Kuvissa ollaan maatilan takapihalla - tarkemmin sanoen puimalan, kuivaamon ja navetan välisellä pihalla, jossa 2021-2022 maansiirtotöiden jälkeen alkoi nousta esiin kaikkea kivaa. Vanhoissa maatalousympäristöissä siemenpankkiin jää kaikkea mahdollista, varsinkin täällä, kun tilalla oli pitkään kaupallisten viljely/koristekasvien kasvatusta. Alueelta tuli tunnistettua sekä vanhoja ihmisasutuksen seuralaiskasveja että villiintyneitä viljelyjäänteitä.
Nämä jäivät tunnistamatta. Kesä 2022 oli paahteinen, kasvu kärsi kuivuudesta ja viikkoja kestäneessä auringonpaisteessa ne jäivät pieniksi ja kitukasvuisiksi, mikä ei ainakaan helpottanut tunnistamista.
Tämä eka on elokuussa kukkinut lemmikkikasvi, arvuuttelu kuuluu, onko se vaarantuneeksi luokiteltu rohtorasti (Anchusa officinalis) vai viljelykarkulainen tarharastio (Cynoglottis barrelieri).
Maassa oli myös paljon lehtiruusukkeita, mutta niistä ei oikein tule mieleen ei rastit eikä rastiot - enemmän ne muistuttivat unikkoja. Vieressä taitaa kasvaa kyläkarhiaisiakin.
Alueella oli jonkinlainen alasleikattu heinikkonurmi toistakymmentä vuotta, maaperän siemenpankki peräisin 80-90-luvulta tai vanhempi.
Tänä kesänä tunnistus ei todennäköisesti enää onnistu: syksyllä tuohon tuotiin uusi pintamaakerros ja nurmisiemen.
