Vai onko leukistinen jostain muusta ryhmästä?
Loiskärpänen (Tachiniidi) tämä ei ole. Jotakin muuta. Ehkäpä juurikärpänen tai sukaskärpänen. Lajimäärityksen jätän kärpästen harrastajalla / asiantuntijalle. Kuva on myöskin sen verran heikkolaatuinen, etten näe onko kyseessä luonnollinen väritys vaiko jättipalsamin siitepöly.
Ok, parempaa kuvaa en saanut kun lähti.
Jättibalsamia on saatu alueelta vähennettyä mutta kyllä niitä vielä nousee.
Heimo on Anthomyiidae. Näiden naaraisiin on huononlaisesti määrityskirjallisuutta.
Kiitos kommentista.
Hei! Minkälaista tämä määrityskirjallisuus on( siis vaikka tähän sitä on huonosti saatavilla, niin onko muihin hyönteisryhmiin), eli onko se englanninkielistä ja mistä sitä saa? Vai onkohan minulla jo sitä, minulla on yksi paksu kirja pihan ötököistä, tarkoittaako se sellaista vai ihan jotain spesiaalinpaa?
Suuri osa on yksittäisinä tieteellisinä artikkeleina, pääosin englanniksi. Suomeksi ei ole juuri mitään aiheesta muutamaa yksittäistä tuholaisiin keskittyvää juttua vaille. Perusteos asiaan on saksankielinen Willi Hennigin teos Die Fliegen der Palaearktischen Region - Band VII/1 vuosilta 1966-1976. 1000 sivua, useampi kilo painoa, hinta uutena oli 15 vuotta sitten noin 600 euroa, nyt kustantaja näkyy piilottaneen hintatiedon.
Ei siis ihan helpoimmasta päästä päästä alkuun 
T: Jere K.
Kärpäset on siis vaikeimpia. Harmi, koska saan kohta mikroskoopin ja voisin yrittää määrittää niitä, ainakin opetella. Mutta kun kirjallisuus on noin kiven alla niin ei siitä taida tulla mitään. Pitäiskö sitten yrittää jotain toista hyönteisryhmää kuten heinäsirkkoja? Niitä ei tosin nyt tähän aikaan saa. Ei varmaan oikein mitään hyönteisiä joten täytyy yrittää ens vuonna jotain hyönteisryhmää.
Vaikka kärpäsiä on Suomessa yli 4000 lajia, niin osa heimoista on ihan hanskaan otettavia. Kukkakärpäsistä on oiva suomenkielinen teos ja moniin muihinkin heimoihin pääsee käsiksi ulkomaisten kirjojen avulla.
Okei, eli kukkakkärpäset. Lähden varmaan sitten niistä. Entäs heinäsirkat. Kuinka vaikeaa niitä on määrittää? Niistähän on kirja. Mutta kerrotaanko kirjassa miten erottaa eri lajit toisistaan? Tarvitaanko siihen mikroskooppia?
Niin, onko kuitenkin kuivista kärpäsnäytteistä mahdollista tunnistaa että onko se ylipäänsä loiskärpänen, tai sitten joku muu ylempi ryhmä vaikka niitä ei saisi lajilleen? Olen kerännyt kesän ajan kuolleita hyönteisiä, eniten kärpäsiä, niin haluaisin yrittää niitä tunnistaa, siihen asti kun mahdollista. Ja niinkuin sanoin saan kohta mikroskoopin. Se on sellainen kannettava ja lähin tarkennus 120 kertaa. Sillä voisi tutkia myös sammalia ja jäkäliä. Niitähän voi tutkia pitkälle talveen asti niin kauan kunnes lumi peittää maan. Kun yritän keksiä sille mikroskoopille käyttökohdetta nyt kun olen sellaisen maksanut. Ja nää hyönteiset kiinnostaa mut myös kaikki muu elollinen. Mutta niistä jäkälistä ja sammalista kysyn sitten niille tarkoitetussa ketjussa.
Moi. Kyllä kärpäsissäkin alkuun pääsee, mutta Diptera ei kieltämättä ole aloittelijaystävällisin lajien/sukujen/heimojen suuren määrän ja sekalaisen kirjallisuuden takia. Pistiäiset ovat onneksi vielä pahempia, ei olla pahnanpohjimmaisia :D. Heimotasolle pääsee usein ihan selailemalla esim. Diptera.infon kuva-arkistoa. Esim. iNaturalist-palvelun tekoäly auttaa usein myös oikean suunnan löytämisessä. Paperimuodossa hyvä lähdeteos kaksisiipisiin on koko planeetan lajistoa lähinnä heimo/sukutasolla käsittelevä Flies: The Natural History and Diversity of Diptera.
Suomeksi kärpäsistä on kaksi 2000-luvulla ilmestynyttä kirjaa: Suomen kukkakärpäset, jota ajan hammas on jo vähän purrut, ja uunituore, Suomen petokärpäset sukulaisineen, jonka ainoa (puolueellinen mielipide 
!) huono puoli on korkeahko hinta.
https://www.tibiale.fi/category/57/muut-hyonteiset: Hyönteisiä aloittelevalle lajiharrastajalle voi lämpimästi suositella kaikkia Sami Karjalaisen kirjoja. Suomen Verkkosiipiset ja Suomen Luteet ovat myös helposti lähestyttäviä kirjoja, tosin ludekirjan jälkeen Suomesta on löydetty paljon uusia lajeja ja koottua lisätietoa kannattaa kysellä ludeharrastajilta. Tämän foorumin ludesivustolta osataan varmaan neuvoa eteenpäin!
Näitä ryhmiä joita mikroskoopilla katsella on niin monta että kestää aikansa perehtyä kuhunkin. Yleensä etenen sen.mukaan mikä milloinkin sattuu kiinnostamaan ja mistä mulla on tuoreimpia kuvia. Kun on eri hyönteisryhmiä, hämähäkkieläimiä, sammalia, jäkäliä, sieniä, limasieniä ja ties mitä muita vielä niin jokaiseen jos haluu perehtyä niin saa käyttää paljon aikaa kuvien, kirjojen ja netistä löytyvän tiedon parissa. Mut käytän sen vapaa-ajan mitä multa liikenee. Tämähän on kuitenkin harrastus.
Hei, onko kirja “Sääsket ja kärpäset”-Sandhall Åke ja ja Andersson Hugo, jo liian vanhentunut?
Ihan hyvä johdatteleva yleisteos osasta kaksisiipisten heimoista. Lajimääritykseen siitä ei ole paljon apuja, koska esittelee vain muutaman yleensä erikoisemman lajin kustakin heimosta. Jos innostuu esim. vaaksiaisista, niin niistä löytyy hyvät nettisivut eli https://ccw.naturalis.nl/
t. Esko