Nyt tulevalla viikolla aion mikroskopoida kääväkkään laji määritys mielessä. Kyseessä on se pinkki resupinaattinen liivakka/sitkokääpä. (Näytteen aion hakea nyt viikonlopun aikana.) Mistä löytää skooppikuvia vertailua varten ja miten kyseisestä kääväkkäästä kannattaa tehdä preparaatti? Ainakin KOHia minulla on käytössä.
Kyseessä on siis Tulasnella. Tarvitset Peter Robertsin artikkelit. Noita heterobasidiomykeettejä (jakokantaisia) ei ole kirjoissa. Tai no, Nordic macromyceteksessä on, mutta se ei ole ajantasaista tietoa.
Noista ohuista vain silpaistaan pieniä hitusia partaterällä, reagenssipisara päälle ja peitinlasi. Sitten koputellaan. Poikkileikkausta voi myös yrittää. Niemelän kääpäkirjassa taitaa olla aika hyvin perusasiaa mikroskopoinnista.
Varaudu muuten siihen, että talviset näytteet voivat olla huonokuntoisia. Jos tuntuu, ettei löydä basidioita, itiötä ym. rakenteita, ei sellaisen näytteen kanssa kannata hakata päätä seinään tunteja. Kannattaa aloittaa hyväkuntoisista näytteistä ja vasta kokemuksen karttuessa oppii määrittämään osan huonokuntoisistakin.
Pitkiä kuvauksia kyllä tarvitaan varmaan määritykseen mutta alkuun pääsee myös yksinkertaisemmilla kaavoilla. Tässä mainostan muutama ehkä ei kovin laajasti tunnettua lähdettä.
Hollantilainen Phragmoprojekt on luonut hyviä kaavoja entisaikojen “phragmobasidiomyceteille”. Hollanniksi päivittyy aina välillä ja saksalainen käännös on vuoden takaa:
Tulasnellat taitavat olla oikeasti lajiryhmiä eli lajeja on paljon enemmän kuin lajeja on opuksissa kuvattu. Lajien kuvauksissa oleva suuri vaihteluväli tuntomerkeissä vihjaa jo siihen. Mutta on ihan hyvä, jos nyt saa määrityksen menemään tuntomerkkeihin parhaiten sopivaan lajiin. Aina en ole onnistunut siinäkään. Kunhan lisää tietoa lajistosta syntyy, on siitä sitten helpompi jatkaa määritystä eteenpäin.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.