En ole aiemmin tähän aikaan nähnyt - vasta loppukesästä. Onhan tämä ohdakeperhonen, etten ole väärää lajia luullut siksi? Kovalla kiireellä tuulisella säällä tankkasi voikukan mettä. Toivottavasti jää tänne ja löytää parin; ainakin toukkien ravintokasveja on joka paikassa pihaani.
Jo pari viikkoa on jokin oranssihtava iso perhonen pyörinyt pihassa, mutta aina on päässyt karkuun enkä ole saanut määritettyä. Tämä se varmaankin on ollut.
Selvästi jonkinlaista vaellusta on ollut, koska carduin lisäksi on ollut liikkeellä myös atalantaa sekä myös A. gammaa ainakin. Harvinaisemmista vaeltajista ei täällä ole liikkunut tietoa…
Veikkaisin nastakehrääjää. Ohdakeperhonen näyttää lennossa yllättävän pieneltä. Yleensä näitä alkukesästä vaeltaneita perhosia näkee huomattavasti vähemmän kuin seuraavaa sukupolvea.
Ohdakeperhonenhan voi vaeltaa tähänkin aikaan. Erityisesti jäänyt mieleen vuosi 2019 jolloin niitä tuli kahdessa isossa aallossa touko/kesäkuun vaihteessa ja vähän jälkeen todella paljon. Täällä kehittyneet kesäpolvetkin oli sitten runsaita, en koskaan ole niitä niin paljon nähnyt 70-luvulta alkaneen harrastukseni aikana.
Minullakin aikaisin juuri tuolloin 2019. Kalajoelta 20.5.2019 ja Raahesta on aikaisin 21.5.2013.
Nyt on sitten ollutkin väliä havainnoissa. Edellinen oma havainto on 8/2022 eli kaks kesää mennyt jo ilman havaintoa. Nyt niitä näyttäs tulleen jo pohjoisemmaskin. Raaheen ja tais olla Sotkamossakin näkynyt.
Mihin unohtui yleensä aikaisin ja runsain vaeltaja eli kaaliperhonen? Tänäkin vuonna minulla ensimmäinen vaeltajahavainto 2.6. Eikä ole helppo havaita lanttuperhosten joukosta eli varmaan noita oli aiemminkin.
Nämä kumpikin harvoin saavuttaa omat Raahen mestat. Itse jo ajattelin , että olenko niin puusilmä etten tunnista kaaliperhosta. Sain ensihavainnon vasta 2021. Silloin tajusin, että on helppo tunnistaa jos vain pääsee lähemmin tarkastelemaan. Tuona kesänä niitä oli sen verran ettei lopulta enään viitsiny kameraa nostaa hollille Naurisperhonen on jo astetta vaikeampi, sen sain kymmenen vuotta aiemmin kuin kaaliperhosen.
Etelässähän niin nauris- kuin kaaliperhosia voi tavata keväällä nykyään ihan kotimaisinakin, kotelosta kuoriutuneina. Tästä on käyty keskustelua ja kyllä se tosiaan siltä vaikuttaa. Ei välttämättä suuria määriä mutta kuitenkin.
Joo, se jäi mainitsematta, että omat havainnot kaali-, nauris kuin sinappiperhosestakin ovat aikaisintaankin heinäkuun loppupuolelta eli “kotimaista” tuotantoa
Terve, ohdakeperhospopulaation vuosikierto on oikeastaan vaeltamista Afrikasta pohjoiseen alkuvuodesta ja sitten loppuvuodesta takaisin. Se kuinka paljon niitä kevätkesällä tulee Suomeen asti, riippuu tietääkseni paljolti siitä kuinka rehevää kasvillisuus on ollut vuodenvaihteessa Saharan etelälaidalla. Noin parikymmentä vuotta sitten sattui suurvaellus, josta havaintoja pystyi netissä seuraaman Marokosta (miljoonia) jatkuvana aikajanana Lapin pohjoisosiin (muutamia) asti. Lento pohjoiseen on määrätietoista. Koko matkaan mennee yleensä kaksi kolme sukupolvea, joista viimeinen kevätsukupolvi, johon Suomeen saapuvat kuuluvat, alkaa lähinnä Välimeren rannikolta. Todellinen talvehtiminen onnistunee pienelle joukolle Välimeren rannikolla mutta ei pohjoisempana. Nämä eivät ilmeisesti juuri näy Suomessa. Suomessa kesällä syntynyt popula vaeltaa sitten takaisin eteläänpäin. Amiraali sen sijaan talvehtii nykyisin hyvinä vuosina jo Tanskassakin. Suomessa pohjoiseen lentämiseen sopivia säitä on kevätkesällä melkein aina joitakin, joten jos Eurooppaan on tullut paljon ohdakeperhosia niin kyllä niitä tulee sitten Suomeenkin. Tämä vuosi on näyttänyt lupaavalta. ML
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.