Miten tallennat biotooppitietoja havaintoihisi?

Suuntaa antava kysymys havaintoja tallentaville harrastajille. Luomuksen ja Syken (ym.) tutkimusinfrastruktuurihankkeessa (nk. FinBIF FIRI 2021) yhtenä tavoitteena on kerätä lisää tietoa lajien elinympäristöistä (biotoopeista/habitaateista).

Lajitietokeskuksen havaintopalveluissa havaintoihin voi liittää erilaista tietoa elinympäristöistä. Tätä haluttaisiin kehittää niin, että dataa erityisesti paikallaan pysyvistä lajeista (kasvit, sienet) saataisiin enemmän ja se olisi käyttökelpoisempaa esim. tutkijoille, uhanalaisuusarvioihin ja suojelutarkoituksiin.

Kysymyksiä harrastajille:

  • Miten ja kuinka usein kirjaat elinympäristötietoja havaintoihisi?
  • Miksi kirjaat elinympäristötietoja?
  • Mikä voisi motivoida kirjaamaan elinympäristötietoja enemmän? (Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, koeta vastata realistisesti. Mihin aikasi riittää?)
  • Haluaisitko kirjata nämä tiedot vapaamuotoisena tekstinä, vai valitsemalla hierarkkisesta valikosta? Miksi?
  • Muita ajatuksia?

Näkemykset harrastajilta auttaisivat hahmottelemaan, miten asian kanssa kannattaa edetä. Teillä on paras tuntemus siitä, miten tietojen kerääminen ja kirjaaminen onnistuu käytännössä.

Voitte vastata tähän, foorumin yksityisviestillä tai sähköpostilla mikko.heikkinen(ät)helsinki.fi. Kiitos!

Mikko / Lajitietokeskus

PS. Viime vuosina Vihko-havaintopalveluun tallennetuista havainnoista n. 6 % ja havaintopaikoista vajaa 2 % sisältää elinympäristötietoa.

Eipä ole tullut kirjattua biotooppitietoja. Toisinaan otan kännykkäräpsyn biotoopista. Tämä on kaiketi helpoin tapa saada elinympäristötietoja.

Noit biotooppikuvat, joissa ei varsinainen laji näy, olisi hyvä saada erilleen lajikortilla.

Se varmaankin lahko- tai lajikohtaista mitä ja miten kannattaa kirjata. Ja kuinka laajalta alalta.

1 Like
  • Miten ja kuinka usein kirjaat elinympäristötietoja havaintoihisi?
    Ehkäpä liian harvoin. Jos pystyn tekemään sen helposti, esim. kopioimaan saman arvon Excel-syöttölomakkeella useille riveille, teen sen todennäköisemmin.

  • Miksi kirjaat elinympäristötietoja?
    Ne auttavat huonommin tunnettujen lajien ekologian ymmärtämisessä. Myös luontoselvitysten tekijälle ne voivat olla hyvää taustatietoa.

  • Mikä voisi motivoida kirjaamaan elinympäristötietoja enemmän? (Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, koeta vastata realistisesti. Mihin aikasi riittää?)
    En tiedä. Aikaa pitäisi olla enemmän.

  • Haluaisitko kirjata nämä tiedot vapaamuotoisena tekstinä, vai valitsemalla hierarkkisesta valikosta? Miksi?
    Vapaamuotoinen teksti on helpompi havaintojen kirjaajalle, mutta auta armias, kun tuollaista dataa lähtee analysoimaan. Pitää varmaan kehittää jokin tekoälyalgoritmi lukemaan tuhansien havaintojen vapaat tekstikentät. Luontoselvitysten tekijälle taustatiedoksi kelpaa sanallinenkin kuvaus; se voi olla jopa parempi kuin valikosta valittu luokka.

  • Muita ajatuksia?
    Jos aikaa on rajallisesti, kannattaa kirjata mieluummin tarkka paikka kuin elinympäristötietoja. Näin elinympäristö on määritettävissä myöhemminkin vaikkapa kaukokartoitusaineistoista. Elinympäristötietoja kirjatessakin tarkka paikka tulisi aina olla. Tämä mahdollistaa mallinnusten tekemisen/validoinnin ja elinympäristötietojen tarkastamisen myöhemmin esim. tutkimusta tai luontoselvitystä varten. Harrastajien ilmoittamat tiedot voivat olla hyvinkin kirjavia, koska useimmilla ei ole ammattimaista luontotyyppiosaamista. Siksi valokuvat ovat mukavia, mutta niihin menee aikaa sekä maastossa että tietokoneella, joten itse en elinympäristökuvia paljon ota.

1 Like
  • Miten kirjaat elinympäristötietoja havaintoihisi?
    Varsin kirjavasti.

  • Kuinka usein kirjaat elinympäristötietoja havaintoihisi?
    Harvoin

  • Miksi kirjaat elinympäristötietoja?
    Elinympäristö on tuhoutumassa tai tuhoutumisvaarassa (kaavoitus/rakentaminen/maankäyttö yleensä/lisääntynyt ihmistoiminta.

  • Mikä voisi motivoida kirjaamaan elinympäristötietoja enemmän? (Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, koeta vastata realistisesti. Mihin aikasi riittää?)
    Strukturoitu osuus ja valinnainen vapaamuotoinen osuus.

  • Haluaisitko kirjata nämä tiedot vapaamuotoisena tekstinä, vai valitsemalla hierarkkisesta valikosta? Miksi?
    Sekä että: en tunne ammattimaisen käyttäjäkunnan tarpeita - minun tarpeet ovat varmasti aika erilaiset eivätkä hyödytä välttämättä ketään muuta.

  • Muita ajatuksia?
    Museoviraston tavallisille pulliaisille suunnattu havainto/ilmoituspalvelu palvelee sekä havainnon tekijää itseään että tiedeyhteisöä. Heidän tekemästä pohjatyöstä voisi olla monitieteellisessä mielessä hyötyä myös luontohavaintojen tekemiseen liittyvässä ohjauksessa? Ko. ilmoituspalvelussa oppii tahtomattaan uusia asioita/termejä/tapoja havainnoida ja tuottaa dataa, josta on ainakin jotain hyötyä myös tiedeyhteisolle. Mukana on myös vapaamuotoinen osuus “ääneen ajattelua varten”, jonka hyöty lienee ilmoittajalle itselleen, kun oppimisprosessi etenee. Vaikka olen harrastanut kasvillisuutta ja sitä kautta kasvupaikkatyyppejä ja sitä kautta sipaissut geologiaa, en edellenkään kaikkien näiden vuosien jälkeen hahmota yhtään mitä esim. kasvitieteilijät tai kasvibiologit ajattelevat/mitä toivovat yleisön tuottamalta datalta. Yksi syy on varmaan myös se, että kasvitieteilijät/botanistit/biologit eivät ole olleet sillä tavalla aktiivisia popularisoijia tavallisen pulliaisen kanssa kuin esim. historian ja esihistorian tutkijat - poikkeuksia tietysti on, ja suurkiitos Turun puolella vaikuttaville/vaikuttaneille kasvitieteen ammattilaisille. Perhos- ja lintuharrastuksessa tilanne on käsittääkseni täysin toinen, kun on kansalaisjärjestötoimintaa.

Heikilökohtaisesti näen ongelmana myös sen, että kasvit ja kasvupaikat - toisin kuin eläimet - eivät voi juosta karkuun. Mietin aina havaintoja jättäessäni, kuka ja millä näkökulmalla mahdollisesti käyttää tuotettua tietoa. Millaisia kytköksiä tiedon käyttäjällä on poliittiseen päätöksentekoon/maankäyttöön ja miten aikoo hyödyntää tietoa. Tähän asti usein paras tapa suojella kasvupaikkoja on ollut pitää suunsa kiinni - se vain ei enää toimi, kun kaavoitus ja rakentaminen on nykytermillä ilmaistuna “ketterää”.

1 Like

Kysyimme elinympäristötietojen kirjamisesta myös uusimmassa Lajitietokeskuksen uutiskirjeessä, ja olemme saaneet reilut 20 vastausta. Lyhyt yhteenveto:

Elinympäristötietoja kirjataan yleisesti varsin vähän ja silloinkin hyvin vaihtelevilla tavoilla ja erilaisista syistä. Lajitietoa halutaan yleisesti jakaa, mutta elinympäristötietoja ei kirjata, jos epäillään ettei niistä ole riittävästi hyötyä suhteessa ajankäyttöön. Yleisimmin biotooppeja kirjataan seurantahankkeisiin, joissa se on pakollista (esim talvilintulaskenta).

Ajanpuute on tavallinen syy sille, ettei elinympäristöjä (tai havaintoja ylipäätään) kirjata. Monet kirjaavat elinympäristötietoja vain poikkeustapauksissa, jos laji on harvinainen tai elinympäristö poikkeava. Erilaisia biotooppeja ja elinympäristöluokituksia myös tunnetaan hyvin vaihtelevasti: osa tuntee ne hyvin, osa ei lainkaan.

Suurin motivaattori olisi tietojen käyttäminen konkreettisesti luonnonsuojelussa tai tutkimushankkeessa. Tietoja harvimmin jaksetaan kirjata vain varmuuden vuoksi tulevaisuuden varalle.

Useimmiten elinympäristötietoja haluttaisiin kirjata vapaamuotoisesti lajiryhmälle sopivalla tavalla, seuraavaksi yleisimmin selkeän valikon tai valokuvan avulla.

Kysely on avoinna täällä, uudet vastaukset ovat tervetulleita: Kysely: Elinympäristötietojen kirjaaminen havaintoihin

Mikko / Lajitietokeskus