Pystyyköhän näistä kuvista mitään päättelemään, kun tämä niin ahnaasti söi, ettei edes tuntosarvia näy…
Joensuun Kiihtelysvaara 25.5.2019
Joensuun Kiihtelysvaara 25.5.2019
Ihan varmasti ei voi sanoa ilman fyysistä tarkastelua, mutta näyttää pensasloiskimalaiselta.
Moi, itse olen enemmän melanistisen kimalaisen kannalla, näistä valkoperäisistä ainakin sorokimalaisella yleistä (itselle vähän vieras laji) muistaakseni myös tarhakimalaisella esiintyy melanismia jolloin kaikki tai osa keltaisesta korvautunut mustalla, ilmeisesti jopa niin että osa työläisistä “normaalin” värisiä ja osa melanistisia, Juho varmaan sanoo totuuden aikanaan.
T:Jyri
Eero ja Jyri, kiitos teille kummallekin osallistumisesta. 
Toden totta, ehkä ei Juhokaan pysty näin huonoasentoisista kuvista lajitasolle päättelemään. Alemmassa kuvassa näyttäisi niskassa olevan muutama keltaoranssi karva, sillä pää ei ole hyvin syvällä voikukassa. Tämä vaikutti vieressä pörräävän kivikkokimalaisnaaraan rinnalla jonkin verran pienemmältä. Jäädään nyt vähäksi aikaa odottavalle kannalle…
Ainakin sorokimalainen ilmeisesti hieman pienempi kuin moni muu
Esitit hyviä perusteluja, Jyri. Tutkailin aika pitkään näitä antamiasi tietoja ja on helppo kallistua ajattelemaan samoin. Jos vielä jättäisin kysymysmerkin siltä varalta, että Juho tai kuka muu tahansa haluaisi lausua tästä “painavan sanansa”.
Joo vaikka useammankin kysymysmerkin, innostuin itsekkin tutkailemaan (opiskelemaan) näitä kun töissä sattui rauhallinen hetki, muualla en nykyään näitä juuri ehdikkään katsoa, huomasin et sorolla usein (ei aina) valkean perän etupuolella kellertävää vaikka muuten olisi musta.
T:Jyri
1 tykkäys
Tämä on tosiaan melanistinen sorokimalainen. (Ulkomailla samantapaisia melanistisia yksilöitä on tavattu ainakin tarhakimalaisella ja kartanokimalaisella.)
Hienoa, että satuit paikalle, Juho! Suurkiitokset vahvistuksesta! Minä opin tässä ketjussa tuntemaan minulle ennestään tuntemattoman soromehiläisen sekä sain paljon tietoa melanismista. Oppia ikä kaikki! 
Siis sorokimalaisen, ei -mehiläisen. 
Oho! Alkaa mummolla huomiokyky horjua… 
Voi kuule, tuo on kaikenikäisten generalistien ongelma… 
Lajimäärä hyönteisillä on niin valtava, että kaiken siihen liittyvän määritystiedon säilyttäminen päässä aiheuttaa kenelle tahansa ongelmia tietopuskurin “ylivuodon” suhteen. Itse kutsun sitä sakkaamiseksi; aivoissa on niin paljon kuormitusta, että alkaa mennä asiat tahtomattaan sekaisin. Silloin pitää levähtää hetki ja varmistua hyvistä yöunista, mikä antaa aivoille aikaa järjestellä tietoa. Ja toki unohtaa osan. 
1 tykkäys