Pihalla avoimella paikalla lähellä talon kivijalkaa kasvaa ruohovartisia rikkaruohoja. Erään lutukan varteen 5-6 cm päähän maanpinnasta ilmestyi ihan vuorokaudessa tällainen 1 cm munakotelo. Mikähän hyönteinen tai hämähäkki sen on siihen mahtanut ahertaa?
Hienoa! Ja kiitos, Harri! Toit valoa tähän mysteeriin näillä “lyhdyillä”. Pengoin vähän netin antamia tietoja ja Laji.fi:n perusteella toiseksi vaihtoehdoksi jäisi Agroeca proxima, sillä cuprea ja dentigera ovat silmälläpidettäviä, siis harvinaisia. Yhden proximan munakotelon löysin nettiselailulla Vilkenart.se-sivustolta ja se näytti hyvin erilaiselta. Sen sijaan kaikki muut proxima-haut johtivat lopulta sittenkin brunneaan. Brunnea-haulla löytyi useita tämänkaltaisia tukevammin kasviin kiinnittyneitä, hiekalla päällystettyjä koteloita. Uskon, että olet oikeassa, mutta merkitsen kuitenkin otsikkoon cf.:llä.
Nyt toisetkin asiaa pohtineet saavat toivottavasti tämän myötä ratkaisun.
Tässä on ollut jonkin verran toistoa molempiin suuntiin. Suomessakin jonkun brunnea-määritystä on toistetty totuutena ilman varmuutta ensimmäisen oikeellisuudesta. Itsekin olen syyllistynyt samaan, kun minulle on kerrottu kyseessä olevan juuri brunnean pesä. Se voi ollakin oikea määritys, mutta ainakaan minä en tiedä millaiset muiden pesät varmuudella ovat. Googlen kuvahakuun ei myöskään voi oikein luottaa. Ainoastaan Hannu Määttäsen teknofokus-sivustolla olevaa proxima-määritystä oletan tarkistetuksi, ja sen muoto poikkeaakin brunneasta selvästi. Mutta kuten sanottu; koska en ole varma, ilmaisen epävarmuuteni, vaikka todennäköisin on juuri brunnea.
Ai niin, @Hannu_Maattanen onkin tällä foorumilla: onko sinulla tarkempaa tietoa Agroeca-lajien munapesien rakenne- tai muotoeroista? Ja muistatko onko se sinun proxima-munapesän tekijä varmistettu genitaaleista?
Tarkempaa muistikuvaa minulla ei ole tuon kymmenen vuotta vanhan proxima-kuvan suhteen. Pesän rakentajasta ei ole kuvaa, määrityksestä puhumattakaan. Nimi saattoi kehkeytyä silloisessa hämähäkkitapaamisessa - omaa osaamista ei tämän lajin suhteen ole.
@Hannu_Maattanen: Ok, tämä riittää. Lienee siis suurella todennäköisyydellä Niclaksen määrittämä? Siinä tapauksessa määrityksen kompetenssia on hankala kiistää.
Kuvasin tuon ruskolyhdykin pesän viime jussina Pieksämäellä. Tältä se näyttää ennen kuin on naamioitu hiekalla. Ei heti arvaisi että kyseessä on sama pesä. Tai siis olisko parempi määritys Agroeca cf. brunnea joka kait tarkoittaa suurin piirtein että A. brunnea tai ainakin jotain sinne päin?
Henri, hienoa, että sinulla on tarjota kuva lyhdykin rakennelmasta keskeneräisenä! Minua harmittaa, kun en havainnut omakohtaisesti vastaavaa, vaikka yleensä kiertelen pihapiiriäni silmä tarkkana.
Tästä kehkeytyi tosi mielenkiintoinen keskustelu. Kiitos kaikille osallistujille! Olen sitä mieltä, että cf:n voisi jättää otsikosta pois, mutta jätän sen silti “varmuuden vuoksi”.
Moi, itse olen löytänyt noita keskeneräisiä lähinnä varvikosta kanervista ja joskus mustikalta, onkohan joku eri lyhdykki, ruohoilta en muistaakseni ole löytänyt.
T:Jyri
Katselin netin kuvia sillä silmällä, että olisiko joku kasvilaji muita suositumpi ruskolyhdykille, mutta kaikki näyttävät kelpaavan. On kanervaa, kuusenkerkkää, erilaisia ruohoja jne., joihin munapesiä on rakennettu.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.