Kuluneena kesänä tuli kuvattua varsin paljon tinayökkösiä. Olen kyllä tavaillut ohjeita iso- ja pikkutinayökkösen erottamiseksi toisistaan, mutta jotenkin epävarmuus kuitenkin iskee lopputuloksen oikeellisuudesta. Tässä malliksi neljä yksilöä, joille toivoisin tunnistusta. Itse arvioin, että 1. ja 3. voisivat olla isotinayökkösiä (Plusia festucae) ja 2. ja 4. pikkutinayökkösiä (Plusia putnami).
Mun mielestäni kaikki festucae:ta! Odota kuitenkin nyt vielä joku toinenkin mielipide.
Luultavasti näin vaikka kakkosesta ei saa täysin selvää.
Juuri näin, kakkonen on vähän siinä ja siinä. Siivenkärjen neljäs hopeatäplä ei hahmotu kunnolla.
Olipa hienoa saada kahden kokeneen konkarin näkemykset, suuret kiitokset Hannu ja JKT! Katsellessani muita viime kesänä ottamiani kuvia tinayökkösistä, niin kovin samanlaisilta näyttivät näiden kuvien kanssa. Tinayökkösiä näytti viime kesänä olleen varsin runsaasti, ja todennäköisesti ne kaikkii olivat isotinayökkösiä täällä meikäläisen pihapiirissä. Koska kuitenkin tuo kakkoskuva jätti tulkinnoille sijaa, niin kirjasin sen osalta otsikkoon molemmat mahdolliset vaihtoehdot…
Olin näköjään tuohon alkuperäiseen kysymykseeni onnistunut sähläämään tieteelliset nimet juurikin väärinpäin, niin korjasin nyt myös ne.
Näissä lentoaika on hyvä ohjeellinen määrityskeino.
Vähän riippuen vuodesta putnami aloittaa lentonsa kesäkuun lopulla/heinäkuun alkupuolella ja lento jatkuu heinäkuun puoliväliin/loppuun (joskus vielä elokuun alussakin. Laji on ainakin pääosin yksipolvinen. Joitakin gen.ii yksilöitä on ilmoitettu, mutta en ole vakuuttunut niiden oikeellisuudesta. Voi olla, että nitä on tai sitten ei. Itselleni ei ole tullut vastaan eikä kukaan ole sellaista koskaan näyttänyt, kun olen kysellyt.
Tämä isompi eli festucae on sitten jännempi tapaus näiden sukupolvien suhteen. Se on osin kaksipolvinen eli gen. i lentää toukokuun lopulta kesäkuun lopulle ja gen.ii sitten elo(-syys)kuussa. Tuossa ei sitä kummallisuutta, vaan se kummallisuus tulee siitä, että tuo gen.i jää usein väliin tai on vähälukuinen (esim. Tanskasta ei ole koskaan tavattu kesäkuun yksilöitä, mutta suomessa niitä siis on ja ne ovat isokokoisia (isompia kuin elokuun yksilöt). Elokuussa lentävät yksilöt ovat sitten aika samankokoisia putnamiin verrattuna, joten koon perusteella näitä ei pysty silloin määrittämään toisin kuin kesäkuun lopulla, jos sattuvat osin päällekkäin lentämään.
Autographa mandarinalla ja Macdunnoughia confusalla tuo sukupolvikuvio menee aika samaan tapaan kuin festucaella, joten muitakin vastaavia luonnonoikkuja löytyy.
Nuo kuvien yksilöt on kaikki festucaeta.
Kiitokset Jari tästä mielenkiintoisesta selvityksestä näiden kahden lajin osalta! Tarkentui tämäkin kysymykseni loppuun asti. Saan taas suurehkon määrän kuvia selvitettyjen osastoon!
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
