Lajihaussa rajauksella “kangasmetsät” lajeja niissä on 5156.
Mitenkä löytää vanhojen kangasmetsien lajimäärään?
Elinympäristähaku perustuu uhanalaisuusarvioinnin elinympäristöluokkiin. Jos valitset ensin kangasmetsät, kohdasta Elinympäristön lisämääreet löytyy vanhat metsät.
Linkki hakuun: https://laji.fi/taxon/list?onlyFinnish=true&anyHabitat=MKV.habitatMk[MKV.habitatSpecificTypeV]
Mikko / Lajitietokeskus
Kiitos oikein paljon.
Asia tuli selväksi.
to 22. elok. 2024 klo 13.30 Mikko Heikkinen sivustolta LAJI.FI-foorumi (notifications@laji.discoursemail.com) kirjoitti:
Hei.
Kysyn vielä miksi lintuja ja eläimiä ei ole metsäelinympäristöjen lehdot ja kangasmetsät luetteloissa?
Eikö mustikkaa ja puolukkaa ole lehdoissa kun niitä sieltä ei löydy.
Yst.Terv.
Eero Leinonen
044 3368642
to 22. elok. 2024 klo 14.15 Eero Leinonen (eerolein@gmail.com) kirjoitti:
Lajien uhanalaisuutta 2019 arvioineet työryhmät ovat tehneet elinympäristöluokittelut kukin omalla vastuullaan oleville lajeille. En tiedä onko ryhmillä ollut erilaisia käytäntöjä ensisijaisten ja muiden elinympäristöjen määrittelyssä. Esim. mustikalle on määritelty vain yksi elinympäristö: kangasmetsät.
Mikko / Lajitietokeskus
Hei.
Punaisen kirjan 2019 sivu 43 taulukko esittää metsäelinympäristöjen ensisijaiset arvioidut lajimäärät, joissa ei siis ole mukana kaikki lajit. Esim. kangasmetsissä ensisijaisia lajeja on 3950 (801+3149) lajia.
Onko Lajitietokeskuksen kangasmetsissä sitten kaikki lajit myös toissijaiset mukana rajauksella Mk, joka antaa määräksi 5156 lajia. Lisärajaus “Rajaa vain ensisijaisella elinympäristöllä” antaa 2255 lajia. Lintuja on osa ja eläimiäkin vain osa.
Yritän siis selvittää, kuinka paljon on olemassa eri metsäelinympäristöissä esim. kangasmetsissä (vanhat kangasmetsät + muut kangasmetsät) kaikkiaan lajeja.
Yst.Terv
Eero Leinonen
pe 23. elok. 2024 klo 17.06 Mikko Heikkinen sivustolta LAJI.FI-foorumi (notifications@laji.discoursemail.com) kirjoitti:
Hei.
Miksi Lajitietokeskuksen lajihaku ei anna rajauksella “rajaa vain ensisijaisella elinympäristöllä” yhtään lajia vanhoihin kanagasmetsiin eikä vanhoihin lehtoihin?
Vertaa Punaisen kirjan taulukko 5.
Yst.Terv
Eero Leinonen
pe 23. elok. 2024 klo 17.46 Eero Leinonen (eerolein@gmail.com) kirjoitti:
Hei,
tarkoitukseesi sopisi paremmin Punaisen kirjan verkkopalvelu, josta löydät tilastot helpommin:
https://punainenkirja.laji.fi/results
Ystävällisin terveisin,
Eija-Leena Laiho
Suomen Lajitietokeskus
Hei.
En osaa käyttää tuota Punaisen kirjan linkkiä, mutta osaan käyttää Lajoitetokeskuksen lajihakua.
Sieltä rajauksilla uhanalaisuudet CR,EN,VU,NT ja LC ja eliöryhmä “Sienet ja jäkälät” ja elinympäristö MI=lehdot ja lisämääre v=vanhat metsät.
Lajitietokeskus antaa sieniä ja jäkäliä 109 vanhoihin lehtometsiin näillä rajausilla.
Kaikkiaan “sieniä ja jäkäliä” lajitietokeskus antaa metsiin (M) 3300.
Kysymykseni on. Esiintyvätkö nuo kaikki metsien 3300 lajia myös vanhoissa lehdoissa? Jos eivät kuinka paljon niistä esiintyy ja mielelläni kuulisin miten nuo lajit haetaan Lajihaussa?
Yst. Terv. Eero Leinonen
0443368642
pe 6.9.2024 klo 11.35 Eija-Leena Laiho (Lajitietokeskus) sivustolta LAJI.FI-foorumi (notifications@laji.discoursemail.com) kirjoitti:
Näillä rajauksilla saan 584 lajia:
Esko / Lajitietokeskus
Hei.
Kiitos vastauksesta.
Tuossahan on vanhat lehtometsät ja kangasmetsät mukana.
Entä lehtometsät ja kangasmetsät erikseen? vai meneekö niiden lajit ihan yks yhteen päällekkäin eli että molemmissa on samat lajit?
Entä sitten jos eliöryhmässa ei ole rajauksia eli kaikki lajit mukana?
Meneekö taas rajaus metsät (M) ja v= vanhat metsät?
t. Eero Leinonen
pe 15.11.2024 klo 8.49 Esko Piirainen (Lajitietokeskus) sivustolta LAJI.FI-foorumi (notifications@laji.discoursemail.com) kirjoitti:
Hei.
Laji Trichadenotecnum germanicum
Mitä tarkoittaa sen ensisijainen elinympäristö:
“Mk – kangasmetsät; v – vanhat metsät”
-
sitäkö, että kaikissa kangasmetsissä ja lisäksi vanhoissa kangasmetsissä
-
vai sitäkö, että vain vanhoissa kangasmetsissä
Mitä tarkoittaa toissijainen elinympäristö:
Ml – lehdot (myös kuusivaltaiset); v – vanhat metsät
- sitäkö, että esiintyy yleensä lehdoissa ja myös vanhoissa lehdoissa
- vai sitäkö, että esiintyy vain vanhoissa lehdossa
t. Eero Leinonen
pe 15.11.2024 klo 12.48 Eero Leinonen (eerolein@gmail.com) kirjoitti:
@Heidi_Viljanen Voi tarkentaa tämän lajiryhmän osalta, mutta minun käsittääkseni tämä tarkoittaa, että pääasiassa vanhoissa kangasmetsissä ja lisäksi myös vanhoissa lehdoissa.
Esko / Lajitietokeskus
Laji elää Suomessa kosteissa ympäristöissä leväisten ja jäkäläisten (kilpikaarnaisten) mäntyjen rungoilla, mutta sitä on tavattu myös lepältä, koivulta ja lehmukselta. Tulkitsen niin, että tämän tyyppisiä runkoja löytyy siis lähinnä kangasmetsistä, vanhoista metsistä ja lehdoista. Elinympäristöluokittelu on tehty ennen minua, joten sen lähteistä en tiedä.
1 tykkäys
Hei.
Laji ei kiinnosta minua. Oli vain esimerkki siitä, mitä nuo elinympäristömerkinnät tarkoittavat. Ok. Eli näin lajin elinympäristö ilmoitettuna ensisijaisessa ja toissijaisessa elinympäristössä ei sulje siis pois mitään näistä elinympäristöistä Mk, Mk,v, MI, MI,v.
Minä nyt haen vanhojen metsien (lehdot ja kangasmetsät) kokonaislukumäärää, sillä lajitietohaku rajauksilla uhanalaisuuluokat CR,EN,VU,NT ja LC , metsät (M) ja lisämääre (v) antaa vain 1185 vanhojen metsien (old growth) lajia, kun metsälajeja on kaikkiaan 10320.
Miten voivat vanhat metsät olla olla näin lajiköyhiä elinympäristöjä? Vanhoista metsistä tuolla rajauksella löytyy elinympäristölajeja (M)= kaikki metsät n.40, mutta rajauksen (v) pois jättäminen antaa (M)-lajeja n. 750. Pitäisikö nuokin (M) lajit kaikki sisällyttää vanhoihin metsiin?
Onko ihan tosi näin, että vanhoissa metsissä (old growth) on vain 1155 lajia ja muissa metsissä sitten 9135 lajia?
Y.t. Eero Leinonen
ke 20.11.2024 klo 10.55 Heidi Viljanen sivustolta LAJI.FI-foorumi (notifications@laji.discoursemail.com) kirjoitti:
Minusta näyttää, että metsät M on “yläluokka”, jolla haku löytää myös kaikki tarkempiin metsäelinympäristöihin sijoitetut lajit. Vanhat metsät on sitten vielä lisämääre, joka on annettu eritoten vanhoissa metsissä tavattaville lajeille, joita ei juuri tavata (nuorissa) talousmetsissä. Nuorten metsien lajeille, joita ei tavata vanhoissa metsissä, ei taida olla lisämäärettä. Elinympäristöt eivät ole poissulkevia. Esimerkiksi käenkaalin elinympäristönä ovat lehdot, mutta sitähän tavataan myös lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla. Osalle lajeista elinympäristöä ei ole määritelty yhtä tarkasti kuin toisille.
Haluat siis vanhoille metsille lajimäärän, jossa ei ole mukana ainoastaan nuoremmissa metsissä tavattavia vanhoista metsistä puuttuvia lajeja (esimerkki?), mutta on metsän yleislajit (mustikka, puolukka…) sekä vanhan metsän lajit (kalkkikääpä, pursukääpä…). En nyt ihan ole varma, saatko tällaista tuon nykyisen luokittelun perusteella.
Lisäksi on huomioitava, että tuo on vain yhdenlainen luokittelu, joka on osin karkea ja sitä voisi kritisoidakin. Eivätkä elinympäristöluokat ole poissulkevia. Esimerkiksi kangasmetsälajit tulevat usein lehtoihinkin.
3 tykkäystä
Elinympäristöluokittelu perustuu Suomen lajien uhanalaisuus -julkaisuun. Siinä lisämääreen “v - vanhat metsät” käyttöä ei selosteta täsmällisesti (ks. alla).
Luulisin mutta en ole varma, että vanhan metsän lisämäärettä on käytetty lähinnä lajeille, jotka elävät vain vanhoissa metsissä (tai niitä vastaavissa paikoissa, kuten vahnoissa puissa.) Silloin ei ole mahdollista hakea lajeja, jotka elävät sekä vanhoissa että myös nuoremmissa metsissä - kukaan ei ole määritellyt, mitkä lajit kuuluisivat tähän joukkoon.
Suomen lajien uhanalaisuus :
https://helda.helsinki.fi/items/2ec69a48-d943-488c-927f-19bbf9f92cb5
Elinympäristöluokan tarkentamiseksi ja täsmentämi-
seksi voidaan kaikissa elinympäristöluokissa käyttää
lisämerkintöjä. Lisämerkintöjä voi yhdellä elinympäris-
töluokalla olla useampia, mikäli se katsotaan tarkoituk-
senmukaiseksi. Eri lisämerkinnät soveltuvat vaihtelevas-
ti eri elinympäristöluokissa käytettäviksi. Seuraavassa
on esimerkkejä siitä, minkä elinympäristöluokkien yh-
teydessä lisämerkinnät useimmiten soveltuvat käytettä-
viksi. Niitä voi tarvittaessa käyttää myös muissakin kuin
seuraavassa esitettävissä tapauksissa.v = vanhat metsät (myös yksittäiset vanhat puut ja run-
saasti lahopuuta sisältävät nuoremmat metsät)
• Lisämerkinnällä tarkoitetaan lahopuustoisia vanho-
ja metsiä, mutta sitä voidaan käyttää myös nuorem-
mille, runsaasti lahopuuta sisältäville metsille.
• Sopii käytettäväksi etenkin metsien elinympäristö-
luokille, mutta voidaan käyttää myös puustoisten
soiden yhteydessä, kun puusto on vanhaa. Lisämer-
kintä sopii tarkennukseksi myös perinneympäristö-
jen ja muiden ihmisen muokkaamien ympäristöjen
elinympäristöluokissa Ih (hakamaat, lehdesniityt ja
metsälaitumet) ja Ip (puistot, pihamaat ja puutarhat),
kun puut ovat vanhoja.
Mikko / Lajitietokeskus
2 tykkäystä
Hei.
Vastaan Jokikolle tähän “”" jossa ei ole mukana ainoastaan nuoremmissa metsissä tavattavia vanhoista metsistä puuttuvia lajeja (esimerkki?)“”". Tutkija Siitonen kertoo kovakuoriaistutkimuksessaan, että ei-.lahopuuriippuvaiset lajit vähenevät vanhoissa metsissä 1/5 osaan avohakkuu-elinympäristöistä.
Linkin sivu 33.
https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/8569/urn_isbn_952-458-687-8.pdf
Kovakuoriaistutkija Martikaisen linkin taulukossa 2 kovakuoriaisia löytyi eri metsluokissa mature (talousmetsä) 125, overmature (talousmetsä)149 ja old growth (vanhat metsät) 168 lajia. Eli talousmetsissä yhteensä löytyi enemmän lajeja kuin vanhoissa metsissä.
Punaisen kirjan 2019 taulukon 5 jaottelu “vanhat metsät” ja “muut metsät” kertoo näiden elinympäristöjjen arvioitujen ensisijaisten lajien määrät. Eli lehtojen ensisijaisia lajeja on arvioitu 246 ja muiden lehtojen ensisijaisia lajeja lähes 10-kertainen määrä 2046.
Kysyin Ympäristöministeriöstä, että ovatko nuo 2046 lehtolajia toissijaisina lajeina myös vanhoissa metsissä ja vastaus oli " lajit eivät ole päällekkäisiä". Mitähän sekin tarkoittaa? Sitäkö että nuo 2046 lajia eivät esiinny sitten vanhoissa lehdoissa.
Lajitietokeskus taas antaa vanhoihin lehtoihin lajeja 378 ja kaikkiin lehtoihin 3786 lajia ilman ensisijaisuutta.
Kaikista näistä luvuista, joutuu tekemään johtopäätöksen, ettei vanhat lehto-ja kangasmetsät ole kovin kummoisia monimuotoisuudeltaan lajimäärillä mitattuna, sillä PK:n taulukon 5 mukaankin muut metsät ovat ensisijaisia elinympäristöjä 8336 lajille ja vanhat metsät vain 1163 lajille.
Eikö tämä ole järkyttävää siihen nähden, miten vanhoja metsiä ylistetään?
Y.t. Eero Leinonen
to 21.11.2024 klo 11.57 Mikko Heikkinen sivustolta LAJI.FI-foorumi (notifications@laji.discoursemail.com) kirjoitti:
Pelkkien lukujen pyörittely menee helposti monimutkaiseksi. Siksi kannustaisinkin katsomaan, miten itselle tuttuja lajeja on luokiteltu elinympäristöihin. Silloin hahmottuisi, millaista lajiryhmää on hakemassa ja voiko sen löytää Punaisen kirjan luokittelulla.
Vanhojen metsien monimuotoisuudesta kertoo käytännön kokemus. Vanhasta metsästä löytyvät samat peruslajit kuin talousmetsästä, mutta lisäksi joukko lahopuusta ja vanhoista puista riippuvaisia kääpiä, jäkäliä ja kovakuoriaisia. Hakkuuaukkojen häiriöympäristöille tai sukkession alkuvaiheille tyypilliset hyönteiset ja putkilokasvit sen sijaan puuttuvat, mutta niinpä ne puuttuvat myös varttuneista ja uudistuskypsistä talousmetsistä.
Kysymykseen siitä, miksi vanhoja metsiä ylistetään, ei voi vastata pelkillä lajimäärien vertailuilla. Ensinnäkin lajimäärää tai monimuotoisuutta (joka ottaa huomioon myös lajien keskinäiset runsaussuhteet, ns. tasaisuuden) voidaan tarkastella useilla tasoilla. Alfadiversiteetti on yksittäisen paikan monimuotoisuutta, betadiversiteetti on yksittäisten paikkojen välistä monimuotoisuutta ja gammadiversiteetti laajan maisematason monimuotoisuutta. Jos vanhat metsät häviävät, ainakin Suomen gammadiversiteetistä menetetään aimo siivu. Jos kaikki taimikot kasvaisivat vanhoiksi metsiksi eikä missään hakattaisi, moni laji harvinaistuisi, mutta säilyisi kuitenkin luontomme luontaisissa häiriöympäristöissä, mm. jokitörmillä ja paloalueilla. Hakkuuaukean maitohorsma (LC) pärjää kyllä ja leviää uusille sopiville paikoille, mutta kalkkikääpä (EN) tarvitsee vanhaa metsää. Kaikkein suurimmillaan monimuotoisuus on, jos meillä on paljon erilaisia elinympäristöjä sopivissa suhteissa.
3 tykkäystä
Mielestäni ylistys ei ole järkyttävää…
Järkyttävää on se jos joskus löydät oikean (vanhan)metsän sirpaleen… suojelualueiden ulkopuolelta.
2 tykkäystä