Kiitos Mali! Tuolla SCN:llä en ole vielä kuvannutkaan? Se että ohjelma mm. sumentaa taustan ja terävöittää kohteen lienee hyvä ominaisuus korentojen kuvaukseen.
Ei vaan urheilu! Tallennat tähän nappulaan sopivat lentokuvaus asetukset, aukko 5.6, kaikki tarkennuspisteet, jatkuva tarkennus jne…
Kun kuvaat muuta kuin lentokuvia niin laitat A-ohjelman päälle.
Mun Canon R7 voi tallentaa omat asetukset valintakiekon kolmeen eri kohtaan. Se on näppärä kun ei tarvitse kuin vääntää valintakiekko haluttuun asentoon. Siihen voi laittaa vaikka asetukset tirppojen lentokuvaukseen ja toiseen kohtaan tirppa puskassa asetukset. Ja kolmanteen jotain muuta 
Kiitos Pekka kullanarvoisista ohjeistasi! Urheilu valittu SCN ohjemaan ja kasvojen tunnistus. Aukko 5,6 ja kaikki tarkistuspisteet tulee automaattisesti. Salaman voi valita itse, laitoin sen tilaan tarvittaessa.
su 1. syysk. 2024 klo 14.16 Pekka Malinen sivustolta LAJI.FI-foorumi <notifications@laji.discoursemail.com> kirjoitti:
Itselläni merkittävin tekijä sudenkorentojen lentokuvauksessa on ollut kaluston päivittäminen nykyaikaisempaan. Toiseksi merkittävin tekijä, omien testien perusteella, on ollut retkijakkara Mies hidastuu vuosi vuodelta, eivätkä refleksit ole koskaan olleet kovinkaan kummoiset, niin täytyy tehdä se mitä vielä voi. Kun löydän sopivan kohteen, missä esim. ukonkorennot lentävät säännöllisesti, niin etsin sopivan paikan retkijakkaralle ja istun sitten odottamaan korentoja. Alussa ongelmaksi tuli lähinnä se, että sudarit tulivat aivan liian lähelle, mutta se korjaantui kun siirsin jakkaraa hieman kauemmaksi niiden reitiltä. Huomasin että tällä sijoittautumisella oli melko suuri merkitys. Lisäksi tulin siihen johtopäätökseen, että yksilömäärän ollessa vähäisempi, kuvaamiselle tulee yllättäen enemmän mahdollisuuksia. Ilman ollessa sakeana ukonkorennoista, koiraat ottavat usein jatkuvasti kontaktia toisiinsa, eikä niitä paikallaan pörrääviä sudareita kauheasti ehdi kuvaamaan sen vuoksi.
Aiempi kamerani oli Canon 7Dmk2 ja siinä oli kiinni EF 100-400L mk2. Tarkennus kamerassa oli nopea, mutta se ei paljon auta, jos se ei osu mihinkään.
Vaihdoin rungon ja objektiivin ja nyt käytössä on Canon R6mk2 ja RF 100-500L. Entisten, vähien about onnistuneiden ukonkorennon lentokuvien jälkeen oli epäuskoinen fiilis, kun tarkastin kuvasaldon päivän päätteeksi. Se missä ennen oli pitkässä sarjassa pari vähän sinne päin, niin nyt kortilla saattoi olla 40 kuvan sarja, josta 30 oli teräviä ja tarkennos kohdallaan, niistä oli mukava valita mieleisimmät. Harmi vain, että pääsin aloittamaan lentokuvauksen inan myöhään tälle kaudelle, toivottavasti ensi kausi sujuisi tämän osalta paremmin.
Testaa tuota kasvojen tunnistusta ja jos ei pelitä niin ota pois. Samoin tarkennusetäisyyttä oo-3m kannattaa testata jos korennot ovat riittävän lähellä.
Ootko pähkäillyt kameran päivittämistä? Se julkaistiin reilu 10 vuotta sitten. Tarkennus yms. tzydeemit ovat kehittyneet melko lailla.
Kiitos! Hyviä huomioita!
Ranella gomiat kuvat!
Mulla on Canonin EF 100-400L mk2 ja R7, mutta en ole noilla pahemmin korentoja kuvannut. Tekis kyllä mieli päivittää tuohon RF 100-500L linssiin!
EF 100-400L mk2 on siitä mukava kakkula, että sen tarkennusetäisyys on vain 90 senttiä! Soveltuu myös pönöjen ottamiseen.
En ole vielä pähkäillyt uutta kameraa. Ostin sen noin10 vuotta sitten Rovaniemeltä kun Yllästunturilla loikkasin kiveltä toiselle ja kiikari ja kameran näyttö kolahtivat yhteen tuhoisin seurauksin. Teleobjektiivilläkin on “väännetty” jotain 200.000 kuvaa ja se kävi niin väljäksi, että olisi pitänyt lähettää Malmoon korjattavaksi? En lähettänyt, vaan korjasi itse. Liimasin kakskomponettiliimalla kuusi prikkaa kylkiin ja niihin kolme ohutta peltisuikaletta kiinni liittämällä väljä väli taas kiinteäksi. Ilmainen remontti tuli tuhansien eurojen sijasta ja toimii loistavasti. Rikat nostavat kalvanoidut peltisuikaleet irti tarkennussäädinrenkaasta, joka toimii normaalisti. Putki siis on alumiininen Sony a70-400G, hintaluokaltaan 2.600 euroa uutena. Itse asiassa kun tarkemmin muistelen, niin tuo Rovaniemen kamera tilttas: Laukaisin lukkiutui kesken kuvien oton 1.5.2021 kun kuvasin hemppoja Tampereella. Ostin sitten hyvin vähän käytetyn(kuin uuden) Sony alfan 58 Tampereen kameratorilta. Siis kamerani vasta reilut 3 vuotta ollut minulla(toki sitä lähes 10 vuotta vanhaa tekniikkaa). Mutta kyllä tällä pärjää ihan mukavasti.
Kiitos Pekka!
EF 100-400 mk2 on oivallinen objektiivi R7:n kanssa, se vain kävi turhan lyhyeksi kinokennoisen R6mk2:n kanssa, se oli pääasiallinen päivityssyy.
Nuo Sudenkorentojen lento 2024 ketjun “kuvausohjehöpinät” voi poistaa edellä mainitusta ketjusta pyyhkimällä teksti ja lisäämällä omiin teksteihin sudenkorentoasiaa kuvineen. Testasin, että tähän ketjuun kopioimani linkkien kuvausohjeiden tekstit eivät muutu muuttamalla noita alkuperäisiä tekstejään.
Poistin kuvausohjeet omalta osaltani “Sudenkorentojen lento 2024” ketjusta lisäämällä kohtiin sudenkorentokuviani. Suosittelen tekemään samoin omalta osaltanne. Kuvausohjeet voi jatkossa laittaa tähän avaamaani ketjuun.
Minkälaiset asetukset sulla on käytössä lentokuvauksissa? Seurantaherkyydet yms.?
https://cam.start.canon/fi/C005/manual/html/UG-05_AF-Drive_0110.html
Mun täytyy kattoa tämä ajan kanssa, palaan asiaan.
No niin, nyt otin aikaa tälle. Runkona mulla on siis Canon R6mk2.
Kameran säädöistä ensin ohjelmavalitsin ja siinä käytän noita Custom shooting modeja C1-C3.
C1 - Tässä minulla on Tv ja aikavalinta on vähän lajiryhmästä riippuen 1/1600 - 1/3200, käytössä on aina Auto ISO, rajoitin oman kohinansiedon mukaisesti, tässä kamerassa 12800 on vielä varsin käypäinen laadultaan.
AF:n ykköslehti menussa
AF operation - Servo
AF area - Spot AF (Mulla on käytössä vain back button AF ja sekin kahdessa napissa, AF-ON -nappiin olen ohjelmoinut Eye detection AF:n ja *-nappi on sitten tuo Spot AF. Lentokuvauksessa käytän lähes yksinomaan tuota silmähakua, mutta joskus joutuu komentamaan tarkennuksen tuolla yksipisteellä haluttuun paikkaan.)
Whole area tracking servo - Off
Subject to detect - Animals
Eye detection - Disable
Switching tracked subjects - 0
AF:n kakkosvälilehti
Servo AF, Case 1, tracking sensitivity -1, accel./decel. tracking -1
AF:n kutosvälilehti
Electronic full-time MF - On
Kosketusnäytön kytken pois päältä, sen kanssa tuli alussa sählättyä liikaa.
Hienoa, kiitos näistä! Pientä eroa on käyttämiini asetuksiin.
Noit Custom shooting modet on kyllä näppäriä, samoin mahdollisuus ohjelmoida napin taakse mitä toimintoja haluaa! Tv ja Auto ISOa on tullut hyvin vähän käytettyä. Pitänee testailla enemmän.
C2:ssa minulla on lähikuvausasetukset, Av ja F8.0, Auto ISO (min. suljinaika 1/500), käytän monopodia, koska se on nopeampi kuin jalusta ja sen kanssa on helppo kulkea. Käytössä nykyään 99% ajasta RF100-500L, sitä ennen EF100-400L mark2.
C3:ssa minulla on samat asetukset kuin C1:ssä, mutta käytän sitä esim. AF-asetusten testaamiseen ja päivitän tarpeen mukaan, yleensä kuitenkin palaan aina tuohon C1:en.
Sama juttu! Monopodi kuulapäällä on hyvä apuvälinen. Jalustaa tulee käytettyä välillä mm. sieniä kuvatessa. Metsän siimeksessä tuppaa syksyisin olemaan valo vähissä.
Mun kuvaaminen on useimmiten pienten kohteiden kuvaamista 100 millisellä makrolla. 1/500 suljinajoista ei yleensä tarvitse haaveilla! Vähän oon pettynyt R7 kohinoihin. ISO 3200 on kohinaa jo aika paljon. Toki niistä saa käyttökelpoisia kuvia Topazin kohinanpoistoa käyttämällä.
Itse käytän DXO Pure Raw 4:sta tällä hetkellä, ihan käsittämättömän hienoa jälkeä tekee. Siitä lie testiversiokin olemassa, mutten toki tiedä onko parempi kuin Topaz.
Minun monopodinna toimii vanha kasvimaanharan paksuhko puuvarsi. Se toimii myös hyvänä kolmantena jalkana louhikkoisessa maastossa kulkiessa.