Huomattuani pari viikkoa sitten Harryn vinkin, innostuin ostamaan Ad Libriksestä kirjan Hämikki ja seitsemän seittiä (Reino Pajarre). Mielestäni se oli komean kokoiseksi tietoteokseksi tosi edullinen - postimaksuineen 30€ luokkaa. Se ei tosiaankaan ole määritysopas, mutta sisältää paljon mielenkiintoista luettavaa ja katseltavaa hämähäkeistä sekä niiden elämästä ja elinympäristöistä. Erinomaisen kansantajuista meille ei-ammattilaisille. Monipuolinen kokonaisuus, jossa on runsas kuvitus.
Uuden kirjani innoittamana tutkin syksyn ajalta nimettömäksi jääneitä hämiskuviani, mutta en tullut näiden suhteen “hullua hurskaammaksi”. Siis - löytyisikö minulle jälleen apua?
Joensuun Kiihtelysvaara 3.9.2017 ulkorakennuksessa
Joensuun Kiihtelysvaara 18.9.2017 sisällä vessassa
Tätä epäilen Pardosa fulvipes-yksilöksi. Komeat reisikarvat ainakin näkyvät hyvin. Pajarre kertoo, että keltajalkasusikit osaisivat soitella niillä kylkiään vasten!
Joensuun Kiihtelysvaara 23.10.2017 sisällä takkahuoneessa
Kaikki hämähäkit olivat kooltaan korkeintaan 5 mm luokkaa.
1 tykkäys
Ensimmäisessä kuvassa on Philodromus emarginatus, toisen kuvan lajiin en ota kantaa, kolmannessa kuvassa urospuolinen Steatoda bipunctata.
Muutamia satoja hämähäkkikuvia löytyy sivuiltani: Luontokuvia
Mainitsemaasi kirjaan on niistä päätynyt varsin moni.
1 tykkäys
Suurkiitokset pikaisesta vastauksestasi, Hannu! Näyttääpä tosiaankin kirjassa olevan runsaasti HM-kuvia ja hyviä ovatkin! Käyn tutustumassa myös nettisivuillesi ja merkitsen sen muistiin vastaisen varalle. Hyvää pian alkavaa uutta vuotta 2018 sinulle - ja muillekin foorumilaisille!
Voisiko numeron 2 mitenkään ajatella olevan kenties Tegenaria domestica, huonesopukki? Etuosan kyljet ovat kyllä aika tummat…
Ei voi olla. Kyllä se ensimmäinen arviosi enemmän oikeassa on eli kyseessä on jokin keltajalkainen tai kellerväjalkainen susikki (Pardosa sp.). Lajia en uskalla tälle nuorelle koiraalle juuri nyt varmasti sanoa; katsotaan onko myöhemmin aikaa tutkia asiaa tarkemmin. Sen kuitenkin sanon, ettei fulvipes ole ainoa keltasäärinen laji.
Kiitos, Harry. Laitan toistaiseksi otsikkoon tuon Pardosa sp.
Pardosa-suvun lajeja ei yleensä saa lajilleen kuvan perusteella. Tegenarian saa vaihtoehdoista pois katsomalla silmäkuviota. Tegenarian silmät ovat yhdessä rykelmässä, pardosalla erillään, osin “niskan” puolella katsoen yläsuuntaan.
1 tykkäys
Olen tosi kiitollinen siitä, että te, jotka olette asiantuntijoita, haluatte kertoa tällaisille maallikoille juuri tuollaisia vinkkejä. En minä ainakaan älyä ensimmäiseksi kiinnittää huomiota esim. silmien paikkaan. Opin taas jotain uutta.
1 tykkäys
Hei,
asiantuntijaksi en itseäni laske, ehkä jossain määrin valistuneeksi harrastajaksi.
Hämähäkkejä tarkkailemalla ja kuvia katselemalla oppii hiljalleen tunnistamaan suku- ja lajikohtaisia piirteitä. Kuvan perusteella maamme lajeista pystyy lajilleen määrittämään vain pienen osan. Tarkempaan määritämiseen tarvitaan mikroskooppia ja lähdekirjallisuutta tai internetistä löytyvää määritystietoa. Tuon silmäkuvion lisäksi usein osviittaa saa hämähäkin jalkojen keskinäisistä pituuksista.
Käyttökelpoista tietoa tunnistamiseen löytyy mm:
http://biolcoll.utu.fi/arach/checklist_of_spiders_in_Finland.htm
http://www.spiderling.de/arages/Fotogalerie/Fotogalerie.htm
https://araneae.unibe.ch/
Elokuussa kuvaamasi lähes mikroskooppisen pieni saattaisi hyvinkin olla Neriene emphana.
Hyvää hämähäkkivuotta 2018
Hannu Määttänen
1 tykkäys
Kiitos, Hannu! Lisäsin linkit suosikkeihini ja ne tulevat olemaan käytössä vastakin. Minunhan piti tietenkin ryhtyä tutkimaan sitä elokuista minihämähäkkiä (1 mm). Liitän tähän vielä niiden kuvat. (Toivottavasti ensi kesänä saan yksityiskohtaisempia kuvia, sillä olen tilannut järkkäriini makro-objektiivin. Ruokahalu kasvaa syödessä. )
Mitä mieltä olet, voisiko tämä sittenkin olla Neriene peltata? Mielestäni selkäkuvio täsmää aika hyvin, eikä sen peräpäässä ole emphanamaisia poikkijuovia. Jos peltata-arvioni meni metsään, haluaisitko opikseni vielä kertoa, mitä tärkeää minä en älynnyt huomata.
Kyllä tuo voi olla myös peltata. Heitin arveluni lähinnä sivukuvan perusteella. Kuvioinneissa esiintyy vaihtelua, eivätkä yksilöt aina ole oppikirjan kuvien kaltaisia. Peltatan peräpään tumma alue on yhtenäisempi kuin emphanan. Tuossa kuvassa ehkä heijastukset hämäävät arviota. Kuvia on syytä ottaa runsaasti ja eri suunnista. Toivottavasti pääset uudella makrollasi entistä lähemmäksi.
Hannu
Kiittäen lopetan nyt osaltani tämän ketjun. Olen saanut taas paljon uutta tietoa. 
Kyllä tämä minustakin päältä katsottuna enemmän peltata on kuin jokin muu laji. Sen sijaan sivukuva ei ole ainakaan peltata tyypillisimmillään, mutta sopinee muuntelun piiriin. Vähän hankala tapaus.
1 tykkäys
