Savonlinnan Riihisaaren kanadanhanhet ovat palanneet. Tässä yksi “johtava koiras” pitää vahtia ja kaikki muut syövät ruohoa.Tämä vain vahtii. Aivan kuin Suomen armeijassa oli, kun olin siellä. Nämä aivan ilmeisesti tuntevat minut, kun päästävät näin lähelle. Kun vielä puhuu niille rauhoittavasti, niin voi päästä kuvaamaan läheltä. Tässä pääsin. Ovat ne yllättävän viisaita.
1 Like
Eikö ollut poikasia?
Oli poikasiakin siinä vieressä. Tässä niitäkin. Ihmettelin, että minua ne eivät pitänet kovin vaarallisena. Ainakin se vartijahanhi piti minua suunnilleen vaarattomana! Muut söivät ruohoa kaikessa rauhassa.
1 Like
Tässä vielä lisää noita kanadanhanhia. Siinä on tosiaan “vartiomies” paikallaan. Se ei pitänyt minua pahana vihollisena!
2 Likes
Paljon vaikuttaa se miten lintuja lähestyy. Kannattaa lähestyä rauhallisesti ja tehdä itsensä näkyväksi linnuille. Jos pöllähtää paikalle, säikäyttää linnut pois. Ei myöskään kannata hiiviskellä pusikoissa niin, että linnut eivät näe mikä sieltä tulee. Itse ajattelen myös, että lintuja pitää kunnioittaa ja ansaita niiden kunnioitus, jos haluaa päästä niiden lähelle.
1 Like
Juuri näin kuten Tarja sanoo. Tästä ilmiöstä minulla on “elämäni kuva”, jota varten tein tarkan suunnitelman miten lähestyä. Juuri noin! Lähestyin ja aina välillä pysähdyin paikalleni ollen aivan hiljaa. Hetken kuluttua lähestyin taas. Ja sama monta kertaa… Lopulta olin hyvällä kuvausetäisyydellä ja otin muutaman kuvan. Poistuin samalla tavalla ja siihen se joutsenpari kïvellä jäi paikalleen. Sitä olen jälkeenpäin ihmetellyt itsekin! Se on varmasti paras valokuvani. Minulla oli hyvä objekstiivi kamerassa.
1 Like
Ainakin pääkaupunkiseudulla nämä ovat ihmisiin tottuneita “pullasorsia”, joita pääsee halutessaan läheltä kuvaamaan:
Hiljaa puhumalla ja rauhallisesti lähestymällä pääsee yksittäisiä isojakin (esim. hanhia ja joutsenia) lintuja hyvinkin lähelle kuvaamaan. Kokemusta on mm. villistä valkoposkihanhesta ja laulujoutsenesta.
Tuo on totta! Itse olen kokeillut suoraa lähestymistä ja kolistelua - silloin kyllä kohde lähtee hyvissä ajoin. Niin on käynyt alle kirjoittaneelle usein. Siitä olen oppinut erehdyksen kautta varovaisemmaksi. Ne joutsenet kivellä olivat aivan villejä joutsenia. Ei niitä yleensä pääse. kovin
läheltä kuvaamaan. Se haapananaaras oli toinen hämmästyttävä kohde. Se jäi 10:n poikasen kanssa poseeraamaan ikäänkuin olisi päättänyt luottaa minun hyvään tahtooni. Arvasi aivan oikein. Se naaras näytti kuin olisi esitellyt laumaansa ylpeänä! Siltä se tosiaan näytti!
1 Like