Viimeksi tänään aamusta havainto lumikosta lenkillä jonka sain jyrsijän vikinää imitoimalla tulemaan parin metrin päähän ihmettelemään. Itsellä havaintoja täältä länsirannikolta että lumikoita on varsin runsaasti jo kolmatta talvea putkeen.
Onko muilla samankaltaisia havaintoja lumikoista tai ylipäätään mitenhän yleinen tuo pienin näätäeläin onkaan?
Kuusamossa, noin 20 km keskustaajamasta poispäin on meillä asustellut lumikoita varmaan kohta 10 vuotta. Sain nitistettyä alueelta minkkipopulaatiota selvästi pienemmäksi muun metsästysseuran kanssa ja se auttoi kärppiä ja lumikoita - molempien kanta on selvästi elpynyt. Samoin saukkojen paluu vesistöön (Kuusamo järvi) on ilmeisesti auttanut minkkipopulaatioiden pienentymisessä. Alkuperäiseläimet kiittävät!
3 tykkäystä
Pahalta tuntuu lukea tällaista listimiskommenttia, kyseessä on kuitenkin luonnonvarainen eläin joka elää Suomen luonnossa omaa lajityypillistä elämäänsä. Vähintäin toivoisi että lähteet väitteille mainittaisiin.
Minkki ei ole suomalainen laji, minä ymmärsin niin että minkkejä poistamalla saatu kärpät ja lumikot runsastumaan
2 tykkäystä
Uusien lajien saapuminen sekoittaa luonnon tasapainon joksikin aikaa, koska niille ei ole luontaisia vihollisia, jotka rajoittaisivat kannan liikakasvua. Vie aikaa ennen kuin pedot oppivat hyödyntämään niitä ruoakseen ja rajoittamaan kantaa. Ongelmia tulee paikoissa, joissa luonnonpetoja ei ole, jolloin uustulokkaiden kannat kasvavat holtittomasti. Esimerkiksi lehtokotilo on luontainen laji, mutta kaupunkipuutarhoissa niiden kantaa ei rajoita luontaiset viholliset ja niinpä niistä on tullut paikallisesti haittalaji.
Minullakin lumikot palasivat pitkästä aikaa, mutta niiden tulo näkyy pikkulintujen pesintätuloksessa. Lumikko kiipeilee puissa ja pääsee myös linnunpönttöihin. Pidän lumikoista ja linnuista. Pitäisikö minun päättää kummasta enemmän?
P.S. Täytyy keväällä muistaa kääntää kompostit varoen: kerran isossa puutarhakompostilaatikossa oli lumikkoemolla poikaset 
Itse tutkin 20 vuotta minkkien vaikutusta saaristolinnustoon, pesälaskennat + päivittäiset poikuelaskennat etc. Jotta ei ajateltaisi että kommentoin ihan ideologiselta pohjalta niin loukutin myös minkkejä ja ns. deletoin niitä elikkä listin niitä koska ovat “haitallisia vieraslajeja”. Tuo ajatus on niin helppo omaksua. Sittemmin ja ajan kanssa tulin toisiin ajatuksiin.
Rengastin mm. 20 vuotta Pernajan Haverörnin ruokkilinnut (etelänkiislat, ruokit, riskilät). Omien tutkimuksieni mukaan minkki on hyvin varovainen ja säällinen eläin joka ei tapa huvikseen eikä aiheuta merkittäviä tuhoja ulkosaaristossa. Lähinnä vain elelee siellä hissukseen ja huomaamattomasti.
Jos vertaa esim kettuun niin minkki on miltei pyhimys, kettu kun deletoi todella tehokkaasti vaikkapa lokkikolonioita.
20 vuoden kokemukseni ja seuranta-aineisto ulkosaariston luonnonsuojelualueilta teki minulle selväksi että minkin maine jonninmoisena perkeleestä seuraavana vierastuholaisena on lähinnä ideologisesti värittynyttä näkemystä vailla tutkimukseen perustuvaa faktapohjaa. Siksi osuu aina sydämeen kun lukee tällaista listimiskehuskelua. Elämä ja pennut se on minkilläkin. Minkkien demonisoiminen palvelee lähinnä turkisteollisuuden intressejä. Mielelläni näkisin faktaa väitteissä eikä vain ideologiaa.
1 tykkäys
Saaristossa myös liikkuneena ja lintuja rengasteneena yhdyn osittain Henrin näkemykseen. Minkillä on saaristossa mielestäni vielä runsaudensarvi ruuan suhteen mutta mitä vähemmäksi lajit ja varsinkin lajien yksilömäärät käyvät korostuu tällöin minkin tehokkuus saalistajana. Minkit poistan ja tulen poistamaan luonnosta säälimättä niin pitkään kuin sitä kykenen tekemään.
Jako hyviin ja pahoihin lajeihin on ihmisen tekemä ja teennäinen. Eläimet käyttäytyvät vaistojensa mukaan. Kettukaan ei tapa lokkeja pahuuttaan, vaan on oppinut hyödyntämään ravintovaroja silloin, kun niitä on olemassa.
Hyviin ja pahoihin jakamista ei pysty tekemään koska eläimet on eläimiä eivätkä ajattele ihmisen tavoin. Virheellisestä ihmistoiminnasta väärään biotooppiin karanneet eliöt jotka vievät elintilaa ja/tai vaarantavat jonkun tai joidenkin alkuperäiseliölajien populaatiot pitää ehdottomasti poistaa vailla selittelyä vieraslajien omasta ekologisesta lokerosta.
Eli pitäisikin katsoa ihmisten toiminnan perään eikä eläinten. Tätä minäkin yritin sanoa. Eläimet kärsivät ihmisten toiminnasta eikä päinvastoin.
Jos ihminen on tehnyt luonnossa virheen on tällöin myös velvollisuus korjata se. Jopa toisten ihmisten tekemät virheet.
Kuka vaan on pätevä sanomaan mikä on virhe ja mikä korjaa tilanteen. Mielipiteitä on yhtä paljon kuin ihmisiäkin.
Alkuperäisenä lajina lumikko saa melskata ja lisääntyä ja olla luonnossa eri eliöiden vuorovaikutuksessa mukana kuin pitääkin. Mukava veijari lumikko kaikkinensa on. Jälkitiheydet on vaan ihmetyttäneet nyt muutamana talvena peräkkäin kun jälkiä tulee vastaan muutaman sadan metrin välein. Metsämyyräkanta kyllä kasvussa siitä huolimatta.
Olisiko lumitalvilla vaikutusta? Lumikko menee myyrien lumeen kaivamissa onkaloissa kuin kala vedessä. Pöllöjen ravintotilanne oli tänä talvena hankala, koska lunta oli paljon ja hangen pinta kova. Myyrät “säästyivät” lumikoille.
Minusta ihmisten mielikuva pöllöjen saalistustavasta jyrsijöistä perustuu liikaa luontofilmien isojen pöllöjen saalistukseen. Lumikko sekä pöllöt ottaa saaliinsa myös hangen päältä tai välittömästä läheisyydestä. Helmipöllö saalistaa varsinkin tiheiden kuusien alta joissa ei välttämättä ole lunta laisinkaan. Pienillä pöllöillä ei ole mahdollisuuttakaan iskeä syvälle oli hankea tai ei. Lumikko on myös pöllöjen ruokalistalla. Jos pöllöjä nälkintyy se ei ole runsaslumisen talven syytä vaan syy on siinä että jyrsijöitä on yksinkertaisesti liian vähän kulutukseen nähden.