Mahtava uutinen jälleen Suomen hyönteistieteelle - tai oikeastaan kaksi - että aivan pian tilattavissa on kirja sekä vesiperhosten toukille että aikuisille.
Toukkakirjan kuvitus näyttää upealta, ja varmasti sama koskee molempia kirjoja kokoaisuudessaan. Tällaisten kirjahankkeiden työmäärää ei voi mitenkään kuvitella - paitsi jos joskus pääsee itse mukaaan vastaavaan hankkeeseen. Taloudellisestikaan näissä harvoin pääsee rikastumaan. Jokainen on vapaa itse kokeilemaan ja sitten hinnoittelemaan. Työmäärään, aikaan ja saatavaan laatuun nähden vesiperhosten toukkakirja ei vaikuta ollenkaan suhteettomalta.
Yleensä tällaiseen kirjahankkeeseen ryhtyy ja siinä onnelliseen loppuun asti pysyy vain äärimmäisen kärsivällinen ja kunnianhimoinen tutkijasielu, jonka tärkeimpien intressien joukossa lienee poikkeuksetta tuottaa muillekin sitä tietoa ja iloa, mitä kiintoisiin hyönteisryhmiin perehtymällä ja niitä tutkimalla voi kokea. Kiitokset ja onnittelut vain jo tässä vaiheessa kummankin vesiperhoskirjan tekijätiimille vuosien sitkeästä uurastuksesta ja hienosta saavutuksesta. Molempia kirjoja on odotettu vesi kielellä ja ne menevät varmasti tilaukseen.
Yksi erilaisista naamatauluista kertova koostekuva on nyt galleriaan lisätty.
Vesiperhosten - niin aikuisten kuin toukienkin - tunnistamisessa on lajin habituksella suuri merkitys. Harjaantunut harrastaja tunnistaa valtaosan aikuisista koon ja siipivärityksen perusteella yhdellä vilkaisulla. Toukkien tunnistamisessa erääksi keskeiseksi avuksi voi lukea verrattoman kykymme kasvojen tunnistamiseen, jonka harjaannuttaminen on perua jo kehdosta.
Vaikka vesiperhostoukkien naama poikkeaa tietyiltä osin omastamme, tallentuvat sen yhteiset, jos kohta omaleimaiset piirteet varsin nopeasti aivojemme “naamarekisteriin” (mikäli kasvosokeus ei kyseistä hahmotuskykyämme liiemmin vaivaa). Niinpä useimmat kirjaan kuvattujen lajien naamataulut oppii verrattain nopeasti yhdistämään lajiin, tai verrattain pieneen joukkoon lajeja.
Kuinkas ollakaan, kuvassa on Apataniidae sotkun ohella eräs eniten mieliharmia ja töitä teettänyt Limnephilidi, joiden selvittelyn seurauksena kirjan valmiiksi saattaminen viivästyi vuoden - ja hyvä niin.
Kuvan toukka ei ole L. rhombicus, vaan samaan ryhmään lukeutuva L. binotatus (syn. L. xanthodes). Tämän kaverin liittäminen oikeaan asemaansa tunnistuskaavoissa on tarina sinänsä; loppukesällä Juha sai pyynnöstäni yhden naaraan elävänä putkeen, jonka Esko Oriveden reissullaan nouti ja asetti neuvostani kosteakiviseen akvaarioon. Mitään varmuutta naaraan hedelmöittymisestä ei ollut, mutta parin päivän kuluttua oli munarykelmä ilmestynyt kosteille kiville. Pian altaaseen lasketun veden myötä rihmaleviä aiemmin kasvaneille seinille ilmestyi varhaisasteen toukkia. Ne jaettiin Eskon ja minun akvaarioihin jatkokasvatuksen onnistumisen varmistamiseksi. Seuraavilla viikoilla sain Viikistä haavimalla kolme naarasta, joista yksi paritellut äkisti munamassa toisen akvaarion kostealle sorapohjalle. Ensimmäisestä erästä selviytyi kurkunviipaleiden ja puunlehtien nakertamisen myötä viidennelle asteelle noin 30 toukkaa, joiden tuntomerkistö poikkesi englantilaisten määrityskirjallisuudesta olennaisesti. Toisen erän viimeiset 20 toukkaa ovat yhä akvaariossani eikä edellä kuvatun prosessin jälkeen ole kyseisen lajin tunnistamisessa ole ollut vaikeuksia.
Tilasimme tänne meille tämän uuden Suomen vesiperhostoukkien määrityskirjan ja sain kirjan juuri käsiini. Upea ja hieno kirja! Tokkopa pystyn edes kuvittelemaan kuinka paljon työtä on takana ennenkuin tämä kirjaprojeti on puskettu tähän vaiheeseen. Erityisesti ihailen ja ihmettelen kirjassa olevaa upeaa kuvamateriaalia. Ihan sormia syyhyää päästä määrittämään näitä meidän aineistoja tämän kirjan kanssa. KIITOS vielä tekijöille hienosta kirjasta.
Tänään pääsin avaamaan maastokauden kirpeässä pakkassäässä! Kääntelin teiskolaisella metsäpurolla muutamia kiviä ja sain poimittua joitakin toukkia talteen. Kotona skoopin ääressä tämän uuden kirjan avulla onnistuin helposti määrittämään lajit Hydropsyche angustipennis ja Plectrocnemia conspersa! Nämä olen kyseiseltä purolta aikuisenakin tavannut. Ja olihan siinä koskikorentojakin, ainakin Nemoura flexuosa. Hauska oli aloittaa toukkienkin parissa, eikä ollut liian vaikeata, kiitos vain!
Laitan tähän nyt vielä (muille) selvennyksen, että vesiperhoskirjoja on julkaistu kaksi:
Rinne & Wiberg-Larsen 2017: Trichoptera larvae of Finland (toukat)
Salokannel & Mattila 2018: Suomen vesiperhoset (aikuiset)
Tilattu myös tänne Länsi-Uudellemaalle ammattikäyttöön: tällaista vesiperhosten toukkien määritysopasta olen odottanut kuin kuuta nousevaa koko noin 30-vuotisen urani aikana. Roppakaupalla tieteellisiä lajikuvausartikkeleita ja ulkomaalaisia ym määritysoppaita saa nyt jäädä sivummalle. Tätä voi todellakin suositella tällä hetkellä jopa ainoaksi määritysoppaaksi. Kiitos Aki myös Konneveden vesiperhoskurssista, jossa saimme myös esimakua tästä oppaasta ja sulta asiantuntevaa ohjausta lajinmäärityksissä.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
