Osaisiko joku kertoa, onko oranssivoikeltano Pilosella aurantiaca tulokas vai vieraslaji? Olen itse tällä foorumilla tulokas ja tulin mukaan juuri senkin vuoksi, että en ole saanut vastausta tähän kysymykseeni muilta foorumeilta. Käytössäni olleista kasvioppaista oranssikeltanosta kertoo vain Otavan värikasvio (1982, 21. painos, s. 254) ja sanoo sen olevan harvinainen, ja esim. Weilin+Göös Oy:n teossarjan Suomen luonto, osa Kasvit (1995) ei mainitse sitä lainkaan. Omalle pihamaalleni oranssivoikeltano ilmestyi v. 2015 vain yhteen paikkaan, kun olin krapsutellut maan pintaa hiukan. Tuoltakin kohtaa pihamme maan pinta on ollut kuitenkin jääkauden jäljiltä koskematonta.
Oranssikeltano lienee alkuperältään puutarhakarkulainen. Eli siis se on tulokas - ja samalla myös vieraslaji.
Jos luokitellaan kasvit perinteisesti tulokkaisiin ja alkuperäisiin, oranssivoikeltano on tulokas. Esimerkiksi Retkeilykasvion levinneisyyskartoissa se on merkitty uustulokkaaksi. Jos taas luetaan vieralajin ja tulokaslajin määritelmät vieraslajit.fi-sivustolta, oranssivoikeltano on vieralaji, koska kaikki ihmisen avustuksella maahamme saapuneet lajit ovat vieraslajeja. Vain perinteisessä luokittelussa alkuperäisiksi tulkitut kasvit eivät ole vieraslajeja.
Tulokaslajin ja vieraslajin käsitteet riippuvat siis hieman asiayhteydestä ja voivat olla osin päällekkäiset kasveista puhuttaessa. Vieralajin käsite on usein mielleyhtymältään negatiivinen: siitä tulee mieleen haitallinen vieralaji, vaikka “haitallinen vieraslaji” onkin oikeaastaan oma käsitteensä (vieraslajit.fi). Haitattomista vieraslajeista, jollainen oranssikeltanokin on, botanisti puhuu ehkä mieluummin tulokkaina kuin vieraslajeina, vaikka vieraslajejahan ne ovat. Ehkä tässä olisi tärkeintä miettiä, onko kasvista haittaa luonnollemme, onko se siis nimenomaan haitallinen vieralaji. Haitallisuudestakin voi toki olla montaa mieltä.
Kiitos vastauksesta. Olen itsekin miettinyt maallikkona näiden botanistien käyttämien termien eroja. Toisaalta itse suomen kielen asiantuntijana ihmetellyt ‘tulokasta’ ja ‘vieraslajia’ käsitteinä, merkityksinä, enkä ole voinut olla botanistien kanssa ihan samaa mieltä. Vastauksesi kuvaakin hyvin näiden käsitteiden päällekkäisyyttä. Itseäni kiinnostaa oranssikeltanossa etenkin juuri se, onko sen oletetusta puutarhakarkulaisuudesta olemassa botanistien tutkimuksia ja jos on, milloin ja minkälaisiin puutarhoihin ja pihoihin sitä olisi alunperin tuotu.