Hei,
olisikohan tämä putkikärsäkäs Lixus iridis?
Pituus n. 15 mm. Vadelman lehdellä metsikön laidalla ruderaatilla, jolla nokkosta, vadelmaa, ym.
Tällä kaverilla oli “frakin liepeet” hieman rullalla, joten onkohan ollut railakkaampaa menoa.
Nastola, 30.9.2024
Kyllä on. Ei ole mulla ainakaan tiedossa toista samannäköistä joka olisi joku muu kuin putkikärsäkäs.
Lixus paraplecticus on parhaimmillaan varsin samannäköinen, mutta mm. mulkosilmäisempi. Kuvassa on tosiaan iridis.
Kiitos Juha varmistuksesta. Joo näin varmaan on. Ajattelin, että ei ole keisokärsäkäs, koska havaintopaikka ei ollut rannalla, eikä alueella kasvanut myrkkykeisoa nähdäkseni. Tosin en tunnista myrkkykeisoa kovin hyvin. Kesällä myös Lahden seudun rannoilla oli myrkkykeisoa, ja niistä oli laitettu varoituskylttejä + alueita eristetty kasvin varalta. Syksyllä myrkkykeisoa piti poistettaman.
Minkä takia keisokärsäkäs elää myrkkykeisolla, ja putkikärsäkäs taas muilla putkikasveilla?
Minkä takia ihminen on aika moniruokainen, mutta pandakarhu syö vain bambua (ja ihminen ei syö sitä)? Ehkä paraplecticuksen ruoansulatus kestää myrkkykeison, mutta iridiksen ruoansulatus vain vähemmän myrkylliset putket ja paraplecticus on jotenkin sitten spesialisoitunut tähän “vapaampaan safkaan”? Naaraiden konkreettinen tehtävä on myös sitten valita sopiva kasvi mihin munia, ehkä paraplecticus naaras on “fiksoitunut” johonkin myrkkykeison kemikaaliin, eikä enää kelpuuta muita? Näiden toukat tuskin kovin taitavasti kasvia enää sitten vaihtavat vaan syövät kykynsä mukaan sitä mihin ovat munittu.
No, tämä oli tällaista arvailua ilman varsinaista tietoa.
Kuinkahan yleinen hyönteinen keisokärsäkäs sitten on vs. putkikärsäkäs. Jos ravintokasviksi käy vain yksi kasvi, olettaisi, että se kaventaa lajin mahdollisuuksia.
Havaintomääriä ja paikkoija voi tutkia Laji.fi:sta ja kovakuoriaisatlaksesta, mutta tokihan keisokärsäkkään havaittavuus on huononlainen. Parhaaksi keinoksi olen itse huomannut kun menee veneen avulla kiertämään keisoa kasvavien luhtarantojen ulkoreunoja.
Molemmat lajit on luokiteltu punaisessa kirjassa elinvoimaisiksi, keisokärsäkäskin niukasta havaintomäärästä huolimatta. En usko että tällä uimarantojen kitkemisinnostuksella on kovin suurta vaikutusta lajille, sen verran yleisiä myrkkykeisot kuitenkin ovat.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
