Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Nokkosperhonen on ollut 2021 uskomattoman runsas

Jo talvella löysin yhdestä autiotalosta 65 yksilöä. Maalis/huhtikuussa joka paikassa. Uusi polvi 10.6. on ollut yleisin päiväperhonen jo pitkään. Loppukesästä sitten talvehtiva polvi. Ei oikein sitruuna- tai kangasperhonen pärjää, kun polvia liian vähän!

Otanpa tuohon kantaa: Jouni puhuu täyttä asiaa.
Eilen laskin pihahietikolta 10 yksilöä yhdellä silmäyksellä!
Niitä hulmuaa pitkin seiniä iltamyöhään asti. Olen vanha mies,
enkä muista tuollaista määrää nähneeni koskaan…

Lisään lusikkani tähän soppaan. Olen minäkin ihmetellyt ja ihaillut tätä ilmiötä. Jo viime kesänä nokkosperhosia oli runsaasti, mutta nyt tätä “uutta satoa” on joka puolella. Minusta ne ovat todella kauniita ja varsinkin näin uusina raikkaan näköisiä. Tilanne täällä minun kotikulmillani oli peräti kymmenisen vuotta, etten nähnyt ainuttakaan nokkosperhosta - ja kovasti kaipasin niitä. Pohdin, mikä kumma ne on tappanut sukupuuttoon… Juuri sen vuoksi varmaan ne nyt tuntuvat niin ihanilta! :grinning:

Terve,
mielenkiintoinen kysymys tämä sukupolvien määrän vaikutus lajin runsauteen. Tässä on ollut pari esimerkkiä siitä miten kesien lämmetessä yhden lisäsukupolven mahdollistuminen johtaa lajin selvään runsastumiseen.
Leptidea sinapis on ollut vahvasti yksisukupolvinen. Nyt kuitenkin etelässä yleistynyt Leptidea juvernica on heti selvästi kaksisukupolvinen ja L. sinapis on vähentynyt. Pahasti väärinajoitettu (myöhästynyt) toinen sukupolvi voi aiheuttaa pahan kadon lajille talven aikana.
Araschnia levana levisi etelässä suoraan kaksisukupolvisena. Ehkä sillä ei ole edes yksisukupolvista versiota.
Teoria nokkosperhosesta: Ehkä yksisukupolvinen kanta nokkosperhosesta alkoi etelässä korvautua huonosti ajoittavalla eurooppalaisella kaksisukupolvisella kannalla. Syynä korvautumiselle olisi ollut etelästä vaeltaneiden aikaisten kesäyksilöiden ajallinen etulyöntiasema parinhakumarkkinoilla. Toisen sukupolven huono ajoitus johti sitten lajin alamäkeen Suomessa. Kun sitten syksyn lämpötilojen nousu paransi ajoitusta, alkoi kanta kasvaa voimakkaasti.
Tältä pohjalta ajatellen voisi lähivuosina levitä Suomeen esim Aricia agestis joka on kaksipolvinen versio Aricia artaxerxesistä.
Sitä odotellessa, ML

1 tykkäys

Moi,

Leptidean 2. polvihan lentää jo! Lennossahan oli kuukauden tauko. Juvernicaahan nuo varmaan ovat. Kaipa syys/lokakuussa on 3. polvi?

Tällä hetkellä on maastossa niukka. Mutta ovatkin jo talvehtimassa: noin 100 oli autiotalossa 21.7. Eivät ilmeisesti enää liiku ennen kevättä. Ei olisi tullut mieleenikään, jollei olisi muutkin havainneet! Pitkä on aika kevääseen.

Sama juttu Savonlinnassa. Eräälläkin niityllä tapasi esim. noin 20 nokkosperhosta, ja sen siiven mustan alapinnan oppi tuntemaan. Samaan aikaan muutama harva ketohopeatäplä ja vastaava. Näin oli vähän aikaa sitten. Nyt ei enää näy nokkosperhosia. Ketohopeatäpliä ja keisarinviittoja kyllä, ja karttaperhosen tummaa syysversiota.

Sama täällä Kiihtelysvaarassa. En ole enää vähään aikaan nähnyt yhtään nokkosperhosta. Keisarinviittoja yhä aika paljon.

Kyllä noita tänäänkin ainakin 10 oli silti lennossa. Talvehtivat ovat vieri vieressä. Keväällä eivät liikkuneet tippaakaan ennen huhtikuuta.