Outo kuoriainen?

Outo kuoriainen metsässä! Olin kuvaamassa, kun huomasin polulla tällisen ötökän. En ole ennen nähnyt. Mikä mahtaa olla? Siellä metsän sisällä oli hyvin hämärää, tämän tarkempaa en onnistunut saamaan.

Metsäsittiäinen Anoplotrupes stercorosus

Tuo pistää kyllä miettimään jos jossain päin Suomea sittiäiset ovat noin harvinaisia.

Tuskin kovin harvinainen. Voisin tuntea sittiäisen - se on suuri. Kohteeni ovat perhoset, korennot, linnut, kukat, maisemat. Nämä kuoriaiset ovat minulle aina outoja. Ohimennen voin joskus kuvata. Olen kuvannut mm. lehtikantojäärän ja nelivyöjäärän kun on eteen sattunut. Nelivyöjäärä on usein kukassa.

Tulin vain miettineeksi sitä, kun lehmiä ennenvanhaan oli joka talossa ja laiduntaminen normaali käytäntö, niin sittiäisiä oli kaikkialla.

Varsinainen isosittiäinen onkin harvinaistunut, mutta metsäsittiäinen kun ei ole niin tarkka, metsissä riittää hirven ym läjiä, raatoja ja kelpaa sienetkin,
T:Jyri

Ok. Joskus 50-luvulla tuli lapsena tutkittua noita sittiäisiä. Ne oli niin helppo saada kiinni ja kun käänsi ne kädessä ylösalaisin alkoivat ne pitää sirisevää ääntä. Vatsapuolella oli melkein aina pieniä punkkeja. Pystyykö kukaan kertomaan näiden punkkien nimeä?

Isosittiäinen eli sitsontiainen on lapsuuden ajoilta tuttu. Se on todella suurikokoinen. Internetin mukaan 2,5 - 2,6 cm pitkä. Sellaisia minäkin olen nähnyt lapsena useinkin. Metsäsittiäinen on minulle uusi laji. En ole sitä ennen nähnyt. Se on Internetin mukaan noin 16 mm pitkä. Juuri tämän kokoisia olen nähnyt. Massaltaan isosittiäinen vaikuttaa olevan noin 4-5 kertaa metsäsittiäisen kokoinen. Juuri tällaisia kokoja olen nähnyt luonnossa. Kokoero on silmiinpistävä.

Ok. Minuu vaa on huolettanu ku niin paljo hyönteisiä on kadonnut tai ainakin vähentyny kun laiduntavia lehmiä on nykyään niin vähän. Meijän kylällä ei ole muita kuin meijän luomuherefordit, jotka kyllä laiduntaa ympäri vuoden. Kesällä Siikalahella ja talvella lähinnä käyvät juoksentelemassa mehässä. Naapurikylissä on joitain karjoja. mm. Siikalahden sillan vieressä muutama Palvi-Pirtin pikkuvasikka. Täs pari kuvaa sittiäisistä. Onkoha tässä sit molemmat sekä iso että metsä. Pienempi kuvattu 9.9.2018 ja isompi 5.8.2019.

Mielestäni kumpikin metsäsittiäisiä, sontiaisella olis selvemmät uurteet peitinsiivissä, tämä mun mielipide

Kyllä minä sitsontiaisen ja metsäsittiäisen erotan, onhan niillä julma kokoero, tuo netin mukainen 16 mm ja 25-26 mm pituus. Niitä on netin mukaan kolmaskin laji, harvinainen kevätsittiäinen, jota en ole koskaan tavannut. Olen ollut lapsena paimenessakin lehmiä paimentamassa, ja tämä isosittiäinen eli sontiainen eli sitsontiainen on sieltä asti tuttu. Valokuvaan näitä vain jos sattuu kameran eteen sattumalta, hakematta. Tuttu on myös kimalaiskuoriainen, koska sitä tapaa usein kukissa. Oheisena

kimalaiskuoriainen

Ok. Ne on varmaan sit molemmat metsäsittiäisiä. Oli vaan hieman kokoeroa. Hieno kuva kimalaiskuoriaisesta. :smile:

Miekii kuvasin 16.7. kimalaiskuoriaista. Tässä vähä huonompi kuva. Kukka on eri.:smile:

Kuten toisessa viestissä mainitsin sittiäisten koot menevät päällekkäin, isoimmat ja pienimmät kyllä saa lajilleen koon perusteellakin, kaunis kevätsittiäinen luokitellaan suomesta hävinneeksi lajiksi.
T:Jyri

Ok. Kiitokset tiedoista. Lueskelin tuossa et kevätsittiäiset elelee mieluiten kuivilla hiekkapohjaisilla kangasmetsissä. Etelä-Suomee kannattais tehä sellasille paikoille laitumia ja viedä sinne vain muutamia nautoja ettei laidunpaine liian suuri ja lantahyöty kuitenkin sopiva. Saatais ehkä kevätsittiäinen takasii Suomen luontoon.

Voi olla hankalaa kun laji voi huonosti mm. Ruotsissa, eli luontaista leviämistä tuskin tapahtuu, ellei sit jonnekin Ahvenanmaalle? Tietysti siirtämällä elikoita muualta tänne saadaan ainakin vähäksi aikaa palautettua, perhosiahan on ainakin maan sisäisesti siirrelty.
T:Jyri

Netissä kerrotaan etteivät tiedä miksi kevätsittiäinen on hävinnyt Suomesta. Syy siihen on varmasti metsälaidunnuksen loppuminen. 60-luvun jälkeen lehmiä ei enää pidetty metsälaitumilla. Lehmiä laidunnettiin ainoastaan pelloilla. Sittiäinen tekee tunnelin lantakasan alle n.80mm syvyyteen. Toukkakehitys kestää n. 10kk. Sinä aikana pelto kynnetään muokataan ja toukka kuolee. Lisäksi pihattonavetat joissa betonipäällysteiset jalottelualueet eivät sovellu sittiäisen elämälle. Kaikki tämä vähentää myös isosittiäisen elinalueita.

Nykyään on jonkin verran metsälaitumia lähinnä ylämaankarjalle, mutta tietämistäni ei yksikään sijaitse kuivissa metsissä , kesäajalla suurin osa elikoista ovat kuitenkin estämässä rantojen umpeen kasvua.
T:Jyri

Tärkeetä työtä se rantojen umpeenkasvun estäminen. Vuosikymmenten kokemus Siikalahdella. Nautojen työtehtävien kirjoa tulisikin laajentaa ja lisätä eri biotyypeille.

1 Like