Tämä pesä ilmestynyt navettalatoon, nykyisin polttopuuvarastona. Kolme pistosta olen saanut nyt puita tehdessä. Yleensä rauhallisia kun ei nykäise tuota pystyssä olevaa “kakkosnelosta”. Ensimmäiset kaksi sain kun lakaisin lattiaa enkä muistanut pesää ja harja kopsahti parruun. Vasempaan korvanlehteen ja sitten vasempaan nimettömään. Ja tänä aamuna kun polttopuu tipahti ja hipaisi parrua, taas vasempaan korvanlehteen.
Nyt kuvia ottaessa pieni kopautus ja tuli kuhinaa mutta ei pistoksia.
Komea ampiaispesä sinullakin! Minä kuvasin muutama päivä sitten minun puutarhatyökaluvajassani olevan. Nimesin asukkaat piha-ampiaisiksi (Vespula vulgaris). Kuvissani yhdellä näkyy naamakin suoraan kameraan päin. Kun kuvan kääntää sopivaan asentoon, niin ihan mallinmukainen naama onkin. Sinun kuvasi ampiaisten raidat täsmäävät “minun amppareideni” kanssa, joten eiköhän laji liene sama. Ikävä, että sinä sait tuta hyyryläistesi huonot puolet. Minä onnistuin asioimaan vajassa vailla yhtäkään pistosta. Tämä yhdyskunta on aika iso, sillä pesän halkaisija on arviolta reilut 20 cm.
Näyttääpi hyvin yleiseltä piha-ampiaiselta - Vespula vulgaris. Meillä oli viime kesänä kaksi pään kokoista ampiaispesää lintujen kerrostalopöntössä. Ne kulkivat sinne pöntön lintujen menoaukosta. Hävitin ne tukkimalla ampiaisvaahdolla kulkuaukoan ja painamalla vaahdon läpi pillillä lisävaahtoa pönttöön. Jos päätyy hävittämään ne, kannattaa tehdä se pimeään aikaan, jolloin lähes kaikki ampiaiset ovat pesässä.
Miksi pitäisi hävittää?
Pistosten välttämiseksi sellaisista paikoista, joissa joutuu kulkemaan, ei muualta. Meilläkin nuo saa olla vintillä rauhassa, mutta linnunpöntöistä ne hävitän. Viime kesänä kerrostalopöntöstä lähti vain kaksi talitiaisen poikasta kun puhdistin ampiaisten poistamisen jälkeen pöntöt löytyi viisi kuollutta talitiaisen poikasta pöntöstä. Saivat ampiaisten pistoksen. Kun löin vähän lujempaan tallin oven kiinni, alkoi kauhea kuhina pöntöissä. Olivat jo täysissä sulissa ja juuri pöntöstä lähtemässä.
Minulla on ampiaispesä kuistin yläpohjassa. Siinä niitä pörrää ulko-oven pielessä ja välillä jokunen tulee sisällekin (jotka palautan ulos). Ei ole pistäneet eikä muutenkaan olleet häiriöksi. Kohta työläiset kuolevat joka tapauksessa. Jos tässä vaiheessa tuhoaa pesän, niin tuhoaa myös ensi vuoden kuningattaret.
P.S. Linnunpöntöissä on usein kuolleita poikasia ja kuoriutumattomia munia, joita ampiaiset käyvät syömässä. Ei niillä aina ole siellä pesää.
Vielä: jos ampiaiskuningatar tekee keväällä pesän tuollaiseen paikkaan, kannattaa se tuhota jo heti ennen toukkavaihetta. Pari kertaa, kun hävittää pesän alun, ei kuningatar enää tee samaan paikkaan uutta. Nimimerkki: kokemusta on.
Samaan tapaan minullakin on pari pesää talon yläpohjassa. Siinä ne kuistilla istuessani vain lennähtävät pääni yli koloonsa. Hyvin olemme pärjänneet!
Ukonkorennot juhlivat tällaisessa paikassa helpolla aterialla
Ei ole mitään aikomusta hävittää pesää. Niitten kanssa tulee toimeen kun välttää “vahinko kopsautuksia”. Kiitoksia osanotosta.
Eräänä kesänä pesä oli polttopuiden seassa, se aiheutti hieman ongelmia. Paljon vaatetta päälle, hanskat, suojalasit ja naama suojattu kun kaivoin pesän näkyville ja pois. Hikinen homma. Sen kun teki rauhallisesti hosumatta ja huitomatta niin onnistui.
Ampiaisillekin voi tehdä pesäpöntön. Itse olen tehnyt kimalaispöntön: pikkutiaisen pönttö, mutta reikä niin pieni, etteivät linnut sinne pääse. Sitten heinää täyteen, niin on kuiva paikka. Kerran on kimalainen pesinyt pöntössäni.
Mietin tässä minkälainen olisi hyvä ampiaispönttö. Voisi olla isompi ehkä kottaraispöntön kokoinen. Pieni ampiaisen mentävä reikä. Laittaisin sen korkeussuunnassa puoliväliä alemmas, koska ampiaiset tekevät pesänsä kattoon ja alas jäisi tilaa kuolleille ampiaisille ja muulle roskalle. Tällainen vähän syrjemmälle kulkureiteiltä ja varastoista/liitereistä.
Täytyypä ensi talvena rakennella ja kokeilla
Mitä nyt saan kuvista tihrustettua, niin Pentin kuvissa taitaa tosiaan olla piha-ampiainen (Vespula vulgaris), mutta Tertun kuvissa räystäsampiainen (Dolichovespula saxonica). Piha-ampiainen tekee yleensä pesänsä selvästi piiloon, hyödyntäen erilaisia koloja ym., jolloin pesä on yleensä monesta kohdasta kiinni. Räystäsampiaisen pesä taas riippuu yhdestä pisteestä, joskus hyvinkin näkyvällä paikalla.
Kiitos, Juuso! Hyvin olit tiiraillut kuviamme. Laji.fi:stä löytyi tämä Teppo Mutasen ottama naamakuva räystäsampiaisesta ja yksi naama löytyy minunkin kuvastani. Vaihdan nimen kuvastooni. Kiitokset myös tuosta pesäselostuksestasi. Juuri tällaista tietoa me amatöörit tarvitsemme!
Veikkaan tekijäksi talitiaista.