Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Karvakoita kuitenkin? [Karvakka, tod. Neodasyscypha cerina]

Alkujaan nämä hauskuudet menivät itseltäni vanhoina parvisilminä ja lähellä oli nuorempaa kovin niiden oloista. Tuossa hiljattain huomasin, että onhan niitä tuonoloisia karvakoitakin ja jäin nyt tuumailemaan. Nämä helmikuun alusta kaatuneelta lahopuulta sateiden jälkeen:

Onko näistä ja kotelosienistä mitään kirjaa tai kirjasarjaa, jolla pääsisi järkevästi eteenpäin määrityksissä? Ryhmähän on kyllä iso.

2 tykkäystä

@Juha_Samanen Voisikohan olla Lachnum apalum-laji? :thinking:

1 tykkäys

Hei Juha,

nämä ovat niin märkiä, ettei hymeenion (maljan sisäpuoli) väri erotu. Voi olla, etten edes tunne tätä lajia, mutta muistuttaa vähän kultakarvakkaa, tosin oranssit sävyt puuttuvat eikä oikein ole riittävän keltainen amicodiscaksi.

Antaa kyllä jotenkin kantasienimäisen vaikutelman. Voisitko kuvata kun on hieman kuivempi?

Marja

2 tykkäystä

Tosiaankin. :smiley: Jokin karvakkalaji kyseessä selvästikin on

2 tykkäystä

Ai niin unohtui kommentoida tuo kirjallisuuskysymys.

Suomenkielistä kotelosienikirjallisuutta ei juurikaan ole ja kaikenkattavaa on tuskin millään kielellä. Vanha Nordic macromycetes 1 (jota ei enää saa kustantajalta) sisältää paljon pohjoismaisten kotelosienten kuvauksia, ei tosin valokuvia. Käytin aikoinaan “Tanskan poikien” asconogler-kaavoja, jotka löysin netistä, jouduin tosin ostamaan Tanskan sanakirjankin. Vanhoja kirjoja on toki olemassa mm. Dennisin Brittish acomycetes ja Munkin Danish pyrenomycetes. Mutta lajikuvauksia joutuu haalimaan, mistä sattuu saamaan. Maailmallla on kyllä sienikirjoja, joissa on upeita kuvauksia muutamista kotelosienilajeistakin. Itselläni on mm. Biodiveridad Fingica del Parque Natural de Somiedo kirja, koska kävin siellä.

Itse sain alkuun apua sienipolulla, kun Unto tunnisti löytöjäni. Sitten liityin ascofrancefoorumille, jossa varmasti euroopan parasta asiantuntemusta ja porukkaa oikeastaan ympäri maailman. Olen tavannutkin monia heistä.

1 tykkäys

Täytynee vilkaista tuota saittia. Suomalaiselle kirjalle, vaikka vähän suppeammalle voisi olla tilausta ja kun niin monesta muustakin nykyään löytyy. Ei taida olla silti kellään tekeillä?

Käyn vähän keväämmällä kuvaamassa uudelleen ja vaikka skoopin alle saaden. Paikka on sellainen, että sieltä voi olettaa löytyvän ihan uutta myöhemminkin. Nyt ei varmaan kannata, kun on sahannut edestakaisin plussalle ja pikkupakkaselle.

Hei,

piti vieläkin käydä vilkaisemassa tätä mielenkiintoista löytöäsi. Tämä muistuttaa yhtä tuntemaani kantasientä, harmokupposta, joka tosin on valkokarvainen. Sillekin voi kehittyä maljan sisäpinnalle tuollaisia karvatuppaita. Harmokupposta voi tavata ympäri vuoden mm. pajuilla ja hernepensailla sekä joskus myös kasveilla. En kuitenkaan usko sen olevan kovin pitkäikäinen…

Marja

2 tykkäystä

Uudessa Fungi of Temperate Europe teoksessa on esitelty todella runsaasti erilaisia pieniä karvareunaisia maljasieniä. Sukujakin kymmeniä.

Itsekin olen kuvannut tuollaista ruskeaa karvareunaista mutta mitään määrityksiä en ole tehnyt. Nyt kun selailin tätä uutta opusta niin sieltä kyllä löytyy yksi laji joka sopisi aika hyvin kuvasi sieneen eli Velutarina rufo-olivacea. Se löytyy myös laji.fistä maininnalla

  • 2019 DD – Puutteellisesti tunnetut
  • 2010 NE – Arvioimatta jätetyt

Tekstissä mainitaan myös että “An undescribed, black, bitunicate pyrenomyceous fungus may occur in the hymenium”. Sekin sopisi kait aika hyvin tähän.

3 tykkäystä

Hei,

Velutarina rufo-olivaceakin kävi mielessäni, sillä olen nähnyt sitä uskoakseni enemmän kuin kukaan muu suomalainen. Hylkäsin tällä kertaa ajatuksen, koska en ole nähnyt sitä koskaan noin runsaana, järeällä puulla ja läpeensä märkänä, mutta miksei sekin voisi olla varteenotettava vaihtoehto.

Marja

1 tykkäys

Kyllä mä kallistuisin (tosin vähän epäröiden) kultakarvakkaan (Neodasyscypha cerina). Ovat vain niin läpimärkiä, että kultakarvakan tyypilliset värit peittyvät.

Unto

3 tykkäystä

Laitan tähän kuvan jossa voisi olla tuo sama laji vähän tuoreempana - tai sitten on kuitenkin joku toinen laji kyseessä. Voisiko tuo kultakarvakka olla näinkin ruskea? Kuvattu marraskuussa Espoossa kannon sahauspinnalta.

2 tykkäystä

Juuri nyt en pääse tsekkaamaan tilannetta vähään aikaan. Kasvupaikka on tosiaan iso kaarnaton lehtipuun, ehkä haavan runko. Puro solisee alla, mistä kosteuttakin.

1 tykkäys

Hei,

tästä Henrin kuvasta mieleen nousee suku kulhokarvakat, joita en kyllä ole löytänyt puilta, kasveilta kylläkin ja niillä voi olla tuollaisia karvasaarekkeita maljassa kuten molempien kuvissa. Hetken haeskeltuani löytyi Trichopeziza subsulphurea laji, joka kasvaa puilla. No, laji nyt puuttuu lajiluettelostamme, mutta ilmojen lämmetessä maahamme, varsinkin eteläisimpiin osiin taatusti asettuu eteläisempiä lajeja, joten sekin voisi siis olla yksi vaihtoehto. Itse asiassa taidan kaikista vaihtoehdoista eniten uskoa siihen, kunnes skoopilla toisin todistetaan :wink:

Marja

Lisäys: Hei Juha, jos paikka on kaukana, niin ei sinne yhden sienen takia kannata varta vasten mennä. Järeällä puulla sienirihmastolle taatusti riittää ravintoa tuottaa useampiakin kertoja itiöemiä, mikåli pärjää kilpailussa muille lajeille.

3 tykkäystä

Netistä löytyykin hyvin samanlaista kuvaa tästä Trichopeziza subsulphurea lajista, myös Ascofrancesta, joten kelpaa minulle - ellei nyt Untolla ole ehdottaa vielä jotain muuta. Kiitos Marja, tämäkin on ollut kohta 2 vuotta kansiossa “tuntemattomat”.

Harmittavasti tuo kanto jolla sienet olivat jyrsittiin viime syksynä. Saattoi olla lehmus, tai ehkä tammi. Täytyy tarkkailla lähikantoja jos tuo vielä Träskändan puistossa majailisi.

1 tykkäys

Perin kiintoisan näköinen tuo Espoon tapaus. Kultakarvakan sulkisin pois vaihtoehdoista. Ja rupesi epäilyttämään Juhan kuvaan esittämäni arvelu kultakarvakasta.
Esitetty Trichopeziza subsulphureum on todella nettikuvien perusteella mahdollinen vaihtoehto. Siitä on muuten löytö myös Suomesta mainittuna (ja kuvan kera ) Timo Kososen jutussa Sienilehdessä 2/2015. Jutussa on kuva myös samankaltaisesta tummakarvakka-lajista (Lasiobelonium sp).

3 tykkäystä

Tänään pääsin käymään. Keltaista näkyy osassa, mutta lienevätkö nekään aivan tuoreita. Näyte otettu:

Kavereina oli kahdenlaisia parvisilmiä, oletan:

Ja jotain uurnikkaa (Stictis), joka luetaan jäkäliin. Googlettamalla ainakin S. radiata näyttää kyllä kovin samalta, mutta näitä ei taida saada lajilleen ilman skooppausta?

Hei,

tämä taitaa sittenkin olla kultakarvakka eikä Trichopeziza. Seuraava lienee Merismodes kuten kolmaskin.

Tuo viimeinen voi todellakin olla Stictis tai sitten jotain ihan muuta. Stictis on kyllä käsittääkseni kotelosienisuku. Laiton joskus ascofranceen kyselyn jostain löydöstäni, eikä laji selvinnyt, sain kyllä artikkelivinkkejä. Suku on laaja ja vaikutti todella hankalalta ja en ole vielä ehtinyt panautua syvemmin sen valikoimaan eli olen jättänyt löytämäni suvun edustajat jatkamaan eloaan häiritsemättä. Aina löytyy jotain muutakin…

Marja

1 tykkäys

Niinpä taitaa olla tai ilmeisesti osa noistakin on jäkälöityneitä nokinuppisten tapaan? Ympäristöhallinnon julkaisussa silmälläpidettävästä haavanuurnikasta (S. populorum) puhutaan jäkälänä :thinking:

Lukitsen tuon nyt kultakarvakaksi. Kiitokset kaikille avusta ja tiedoista, eteenpäin taas päästen…