Ampelomyces quisqualis

Pietaryrtiltä keräsin härmää ja kun yritin sitä määrittää, olin vähän ymmälläni kun skoopissa oli tämmöinen näkymä.

Lopulta selvisi, että tuo ruskea onkin härmän loinen Ampelomyces quisqualis, josta purkautuu noita pieniä itiöitä.

Mutta onko tuo härmä Golovinomyces macrocarpus? En löydä siitä muita kuin kuromaitiöitä, joiden koko on 30-35 x 14-16 µm. Voiko lajin määrittää pelkästään tämän perusteella? Tässä vielä toinen kuva härmästä skoopissa. Pietaryrtillä kun on muitakin härmälajeja, mutta tähän päädyin. Kaipaisin siihen vahvistusta.

Hieno havainto tuo Ampelomyces quisqualis. Mitä tuohon härmään tulee niin pietaryrtillä on havaittu kolme lajia, Leveillula picridis, Podosphaera xanthii ja Golovinomyces macrocarpus.

Leveillula picridis -lajin primaari-konidiat ovat teräväkärkisiä ja sekundaarikonidiat selvästi pidempiä kuin tässä kuvatut. Lisäksi konidiat eivät muodostu ketjuissa. Eikä laji tiettävästi esiinny Suomessa. Se voitaneen siis pudottaa heti pois laskuista.

Podoshaera xanthii ja Golovinomyces macrocarpus -lajien konidiat ovat päällisin puolin samannäköiset ja -kokoiset. Ainoa selkeä ero minkä minä hahmotan on ”fibrosin bodies” nimiset rakenteet (onkohan tällä mitään suomenkielistä nimeä?), joita siis esiintyy P. xanthiillla, mutta jotka puuttuvat G. macrocarpuselta. Näissä kuvissa en noita rakenteita näe, joten sen puolesta tämä varmaankin on mieluummin G. macrocarpus kuin P. xanthii. Mutta täytynee mainita, että en tiedä paljoakaan härmien tunnistamisesta suvuttomien rakenteiden perusteella. Voi olla, että missaan tässä jotain oleellista.

Kiitos tästä infosta. Voisin vielä katsoa lisäleikkeellä, löydänkö noita fibrosin bodies rakenteita.
Tästä Ampelomyces’itä on näköjään kehitetty biologista torjunta-ainetta härmän estoon.
Johtuisikohan härmän koteloitiöiden puuttuminen siitä, että tämä loinen heikentää härmää niin paljon, ettei niitä pysty muodostamaan. Tai sitten on vain niin nuori, ettei niitä vielä ole.

Tämä loinen lienee aika harvinainen, kun havaintoja on niukasti. Tosin eihän näitä hirveän moni katsele.

Mulla on se käsitys, että Ampelomycesit ovat yleisiä, mutta havaintoja niistä on vähän siitä syystä, että useinkaan härmiä ei tarvitse mikroskopoida nimen saadakseen.

Tuo yllä oleva mikroskopoitu härmä näyttää identtiseltä sen kanssa, jonka parisen viikkoa sitten skopoin myös pietaryrtiltä ja tulkitsin Golovinomyces macrocarpukseksi. Noita “fibrosin bodiesieja” saa kyllä mikroskopoida hartaasti, koska niitä on erittäin vaikea nähdä. En tiedä, auttaisiko öljyimmersio niiden näkemisessä, en ole siihen kuitenkaan viitsinyt ryhtyä.

1 Like

Nappasin tänään kauppareissulla tien varresta satunnaisen lehden pietaryrtistä. Kasvi oli selvästi härmän vaivaama, mutta siinä oli myös paljon hyvin tummia, mutta muutoin vielä kuosissaan olevia lehtiä, joissa selvästi oli ainakin jossain vaiheessa ollut härmää. Kyseinen lehti oli täynnä Ampelomycestä. Härmää en yrittänytkään määrittää. Pitää varmaan jossain vaiheessa käydä dokumentoimassa tuokin löytö.

Nappasin samalla reissulla myös kaksi satunnaista vaahteranhärmän (Sawadaea tulasnei) vaivaamaa vaahteran lehteä, jossa härmässä oli ruskeita kohtia. Nyt en löytänyt niistä mitään, mutta aikaisemmin kesällä niistä löytyi jotakin härmällä loisivaa Alternariaa. Suvun tuntee helposti itiöiden perusteella, lajeista en osaa sanoa mitään, kun en ole niihin perehtynyt.

2 Likes

Valokuvasin ja määritin skoopilla neljä satunnaisesti eri kasveilla kasvavaa härmää, jotka ainakin tällaisen tottuneemman mikrosienestäjän silmiin näyttivät enemmän tai vähemmän kulahtaneilta, siis sellaisilta, jotka eivät enää olisi parhaassa hapessaan.

Vaahteranhärmältä en nytkään löytänyt mitään, mutta kolmella seuraavalla härmällä oli Ampelomycestä. Valitettavasti minulla ei ole mikroskoopissa valokuvausmahdollisuutta, mutta habituskuvat antavat kyllä jonkinlaisen käsityksen siitä, millaisilta härmän vaivaamilta lehdiltä Ampelomycestä kannattaa etsiä. Skoopissa se on myös erittäin helposti tunnistettavissa ja näyttää täsmälleen samanlaiselta kuin Matin ketjun aloitusviestin skooppikuvassa.

Golovinomyces macrocarpus, isäntä pietaryrtti. Tällä ruskeimmista kohdista otetussa mikroskooppinäytteessä oli moninkertaisesti Ampelomycestä verrattuna härmään:

Golovinomyces artemisiae, isäntä pujo. Tälläkin oli runsaasti Ampelomycestä, mutta myös runsaasti härmän sienirihmastoa. Skooppaamiseen valitut kohdat rihmastossa olevia ruskeita - mustahkoja läikkiä:

Erysiphe berberidis, isäntä hurmehappomarja (Berberis x ottawensis 'Superba). Tästä en epähuomiossa tullut ottaneeksi maastossa valokuvaa, joten tarjolla on vain kuva näytteeksi kerätystä lehdestä. Mikroskooppiin raaputin osia tummimmista kohdista, ja tältä löytyi vain muutama yksittäinen Ampelomyces:

Yhteistä noille kaikille kolmelle oli se, ettei härmä ollut tehnyt kyseisiin lehtiin kotelorakkoja. Se voi toki olla sattumaakin.

Sekvensoinnit ovat osoittaneet, että Ampelomyces quisqualiksessa on ilmeisesti useampia melko isäntäspesifisiä härmillä loisivia lajeja. Toistaiseksi kukaan ei kuitenkaan ole ryhtynyt nimeämään niitä, joten pitää tyytyä tuohon tarjolla olevaan nimeen. Index Fungorum toki luettelee muitakin lajeja, mutta olen siinä käsityksessä, että kukaan ei tällä hetkellä tiedä, mikä nimi millekin lajille oikeasti kuuluu.

Taidan kuitenkin pitää jatkossa silmällä näitäkin ja kerätä näytteitä. Ehkä niistä on joskus tulevaisuudessa iloa jollekin, joka näihin perehtyy.

1 Like

Oikein hyvä katsaus asiaan, kiitos. Tämä oli ihan mukava uusi lisälaji, jota voi pitää silmällä.

Kun nyt vasta tuli viime syksyn kuvissa vastaan, niin laitan tähän vielä täydennyksenä yhden A. quisqualis -kuvan. Isäntänä tässä on Erysiphe azaleae (atsaleanhärmä), jonka isäntä oli Rhododendron ‘Klondyke’.

Mikroskopoitavaksi valitsin tästäkin kohtia, joissa härmäsieni oli selvästi ruskettunut. Skoopissa näkyi runsaasti Ampelomycesille tyypillisiä itiöitä.

1 Like