Aloittelijana sammalten tunnistus on kovin hakusessa. Voisiko ensimmäinen olla kivikynsisammal,versot < 5 cm, kasvupaikka maakivellä muun sammaleen joukossa, EH.
Toisesta en oikein saa kiinni. Versot n. 10 cm, jyrkkä kalliorinne, EH
Ensimmäinen näyttäisi korpikarhunsammalelta (Polytrichum commune), jonka seassa ensimmäisessä kuvassa kasvaa myös seinäsammalta (Pleurozium schreberi). Kynsisammalta tuo ei ole. Kannattaa katsoa vielä luupilla, että on lehden laidassa hampaita. Toinen laji on metsäkerrossammal (Hylocomium splendens)
En ole mikään sammalekspertti, mutta yleisimpiä tunnen.
Itse asiassa ensimmäisessä kuvassa näyttäisi olevan myös hieman käyrälehtistä kynsisammalta, joka voisi olla kivikynsisammalta. Muita yleisiä kynisammalia ovat esimerkiksi D. fucescens, D. majus ja D. polysetum, joihin kannattaa tutustua. Joskus tietyissä epäselvissä tapauksissa tarvitsee mikroskooppia, mutta kyllä näitä ilmankin skooppia pystyy katselemaan.
Minusta karhunsammal on kangaskarhunsammal. Perustelut: jos katson oikein niin lehden reunat kääntyneet lehden päälle, ruskea kärvakärki. Vaikuttaa myös aika pieneltä.
Juu, voisi olla P. juniperinum edellä esitetyin perustein. Luupillahan näitä kannattaa aina myös tiirata, niin näkee tuollaiset tuntomerkit vielä paremmin kuin kuvista.
Itseäni mietityttää tuon ensimmäisen sammaleen koko: versot olivat 3-5 sentin pituisia. Eivätkö korpikarhunsammaleen versot ole reilusti kymmensenttisiä ja kangaskarhunsammaleellakin yli 5 senttiä. Aloittelijana kysyn että mikä puhuu kynsisammalvaihtoehtoa vastaan?
Siinä alhaalla hieman keskikohdan oikealla puolella on yksi kynsisammal, niiden lehdet kaartuvat kuin kissan kynnet ja ovat pehmeitä. Karhunsammalten lehdet ovat jäykät ja suorat. Noi mitat on vain suuntaa antavia.
Kiitos vastauksista. Voisiko joku vielä vinkata mistä sammaleita voisi opetella määrittämään Piipon kirjan lisäksi.
Ekassa kuvassa on kynsisammalista ainakin kangaskynsisammalta (Dicranum polysetum) “poimuiset lehdet” ja myös kivikynsisammal (Dicranum scoparium). Tämän kivikynsisammaleen varmistaisin luupilla taI mikroskoopissa. Muut lajit siitä kuvasta jo mainittiin eli kangaskarhunsammal (Polytrichum juniperinum) ja seinäsammal (Pleurozium schreberi).
Hyviä kuvia löytyy Bildatlas Moose -sivustolta netistä. Myös Luopioisten kasvisto -sivustoa kannattaa katsoa. Parhaat kirjathan ovat ruotsalaiset Nationalnyckeln till Sveriges Flora och Fauna: Bladmossor -sammalkirjat, mutta ne on kirjoitettu ruotsiksi, tosin kaikissa on englanninkieliset määrityskaavat ja osassa kirjoista myös lyhyet englanninkieliset kuvaukset. Ruotsiksi on saatavilla myös Mossor en fältguide (Hallingbäck 2016), josta itselläni ei ole juuri kokemusta. Oulanka Reports Suokasvioppaasta löytyy suosammalia. Sammalten kirjo on ihan kiva pikkukirja, mutta ei kovin kattava. Siinä on kuitenkin paremmat kuvat kuin Suomen sammalet -kirjassa. Rahkasammalista paras kirja on Sphagnum mosses - the Stars of European Mires (Laine ym. 2018), joka on englanninkielinen. Maksasammalista olisi opas nimeltä Illustrated Flora of Nordic Liverworts and Hornworts (Damsholt 2009).
Sanoisin, että Nationalnyckelnit ovat pakollinen hankinta, jos haluaa kehittyä sammaltuntijaksi, mutta niiden tukena kannattaa käyttää suomenkielisiä oppaita, joista kattavin on Suomen sammalet -kirja.
Tässä vielä kohtuullisen ajantasaista levinneisyysietoa:
Juutinen ja Ulvinen 2018. Suomen sammalien levinneisyys eliömaakunnissa 29.11.2018.pdf (1,3 Mt) Suomen sammalet - levinneisyys ekologia uhanalaisuus -julkaisu löytyy myös vapaasti saatavilla netistä.