohdakekärsäkkääksi merkitä?
Joo, pitkä kärsäiseltä näyttää…
1 Like
Hommasin itsekin tuon Papilio II:n, tosin 6.5x21 -versiona. Kätevä apuväline pienten kasvien, ötököiden ym. yksityiskohtien tarkkailuun, mutta myös hyödyllinen hankalammassa maastossa, esim. suolla vilkkaasti lentävien perhosten määrittämiseen. Ei tarvitse jokaisen hopeatäplän luokse yrittää rämpiä, kun noilla näkee alustavasti, onko kohdetta tarvis kuvata.
1 Like
Keritytönkorentoa (Ischnura pumilio) kannattaa nyt etsiä ainakin eteläisessä Suomessa, mutta miksei muuallakin. Tämä entinen harvinaisuus lienee leviämässä ja yleistymässä kovaa vauhtia. Laji ei ole turhan nirso elinympäristön suhteen. Sille kelpaavat myös erilaiset ihmisten kaivamat ojat ja lampareet (savivetisetkin), hylättyjen sorakuoppien pohjalle muodostuneet lammet ja vastaavat paikat. Omalla vakio-havainnointialueellani olen tutkinut hieman tarkemmin kolmea edellämainitun kaltaista ympäristöä, ja kahdesta löysin viime syksynä keritytönkorentoa. Tänään 10.6.2026 löysin kolmannestakin paikasta yhden korennon.
Salo 10.6.2026
3 Likes
Koiranputkelta voi löytää tämän hauskannäköisen kuoriaisen:
Putkikärsäkäs (Lixus iridis)
Salo 11.6.2026.
6 Likes
Tukkimiehentäi – Hylobius abietis
Aikaisemmin lajia on kutsuttu nimellä sarvellinen palopukki 
Aiheuttaa tuhoja havupuille. Paikoin yleinen ja runsas. Levinnyt lähes koko maahan. Tuoreet hakkuutähteet, etanolin ja alfa-pineenin sekoitus, houkuttavat kevätkesällä parveiluaikana tukkimiehentäitä puoleensa. Tukkipinojen läheisyydessä kantsii katella muutakin kasvillisuutta. Sama pätee myös pikkutukkikärsäkkääseen.
Loviisa 5.6.2026
Pikkutukkikärsäkäs – Hylobius pinastri
Tunnistaa tukkimiehentäistä punertavista jaloistaan. Levinnyt lähes koko maahan. Voipi löytää myös tukkipinojen läheisyydestä.
Loviisa 5.6.2026
4 Likes
Aulagromyza caraganae
Kärpäsen lehtimiinoja löytyi maalle uutena pari vuotta sitten @Jukka_Matero vinkistä siperianhernepensaan lehdiltä. Helpoiten miinat löytyvät lehtien alapuolilta, mutta niitä näkee myös yläpuolella.
Ainakin pääkaupunkiseudulla laji tuntuu olevan yleinen ja olen sitä löytänyt jokaisesta pensaasta. Pääkaupunkiseudun lisäksi lajia on havaittu Turengissa, Joensuussa ja Oulussa. Löytynee laajemmaltakin, joten käykäähän etsimässä Lajin voi havaita aina niin kauan kuin pensaassa on lehtiä.
Yritin myös kasvatusta, mutta kotelot olivat kovasti loisittuja. Niistä kuoriutui reilun millin kokoisia Chrysocharis pubicornis pistiäisiä. Itse kärpästä kukaan ei ole tainnut havaita!
Helsinki 15.6.2026
Aulagromyza caraganae
Chrysocharis pubicornis
Ja yleisvinkkinä lehtipuiden lehtien alapuolilta voi löytää kaiken näköisiä ötököita. Kuusien oksilta löytyy usein Argyresthia suvun lajeja. Myös kuusiaitoja kannattaa tutkailla.
Helsinki 25.6.2026
Koivutarhakoi – Argyresthia retinella
4 Likes
Macrosiphoniella subterranea
Kirvalaji löytyi Suomelle uutena kolme vuotta sitten. Toistaiseksi havaintoja on Laji.fissä vasta kahdeksan, mutta aivan jokaista havaintoa en ole ilmoittanut, koska laji tuntuu olevan ainakin pääkaupunkiseudulla melko yleinen ja havaintopaikat lähellä toisiaan. Havaintoja on Helsingistä, Vantaalta ja viimeksi 24.6.2026 Sipoosta.
Lajin ravintokasvi on päivänkakkara, ja sitä kannattaa etsiä lähellä maanpintaa olevien sellaisten ruusukelehtien alapinnoilta, joissa on selviä kellastumia. Aikaisin havaintoni lajista on 24.6. ja myöhäisin 4.9., joten sitä voi löytää pitkin kesää.
Tyypillisiä päivänkakkaran lehden kellastumia, joiden alapinnalta löytyi Macrosiphoniella subterranea:
6 Likes
Porvoossa 2.7.2026
Olisi minullakin hieman karvaisia vinkkejä jakaa.
Haapayökkönen Acronicta megacephala näitä pieniä pitkäkarvaisia toukkia löytää juuri nyt helposti monta samasta paikasta sillä naaras on juuri muninut. Nämä kolme yksilöä otin tänään kasvatukseen. Laji elää nimensä mukaisesti haavalla ja viihtyy lehtien alapinnalla ja oksilla, joista se ei juurikaan erotu. Toukat ovat aluksi vaaleita, mutta muuttuvat myöhemmin heinäkuussa harmaiksi. Laji on hyvin yleinen ja löytää usein etelä- ja keskisuomessa. Pohjoinen jää vähän paikoittaiseksi lajin kannalta. Myös pään kuviointi ja koko on tärkeä. Lajin tieteellinen nimi megacephala viittaa isopäiseen.
Pikkupystyperä Clostera pigra on myös hyvin yleinen ja karvainen yöperhonen, jonka pientä toukkaa löytää juuri nyt haavalta ja pajuilta. Nämä suosivat enemmän metsäistä ympäristöä kuin haapayökköset (joita taas tulee taajamastakin löydettyä) ja tekevät itselleen pienen lehtimajan. Lehtimajat ovat usein sen verran avonaisia, että pikkutoukka näkyy läpi ja se vain on kutonut vähän seittiä valon suojaksi. Eli sen majaa ei ole niin vaikea avata kuin kääriäisen tai koin. Olen tullut siihen tulokseen, että toukkia löytyy helpommin haavalta kuin pajuilta, mutta pajut ovat heti kakkosena (koska toukalla ei juuri olekaan muita ravintokasveja). Ovat usein erittäin runsaslukuisia etelä ja keskisuomessa aina Oulun korkeudelle saakka. Tämän lajin voi helposti sekoittaa punapystyperään Clostera curtula, mutta curtula on usein vaaleampi ja myös selvästi vähälukuisempi. Kuvattu yksilö on kasvatuksessa käärössään ja kerätty tänään myös.
Onnea tällaisten löytämiseen!
4 Likes
Visan Suomelle uutena pari vuotta sitten löytämä Macrosiphoniella subterranea kirva on näemmä ainakin Itä-Helsingissä jo yleinen laji. Tiirailimme Visan kanssa eilen kasveja ja tätä kirvaa löytyi helposti paristakin paikkaa päivänkakkaroiden kellastuneiden ruusukelehtien alapinnoilta. Kaunis on kirva, onkohan levinnyt jo laajemmalti Suomeen. Nyt havaintoja on vain pääkaupunkiseudulta.
7 Likes
Kaksin aina kauniimpi, kimalaiskuoriaisia kannattaa bongailla nyt, ohdakkeilta olen useana päivänä löytänyt näitä kaunokaisia.
5 Likes
Pitihän sitä itsekin mennä lähimmälle niitylle katsastamaan tuo kirva. Ensimmäinen silmiin osunut päiväkakkarakeskittymä tuotti heti tulosta. Näyttää olevan yleinen laji Helsingissä.
4 Likes
Palkoluteesta sen verran että kun tällä seudulla yksi eniten viljelty kasvi on härkäpapu, nimestä päätellen voisi olettaa että voisi viihtyä silläkin?
“Palkolude käyttää ravinnokseen monien hernekasvien (Fabaceae) kasvinesteitä (Bantock
2018; Wachmann ym. 2008: 161), mutta sen on havaittu Ruotsissa (SLU artdatabanken 2023)
ja Suomessa ruokailevan lähinnä Lupinus-suvun kasveilla (Pynnönen 2019; Kaunisto & Rinne
2021: 56). Laji tunnetaan myös runsaslukuisena viljelytuholaisena ainakin Turkissa (Mutlu ym.
2020) ja Venäjällä (Kaplin ym. 2020). Palkolude viihtyy lämpimissä ja kuivissa ympäristöissä
ja suosii varsinkin hiekkapohjaisia paikkoja (Wachmann ym. 2008: 161)”
https://www.utupub.fi/server/api/core/bitstreams/5a0aad1e-7c45-4e54-91a7-977c1fbd1fca/content
1 Like
Vihdoin ja viimein hiukan paree sää, että ilkesi liikkeelle lähteä Macrosiphoniella subterranea kirva löytyikin helposti päivänkakkaran keltaisilta alalehdiltä. Kiitos Visalle vinkistä!
Helsinki 8.7.2026
Macrosiphoniella subterranea
5 Likes
Tarhasylkikuoriainen – Rhagonycha fulva
Ensihavainnot lajista on tehty vasta 2012. Sen jälkeen laji on runsastunut ja levinnyt Seinäjoen ja Kuopion korkeudelle saakka. Uupuu edelleen laajoilta alueilta, mutta se lienee lähinnä havainnoinnin puutetta? Pääkaupunkiseudella tarhasylkikuoriainen on jo erittäin runsaslukuinen laji.
Tarhasylkikuoriainen käy mielellään kukilla, erityisesti vuohen-, karhun ym. putket ovat mieleen. Samoin ohdakkeet ja pietaryrtin kukat kelpaavat.
Helsinki 8.7.2026
5 Likes
