"Maa kukkii" [Geastrum fimbriatum tai Geastrum rufescens]

Yllättäen löysin kotipihan hoitamattoman reuna-alueen kasvillisuuden seasta tällaisen sienirykelmän. Näytti ihan siltä, kuin maa olisi todellakin “kukkinut”. Toisessa kuvassa yksi sienistä nurinpäin käännettynä. Hämmästyttävästi tuntui siltä, ikäänkuin se olisi ollut jo valmiiksi maasta irti. Lakin halkaisijaltaan nämä olivat noin 5 - 7 cm. Mitähän nämä ovat?



Vihti 6.8.2020

1 Like

Nämä ovat jotain maatähtiä, asiantuntijat sitten kertovat mahdollisesti mikä laji/ryhmä.

1 Like

Kiitokset Rane kommentistasi. Siitä on hyvä edetä. Jään odottelemaan mahdollisia tarkentavia näkemyksiä.

On varmaankin ripsimaatähti, Geastrum fimbriatum. Pienen epävarmuuden aiheuttaa kuitenkin tuo kuvissa näkyvä liuskojen punertavuus joka sopisi ehkä paremmnin harvinaiselle ruskomaatähdelle, G. rufescens. Itse en tätä ruskomaatähteä ole koskaan nähnyt eikä sen habitus ole tuttu joten en tähän lajipariin osaa ottaa kantaa. Ripsimaatähti on kuitenkin huomattavasti yleisempi laji ja kuvassa liuskat ovat taipuneet sille tyypillisellä tavalla alaspäin. Maatähtiä on aina kiva löytää ja monet lajeista ovat hyvin harvinaisia.

Hei,

eka mielikuvani oli kylläkin tuo rusomaatähti, vaikken kummoinen kupusienituntija olekaan. Se kasvaa mäntyjen lähellä ja neulasista päätellen sellaisia lienee näidenkin lähistöllä. Olen nähnyt livenä, sillä naapurini kyseli aikoinaan, mikä ihmeellinen sieni hänen tontillaan kasvaakaan…

Marja

Ruskomaatähdestä on kirjattu havaintoja vain parit Lohjalta ja Paraisilta, elikkä parhailta kalkkipaikoilta + yksi vanha havainto Lahdesta. Harora ei kertonut löytönsä sijaintia ja voihan ruskoakin tietty periaatteessa löytyä vaikka Kainuusta. Ruso oli varmaan typo eli ruskoa tarkoitit, on myös olemassa rosomaatähti. Ripsimaatähteä puolestaan tavataan läpi maan monenlaisilla biotoopeilla, myös ihan puhtaalla neulaskarikkeella, vaikka itse olen sitä löytänyt muokatulta maalta lehtipuiden seurasta.

Tässä vertailuksi kuva ripsimaatähdestä viime viikolta Helsingistä. On aika puhtaan valkoinen elikkä sikäli ruskomaatähti Haroran löytöön sopisi. Kuvista kyllä joskus vaikea sanoa sävyjä varman päälle kun värilämpötila voi muuttaa sävyjä aika paljonkin.

No joka tapauksessa ihan ensiksi kiitokset niin Henrille kuin Marjallekin mielenkiintoisista kommenteista ja vielä tuosta Henrin verrokkikuvasta. Mitähän sitä tältä pohjalta rohkenisi otsikkoon kirjata? Itse olisin suorastaan taipuvainen uskomaan tuohon Henrin ensimmäiseen kommenttiin ripsimaatähdestä. Sinulla nuo kuvaamasi ovat olleet valkoisia, mutta nettitekstissä puhutaan kermanvärisistä ja vaaleanruskeista. Sellaisilta nuo minun kuvaamani aika lailla näyttivät Myös nuo taipuneet liuskat ovat todellakin varsin nettikuvien mukaisia, ruskomaatähdellä ne tuntuvat taipuvan eri lailla.
Hieno löytö joka tapauksessa ihan kotipihalta. Paikkana siis Vihti, kuten kuvien alla mainittu. Lähellä sieniä on iso kuusiaita ja kyllä pari kookasta mäntyäkin ihan vieressä on. Kyseiseen kohtaan on varmasti joskus tuotu täytemaata ja kukkapenkistä siirretty ylimääräisiä alpiikasvejakin, joten siellä lienee myös ihan kaupan säkkimultaakin.
Kuvassahan noita sieniä näkyi seitsemän, puolen metrin säteeltä löytyi vielä kaksi lisää. Yhteensä siis yhdeksän sientä. En vielä kirjaa tuota otsikkoa, mutta kuten mainitsin, olisin taipuvainen kirjaamaan tämän ripsimaatähdeksi. Viimeisen sanan otsikon suhteen antaisin mielelläni teille paremmin asiaan perehtyneille.

Hei,

Suomen sienioppaassa Geastrum rufescens on rusomaatähtenä ja muistan sen siis sillä nimellä. Sienioppaan kuvassa on myös yksilöitä, joiden liuskat ovat taipuneita.
Tässäpä vertailun vuoksi kuva vuodelta 2009, valitettavasti rusotus ei auringonvalossa tule parhaiten esiin. Liuskat siis ovat punertavia ja itiöpallo harmahtava.

Marja

1 Like

En ota kantaa lajiin, voi olla varmaan kumpi vaan. Näillä on ero itiökoossa, vaikka menevät nuokin osin päällekkäin. Elikkä pitäisi varmaan skoopata ja ihmetellä sitten lisää.

Suomesta on tavattu (tai anakin laji.fi listaa) 21 maatähteä joista kolme on “yleisempää” ja loput sitten harvinaisia taikka superharvinaisia. Itse olen löytänyt vain nuo kolme yleisintä elikkä neulas-, uurre-, ja ripsimaatähdet. Sikälikin mukava selvitellä kuvan lajia, ainakin jotain toivottavasti näistä maatähdistä samalla oppii.

Katselin uteliaisuudesta myös naapurimaiden listauksia maatähdistä. On kyllä päivä päivältä helpompaa opiskella näitä sieniä kun havainnot löytävät tiensä nettitietokantoihin. Muutenkin naapurimaiden tiedoista löytää usein paljon täydentävää ja laventavaa tietoa. Tämä koskee kaikkia taksonomisia ryhmiä, vaikka sieniä on nyt tullutkin viime aikoina kuikuiltua.

Tässä linkit muihin pohjoismaihin

Artfakta från SLU Artdatabanken

https://artsdatabanken.no/Taxon/Geastrum%20rufescens/56422

Ja Eesti vielä mukaan

https://elurikkus.ee/bie-hub/species/148613#overview

Pelkästään nuo nimet kertovat jo aika paljon. Ruskomaatähdellä (aikaisemmin ilmeisesti rusomaatähti) löytyy sellainenkin suominimi kuin punertava maatähti. Muita naapurien antamia nimiä ovat mm. punakas maatäht, kødfarvet stjernebold, rødbrun jordstjerne, kanelbrun stjernebold.

Havaintokartoista tietty se suurin hyöty mutta löytyy myös tietoa biotoopeista ja usein myös taksonomioista ja niiden eroista eri maiden välillä.

Laita Harora tuo maatähtesi sieniatlakseen vapaasti valittavalla nimellä ja merkkaa se epävarmaksi. Tuurilla joku sukua hyvin tunteva sen sitten dettaa lajilleen.

1 Like

Edelleen kiitokset teille molemmile lisäkommenteista ja linkeistä! Todennäköistä kai on, että jommasta kummasta lajista on kyse, joten kirjasin ne molemmat mahdollisuudet otsikkoon. Taisin onnistua myös tuon suosittelemasi Sieniatlaksen suhteen. Katsotaan, jos joku vielä tähän paneutuisi.