Kääväkkäitä saaresta: [mm. Kirjokeri- Hopea- ja Kennokääpä]

Alla muutama kääväkäslöytö saaresta, tuumaillut mitä ovat.

Sekapuustoinen metsä, erikokoista maapuuta paikoin runsaasti. Metsä/maasto aika rehevää, paikoin lehtomaista, varjoisa.
Keräykset lokakuulta. Iisalmi, Pohjois-Savo.

1.
Kasvualusta leppämaapuu, puun alapinnalla maata vasten, lahoaste 3. Pillit n.3/mm.
Oma ajatus on että voisiko olla PunakerikääpäCeriporia purpurea?
Tuossa kakkos kuvassa pillipinnan leikkaus, kääpäkirjan mukaan “…leikkaus, pohjamalto kuohkeaa, pillikerros lilanvärinen, leikkauspinta kiiltää vahamaisesti…” Nuo tuntomerkit sopisivat hyvin. Mikroskoopissa en havainnut sinkilöitä.
Jotain Orvakkaa on seuralaislajina


_________________________________________________________________

2.
Kasvualusta koivu maapuun sivu/alapinnalla, laho 1, pillejä 1-2/mm. Kuvassa kääpä näyttää täysin resupinaattiselta mutta näytettä tutkiessani huomasin siinä pientä lakkiosaa myös, jossa ohuita kasvuvyöhykkeitä, tumman ruskeamusta väriltään.
Kakkoskuvassa käävän halkileikkaus, mielestäni siinä näkyy, joskin heikosti (kuvassa), tumma viivakerros, ennekuin vaalea kerros alkaa. Luupilla katsoessa näkyy hieman selkeämmin, epämääräinen kuitenkin.
Kennokääväksi (Datronia mollis) aattelin…olisiko? Itse en ole ennen Kennokääpää löytänyt vaikka on ilmeisesti aika yleinen.

__________________________________________________________________

3.
Kasvualusta leppä, maapuu, kasvoi maapuun alapinnalla maata vasten. Pillit: 4/mm.
Hopeakääpä (Canopora subfuscoflavida) oman arvion mukaan.


___________________________________________________________________

4.
Kasvualusta: kuoreton koivu maapuu, laho 4. Ei pillejä.
Voisiko olla esim. jokin Tomentella, kuvia kun selailin niin yksi vaihtoehto voisi ehkä olla Helokahvikka (Tomentella bryophila).
Valkoinen pillimäinen kasvusto oletetun orvakan vieressä voisi olla Valkotupikkaa (Henningsomyces candidus).



Valkotupikkaa? Kuva kuivanäytteestä…

Laitetaan nyt ajankuluksi pari veikkaa. Matti tai joku muu toivottavasti laittaa sitten oikean rivin

  1. Kennokääpä
  2. Tuhkakääpä
  3. Voiskohan ränsistynyt piikkikahvikka näyttää tuolta

Tässä omia ajatuksia:

  1. Punakerikääpä. Löytyykö itiöitä skoopissa? Vrt. kirjokerikääpään.
  2. Kennokääpä
  3. Hopeakääpä. Hopeakäävällä pillejä 3 - 4 millimetrillä, tuhkakäävällä on pienemmät pillit (6 - 7 millimetrillä). Katso KOH:ssa. Hopeakäävän tukirihmat turpoavat ja sulavat epämääräiseksi läpinäkyväksi massaksi, jonka seassa luikertelee alkeisrihmoja. Muissa reagensseissa näet tukirihmat normaaleina.
  4. Tomentellalta näyttää, mutta en ole näihin perehtynyt. Myöskään valkotupikka ei ole itselle tuttu.
1 Like
  1. Itiöitä en löytänyt. Kirjokerikääpää oli listalla, mutta Kääpäkirjassa sanotaan siitä että, kuivana leikkaus oljen värinen, ja tuossahan se oli lilaa.

3.Hopeakääpä…skoopissa kun sitä katselin runsaasti sinkilöitä havannoin. Ja KOH:ssa (muistaakseni) jäi ne alkeisrihmat hyvin näkyviin sinkilöineen…

Skooppi hommat vielä erittäin harjoittelu vaiheessa…

  1. Niemelän kääpäkirjassa kuvataan myös eroja rihmoissa ja niiden mitoissa. Ehkä kannattaa tehdä vielä uusia leikkeitä, josko itiöitä löytyisi. Löytyykö kuitenkin itiölavan soluja eli näyte ei ole aivan huonokuntoinen?

  2. Kuulostaisi vähän hopeakäävältä. Kun tukirihmat sulavat, alkeisrihmat löytyvät helposti. Jos CB:ssä tai Melzerissä näkyy paksuseinäisiä rihmoja eikä sinkilällisiä ohutseinäisiä alkeisrihmoja löydy niin helposti, puhuisi tämä hopeakäävän puolesta.

  1. Punakerikääpä tai kirjokerikääpä. Pillikoko pienempi punakerillä. Levinneisyyden mukaan punakeri todennäköisempi, mutta se ei ratkaise asiaa. Itiöistä lajit erottaa helposti toisistaan. Yritä vielä etsiä niitä.
  2. Kennokääpä.
  3. Hopea- tai tuhkakääpä. Hopeakäävän tukirihmat amyloideja ja liukenevat KOH:ssa. Tuhkakäävällä ei ole tukirihmoja.
  4. Piikkikahvikka (Tomentella crinalis) tai nystykahvikka (T. fibrosa) tulisivat ensin ehdolle. Sinkilällisyys kuvassa vähän epäselvä. Joissakin kohdissa näyttää kuin niitä olisi ja toisessa kohdassa taas ei.
    Valkotupikka on todennäköisesti oikein.

Skooppausta vielä tarvitaan. Jos tulet talvella käymään, niin voidaan katsoa ongelmallisia tapauksia sitten yhdessä skooppisessiossa.

Olisikohan alla olevassa kuvassa niitä itiöitä? Jos on niin niiden perusteella menisi Kirjokerikäävän (Ceriporia excelsan) puolelle tuo kuva 1 kääpä…

Kyllä on itiöitä ja C. excelsalta näyttää! Purpurealla on selvästi eri malliset.

Joskus preparaateissa saattaa olla jonkin toisen lajin itiötä, jolloin tarkasteltavan lajin oikean itiömuodon näkee basidiossa kiinni olevista itiöistä. En nyt epäile kontaminaatiota, mutta tulipahan vain mieleen.

Juuri kuin excelsan itiöt. Saattaa olla Suomen pohjoisin löytö.

Ensimmäiseen en ota lajista kantaa…
2. on mielestäni kennokääpää
3. tuhkakääpää