Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Yöperhosten ilmestyminen 2019

Yöperhosrintamalla ollut hyvin tavanomaisia lajeja, ei mitään uutta aiemmin näkemätöntä. Ja vaikka lajeja onkin, niin määrät on aika pieniä. Runsaimpina olleet D. pygarga, C. graminis ja S. costaestrigalis. No tällä hetkellä Amphipoeat.
Catocala fulminea tuli syötille 29.07. ja eilen illalla (08.08.). kolasin klo 02 maissa pitkien tikkaiden kanssa päätykomiossa korkealla olleen suuren perhosen perässä, joka osoittautui Catocala nuptaksi. Onneksi ei kukaan nähnyt.:roll_eyes:

No joo, meni uusiksi tämä juttu. Äsken kun rupesin eileniltaisia kuvia koneelta katselemaan, niin se Catocala olikin pacta. Vielä suurempi onni siis, että ne tikkaat kävin hakemassa, eka havainto.:tada::tada:
DSC_0375_1_1

2 tykkäystä

Nyt on vissiin vaeltajia tullut, Rhodometra sacraria on Turusta päin havaittu (Anssi J.) ja H. ambiguaa useampi. Myös kiitäjiä ja A. ipsilon.

1 tykkäys

Viime yöltä Agrotis segetum Imatralta, valolla.

1 tykkäys

Dichonia aprilina 1.9. Imatra.

Tosiaan on tullut mukavasti kamaa tuulten tuomana. Itselle osui kohdalle yksi ambigua Kirkkonummelta. Lisäksi pari kulunutta mysteeriä, mutta niiden määritys selviää joskus tuonnempana.

Turku on näemmä ollut ihan satoisa mesta, sacraria ja : https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/09/04/uskomaton-loyto-erankavijat-manu-loysi-turusta-lajin-jota-ei-tunneta-koko

Mitäköhän kaikkea sieltä on nyt tullut? Kaikki havainnot kun ei tietokantoihin tule, onko puskaradio laulanut mitään mielenkiintoista?

-Toni

2 tykkäystä

En tiije, oon vähän ajatellut että jos havainnot eivät päädy jossain vaiheessa julkisiksi niin niitä ei tavallaan ole, ja se siitä. :wink:

Mutta tekee mieli tässäkin yhteydessä mainostaa GFS-parvia ja 850hPa ekvipotentiaalilämpötilaa vaellusten ennustamisessa. Elokuun lopun tilanne näkyi yli viikkoa etukäteen. (Kuva privachatista.)

Vanha suomalainen nimikin löytyi: hopeatäpläkehrääjä. Onnittelut löytäjälle huikeasta havainnosta :scream:

Ainakin Agriphila latistria maalle uutena Hki Vallisaari samassa pöllyssä kuin Manun otus Kullbergit ja Jalonen leg.

Osaako noista GFS-parvista sanoa, tuleeko tässä alkuviikosta mitään mahdollisuuksia vaellukselle ja minne se suuntautuu? Ainakin sääkarttoja ja piste-ennusteita katsoessa näyttää aika hyvältä.

-Toni

Alkuviikon tilannetta katseltiin eilen ihan kartoilta. Kyllä se hyvältä näyttää ainakin kaakon osalta, sellainen klassisen vaellusvirtauksen näköinen joskaan ei ehkä voimakas tai syvältä etelästä.

GFS parvi antaa Parikkalaan thetaE:ksi 40–45° ja saman Helsinkiin, mikä ei ole huikea lukema, mutta syksykin tässä alkaa olla. Epävarmuus on minimaalista (tämä on se parven pääetu, näkee epävarmuuden). Nyt lämmin ja kostea ilmamassa on jo saapunut pk-seudulle.

Imatralla Perizoma affinitatum 1 yks. kakkospolvea, 10.9.

Imatralta itselle uusi laji Leptologia macilenta 1 yks. valolla 30.9. Kävelylenkillä ollessa löytyi sattumalta Erannis defoliaria naaras koivun rungolta 27.9.

E. defoliariasta oli tullut yllättäen Parikkalassa vakiolaji: neljänä yönä peräkkäin yksi yksilö kunakin (koiraita). Enempää rysäöitä ei tällä kertaa tullutkaan.

Imatralla syöttirysässä oli Conistra vaccinii 1 yks., tullut 15.11.–20.11. välillä.

Pk-seudulla on vielä hallamittareita yksitellen. Vacciniita alkaa olla rungoilla. Yksi siterata viime viikolla ja pari A. logianaa.

Terve,
olen seuraillut perhossyksyn kehitystä täällä Turun puolessa. Nyt alkaa olla pajazzo tyhjennetty siinä mielessä, että uusia yksilöitä ei enää kuoriudu. O.brumataa näkyi eilen illalla enää 2 ja nekin koiraita kun viime viikolla niitä oli vielä kymmeniä. Eilen illalla oli lämpöä siinä +4C ja vettä tihuutti. Pakkasesta tämän ei pitäisi johtua, koska aiemmin ehti jo olla pitempiä ja kovempia pakkasia mutta se ei O.brumataa vähentänyt. Pakkasjakson jälkeen pelmahti aina uusi aalto yksilöitä. E.transversaa ja C.vacciniita oli myös liikkeellä.
Tilanne on mielenkiintoinen siinä mielessä, että vaikka joulukuu olisi sateinen ja vähäpakkasinen, niin ei-talvehtivia perhosia ei ilmeisesti enää näkyisi lennossa vaikka sää sallisi. Aiemmin ei-talvehtivien kausi on yleensä loppunut siihen, että tuhti pakkasjakso on laittanut pelin poikki. Kuoriutumisaika näyttäisi olevan vahvasti perinnöllistä laatua ja meikäläisen O.brumata-kannan perimä ei ehkä ole vielä ehtinyt sopeutua ilmaston lämpenemiseen.
ML

1 tykkäys

Mutta kerropa miksi C. siterata löytyy istumasta puiden rungoilta vasta loppusyksystä, tyypillisesti marraskuussa, muttei talvella kuitenkaan. Näin on ollut monena syksynä.

Terve,
mielenkiintoinen kysymys. Yksi O.brumata oli ulkona vielä juuri ennen viimeistä pakkaskeliä mutta talvehtivia mittareita ei enää ole näkynyt vähään aikaan. Veikkaisin, että taustalla on eri talvehtivien lajien vaihtelevat strategiat ja niihin liittyvät fysiologiaerot.
Parhaiten talvella lentämiseen ovat sopeutuneet Eupsiliat, Litophanet, Xylenat ja Conistrat. Tutkimusten mukaan ne kykenevät lämmittämään lentolihaksensa alemmassa lämpötilassa kuin muut perhoslajit ja pystyvät lentämään jopa alle nollan lämpötiloissa. Energiaa siinä kuluu, joten lentämisen täytyy olla hyvin motivoitua. Etuna voisi olla mahdollisuus pariutua myös talvella leutoina jaksoina ja mahdollisuus käyttää syksy tehokkaammin ravinnon etsimiseen ja varastoimiseen. Muniminen talvella ja aikaisin keväällä vähentää munien menetyksiä ja antaa myös toukille mahdollisuuden alkaa syömisen aikaisin. Nämä kaikki aikana, jolloin varsinkin lentävät hyönteissyöjät ovat poissa pelistä. Lämpiminä jaksoina talvella korvaavaa energiaa voi saada hieman vanhoista hedelmistä, marjoista ja mahlavuodoista kunhan sataa vettä.

Syytä siihen, miksi talvehtivat mittarit kuten Chloroclysta tai Triphosa eivät käytä samaa strategiaa voisi olla siinä, että niiden rakenne ei sovellu talvilentoon yhtä hyvin. Niiden pinta-ala/tilavuus suhde on suurempi mikä liittyy nopeampaan lämpöenergian menettämiseen ja sitä kautta lentolihasten lämmitys kuluttaisi suhteessa enemmän energiaa. Niiden energiankulutus lennossa on kyllä pienempi kuin yökkösillä, mikä kyllä auttaisi pariutumisessa talvella. Toisaalta korvaavan energian löytäminen keskellä talvea lienee haasteellista. Talvehtivat mittarit käyttävät ehkä syksyn tankkaamiseen ja lepäävät koko talven passiivisina. Jos ne lentäisivät, niin luulisi niiden olevan ruumiiltaan paksumpia, mikä lisäisi energiansäilömistilavuutta ja pienentäisi ruumiin pinta-ala/tilavuussuhdetta. Yhden C. siteratan olen kyllä nähnyt puunrungolla joulukuun alussa.
Tämä kaikki on paljolti spekulaa.
ML

2 tykkäystä

Jep. Keväällähän taas lentää karvaisia ja paksumpia mittareita. Kylmimmässä näkemäni lentävät perhoset olivat Colocasia coryli -yksilöitä (-2°). Myös Operophteraa on lumisateessa joskus ollut.

Mietin talvella istuvia vaccineita, mutta ylipäätään kylmässä lentämisessä pitää erottaa lentoon lähtö ja lennon jatkaminen. Plus havaintovinoumaa tulee helposti istuvien vs. lentävien välillä, suuntaan tai toiseen.