Kuvittelin selviäväni tästä omatoimisesti, mutta toisin kävi. Mistä porukasta minun pitäisi mielestänne lähteä lajia etsimään? Valmiin vastauksenkin saa mieluusti ilmaista! 
Nämä pörräsivät soratien laidan syysmaitiaisissa, mutta eivät olleet yhtä vilkkaita kuin taannoiset housumehiläiset. Naamakuvaa en saanut.
Loiskimalaiskoiraita?
Jyri, hienoa! Taas riensit pikavauhtia avukseni! En ollut lainkaan perehtynyt noihin loiskimalaisiin, mutta nyt tiedän jotakin noista hyönteismaailman käistä. Englanninkieliset käyttävätkin niistä nimitystä cuckoo bees. On niiden lisääntyminen aika julmaa puuhaa. Käki ei sentään surmaa leppälintunaarasta! Minä kuvittelisin tämän olevan koiraspuolinen mantuloiskimalainen (Bombus bohemicus). Sehän näyttää olevan Suomen yleisin laji. Kuvaamistani joku toinen yksilö oli hiukan keltaisempi, mutta on tässäkin häivähdys väriä. Ehkä jo ikä alkaa painaa… Koiraat kuulemma ruokailevat loppukesästä eri kukkakasveilla. Mitä mieltä olet, Jyri - tai tietysti kuka tahansa muukin - ehdotuksestani? 
Olen kuvannut näitä kimalaisia viime päivinä. Kuvia tutkien löysin kaksi tätä muistuttavaa lajia. Minusta eniten tämä muistuttaa Pensasloiskimalaista (Bombus sylvestris). Myös mantuloiskimalainen muistuttaa paljon tätä. Tällä pensasloiskimalaisella on tuuheammat kaksi valkoista raitaa siipikiinnityksen molemmin puolin. Minun veikkaukseni on siis Pensasloiskimalainen. Täällä päin on ollut paljon liikkeellä kivikkokimalaisia.
Kiitos osallistumisesta, Ville. Sen verran kuin olen pensasloiskimalaisten kuvia katsellut, niin melkein kaikissa kuvissa näkyy peräpäässä punertavia karvoja, vaikka joskus heikohkostikin. Kävin läpi vielä kaikki eiliset otokseni, huonotkin, enkä yhdessäkään havainnut punertavia karvoja. Laitan tähän linkit Steven Falckin sivuille. Hän on monipuolinen kuvaaja, paljon näytteitä.
Jotenkin minä haluaisin vielä toistaiseksi pysyä mantuloiskimalaisen kannalla. Odotellaan lisää keskustelua…
Edit. Oho, linkki tulikin kuvan muodossa, mutta kun klikkaa Album-sanaa, niin koko albumi aukeaa, kuten aioin tapahtuvan pelkästä tekstirivistä.
En ole asiantuntija, mutta perustan kantani tuohon valokuvaasi. Siinä valkoinen rengas on siipikiinnityksen etu- ja takapuolella, mutta vertailukuvassa (mantuloiskimalainen) on valkoinen rengas vain siipikiinnityksen etupuolella. Mielestäni juuri tämä seikka erottaa nämä kaksi loiskimalaista.
Anteeksi, että intän, mutta kun minä en jostain syystä hahmota tuota mainitsemaasi valkoista rengasta. Liitän pari muuta samaan aikaan otettamaani kuvaa ja merkitsin nuolella valkoiset karvat. Näitäkö tarkoitat?
Näissä kahdessa viimeksi lähettämässäsi kuvassa on päästä taaksepäin lukien ensin vaalea rengas sitten tuo paljas musta alue ja sen jälkeen selvästi toinen vaalea rengas. Se on silloin mielestäni selvästi pensasloiskimalainen (Bombus lapidarius). Jos tämä toinen vaalea rengas puuttuu tai siinä on vain hyvin vähän vaaleita karvoja on mielestäni kysymyksessä mantuloiskimalainen. Näin minä arvelen. Terävähkö peräpää viittaa loiskimalaisiin, näillä molemmilla on sellainen. Tosin en ole alan asiantuntija.
Ville, arvostan sitä, miten olet paneutunut tähän asiaan. Kuvastasi ymmärsin nyt, mitä tarkoitit. Kiitos siitä. Haluan kuitenkin jättää tämän ratkaisemattomaksi. Minulle riittää, että kyseessä on joku loiskimalainen. Minäkin olen nähnyt paljon vaivaa hankkiakseni tietoa näiden lajien eroista ja näyttää siltä, että nämä koiraat vaihtelevat ulkonäöltään paljon. Jopa niin, ettei kaikilla pensasloiskimalaisillakaan ole aina niitä punertavia karvoja peräpäässään, kuten aluksi luulin. Sen vuoksi en halua laittaa kumpaakaan lajia otsikoon. Oppia olen ainakin saanut paljon, kun aluksi en tiennyt mitään loiskimalaisista. 
Totta on! Niitä mantukimalaisen näköisiäkin on useita lajeja, joiden lajia on äkkinäisen vaikea tunnistaa.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
