Moi, voisko olla P.rudis.
T:Jyri
Pollenia vagabunda.
Kiitos, rudis taisikin olla ainakin suurimmassa osassa netin kuvia karvaisempi selästään (tuoreena?)
T:Jyri
Lajille vagabunda on tyypillinen tuo vahva tumma keskijuova keskiruumiin selkäpuolen etureunassa. Muilla lajeilla juovaa ei näy tai siinä on parijuovat keskiviivan molemmin puolin.
Suurkiitokset, nyt tuli tietoa jota minäkin ymmärrän ja luultavasti muistankin ainakin vähän aikaa:grinning:, varmaan väärä paikka kysyä tätä, vihkossa on mahdollisuus laittaa myös määrittäjä(t), mutta sinne laittamiseen varmaankin tarvittais määrittäjän lupa? joten en ole laittanut mitään, havainnon olen kumminkin laittanut varmaksi.Voisko sinne laittaa ihan vaan lajifoorumi tms.
T:Jyri
Kyllä ainakin minun nimen saa laittaa määrittäjäksi jos määrityksen annan. Ja nimeni näkyy juuri siksi julkisena profiilissani.
Aiemmallakin julkisella foorumilla (Hyönteisfoorumi) otin käytännön, että jos joku tekee määrityksiä esiintyen omalla nimellään, nimeä saa automaattisesti käyttää määrityksen yhteydessä. Mikäli käytössä oli vain nimimerkki, kysyin luvan, jota en kuitenkaan kaikilta saanut. Niissä tilanteissa saatoin kirjata joko foorumin tai foorumin ja nimimerkin määrittäjäksi.
Mielestäni määrittäjän nimi tulisi mainita aina, kun mahdollista, sillä se lisää merkittävästi havainnon laatua. On kuitenkin aivan eri asia määrittää joku laji itse kuin saada määritys sen lajiryhmän spesialistilta. Tämä korostuu etenkin ajan kanssa, kun ihmisten tunnettuus muuttuu.
Ja ihan yhtä lailla sen saa merkitä myös siksi, että jos joku määritys olisi väärin (kuten väistämättä joskus on), vastuu siitä kaatuu määrittäjälle (esim. minulle), eikä havainnon tekijälle.
Harry Nyström, Oulu
Tämä selvensi huomattavasti asiaa, joka on vaivannut nyt kun olen pikkuhiljaa alkanut laittaa havaintoja vihkoon.
T:Jyri
Ja toki, jos on yhtään epäselvää, saako jonkun nimeä käyttää määrittäjänä, niin aina voi kysyä henkilöltä itseltään esim. yksityisviestillä. Ei siitä haittaakaan ole.
Tuo edellisessä viestissäni mainittu oli siis vain oma käytäntöni asiaan, jota uskallan kyllä suositella muillekin.
Ja tärkeää on aina näissä määrityksissä varmistua määrityksen varmuudesta. Kun käytetään sanoja lienee, mahdollisesti, ehdotan, voisi jne., on syytä olettaa, ettei määritys ole varma. Sitähän voi vaikka kysyä määrittäjältä, jos on epävarma.
Määrityshän ei varsinaisesti koskaan ole lopullisesti lukittu, vaan se annetaan subjektiivisesti havaittujen tuntomerkkien ja oman asiantuntemuksen perusteella, ja se on aina sidottu aikaan. Esimerkiksi vielä 10-20 vuotta sitten virnaperhosen Kaakkois-Suomen näköhavainnolle annettu määritys Leptidea sinapis oli aivan validi ja sitä voitiin pitää varmana, kun taas nykyisin se sama näköhavainto voi koskea joko lajia sinapis tai juvernica.