Jos kirjaan Vihko-havaintopalveluun havainnon esimerkiksi erityisesti suojeltavasta tai direktiivilajista, saako Metsäkeskus siitä tiedon tai hälytyksen käsitellessään metsänkäyttöilmoituksia?
Tiedon jakamista metsäalan toimijoille on kehitetty laji.fi:n Uutta Lajitietokeskuksen palveluissa -uutisten mukaan, mutta missä vaiheessa tämä työ on ja millaisia hakurajauksia metsäalan toimijoille on tehty?
Nostan viestiäsi, koska tämä kiinnostaa myös minua. Olen työnikin puolesta kirjannut direktiivilajeja omalla asiantuntevat harrastajat statuksellani, joten tämänkin puolesta olisi mielenkiintoista tietää miten nämä havainnot otetaan huomioon metsän-/maankäyttösuunnitelmissa?
Metsäkeskuksella on pääsy Lajitietokeskuksen tarkkaan havaintotietoon, mukaan lukien sensitiivinen tieto. Meiltä ei lähde heille hälytyksiä, vaan heillä on oma prosessinsa havaintojen ottamiseksi huomioon. Toistaiseksi tietojemme mukaan Metsäkeskus kuitenkin on käyttänyt ainoastaan Metsähallituksen LajiGIS-järjestelmän havaintoja. Luvat myöntävät viranomaiset sen sijaan käyttävät muutakin Lajitietokeskukseen kertyvää tietoa, yleensä Virva-hakukriteerien perusteella (Virva-viranomaisrajaukset | Suomen Lajitietokeskus). Kriteerien ja prosessien kehittämiseksi metsäalalla on ollut käynnissä ELY-keskusten vetämä hanke, mutta en tiedä sen lopputulosta.
Muut toimijat, kuten kunnat, voivat käyttää toiminnassaan havaintotietoja oman harkintansa mukaan. Kunnilla on pääsy tarkkaan tietoon. Lajitietokeskus/Luomus kannustaa kaiken tieton hyödyntämiseen, mutta emme ole viranomainen, joka voisi tehdä tästä päätöksiä.
Mikko / Lajitietokeskus
PS. Lajitietokeskuksessa ei ole henkilöperustaista luotettavuusluokitusta, sen sijaan aineistoilla ja havainnoilla on omat luokituksensa. Ks. Laadunvalvonta | Suomen Lajitietokeskus
Tätä vähän pelkäsinkin. Silloin jää tärkeää aineistoa hyödyntämättä, esimerkiksi museonäytetietoja, jotka ovat ammattiaineistoa siinä missä LajiGIS. Myös harrastaja-aineistoissa on paljon luotettavaa tietoa.
Metsänkäyttöilmoitukset menevät Metsäkeskukselle ja sieltä tietääkseni vasta tarvittaessa ELY-keskukselle. Näin ollen lajihavaintoja voi jäädä huomiotta, vaikka ELYn asiantuntijat varmasti käyttävätkin aktiivisesti Lajitietokeskuksen viranomaisportaalia.
Edellisen kehityskatsauksen yhteydessä 8/23 kerrottiin näin:
“Tällä hetkellä olemme priorisoineet kaikista korkeimmalle viranomaisten datankäytön parantamisen ja datan saamisen laajemmin käyttöön metsäsektorin luonnonsuojelutoimissa. (Työlistalla kohdat Havaintohaun kartta; Lajitiedon jakaminen metsätoimijoille; datan jakamiseen/keräämiseen liittyvät kohdat; Sensitiivisten lajien salausperusteiden päivittäminen).”
Nyt sitten Mikko kertoo että
“Toistaiseksi tietojemme mukaan Metsäkeskus kuitenkin on käyttänyt ainoastaan Metsähallituksen LajiGIS-järjestelmän havaintoja… Lajitietokeskus/Luomus kannustaa kaiken tieton hyödyntämiseen, mutta emme ole viranomainen, joka voisi tehdä tästä päätöksiä”
Varmasti aika turhauttava tilanne. Turhauttaa myös havaintojen ilmoittajaa.
Ihan esimerkkinä voisi katsoa vaikkapa röyhelökäävän dataa, jonka status on siis seuraava
Hallinnolliset lajitiedot
Uhanalaisuus Suomessa
Vuoden 2015 jälkeen on tietokantaan tullut LajiGISistä yksi havainto. Muista lähteistä havaintoja on 2015 jälkeen kirjattu laji.fihin 26 kipaletta. Metsäkeskus siis ottaa huomioon näistä yhden havainnon ja ummistaa silmänsä 26 havainnolta.
https://laji.fi/observation/list?target=MX.205822&countryId=ML.206
Kyselin itse tästä tietojen välittymisestä viranomaisille 11/21
Silloin Kari Lahti kirjoitti että
“Tämä asia on hyvinkin ajankohtainen sillä olemme parhaillamme suunnittelemassa yhteistyössä (SYKE, MH, ELYt) erityisesti ELY-keskuksille räätälöityä aineistojen hakukriteeristöä, jotta kaikki viranomaistoimijat käyttäisivät lähtökohtaisesti samoja aineistoja viranomaistyössä. Tiedon laatu on avainasemassa ja voin luvata, että edistämme kaiken relevantin tiedon käyttöä. Tästä vallitsee myös melko hyvä yhteisymmärrys ja tavoitteet ovat yhteneviä eri toimijoiden välillä. Seuraavassa vaiheessa päätetään muiden merkittävien lajitietoa tarvitsevien tahojen tiedonhakuriteereistä kuten Metsäkeskuksen ja sen pohjalta myös yksityismailla toimivien metsätoimijoiden tiedonhakuun tulee vastaava suositus.”
Siis vallitsee “melko hyvä yhteisymmärrys ja tavoitteet ovat yhteneviä eri toimijoiden välillä… Seuraavassa vaiheessa päätetään muiden merkittävien lajitietoa tarvitsevien tahojen tiedonhakuriteereistä kuten Metsäkeskuksen”.
Ketkä siis päättävät niistä Metsäkeskuksen tiedonhakukriteereistä? Tuosta kommentista on kulunut kaksi vuotta. Olisikohan tuo seuraava vaihe jo kohta puolin alkamassa? Miksi asia ei etene ollenkaan? Metsäkeskus on kuitenkin valtion organisaatio.
Tilanteeseen haetaan kyllä aktiivisesti muutosta, ja kyllä toivoa on näkyvissä, että maaliinkin päästään tässä ihan “lähiaikoina”.
Täsmällisistä kriteereistä, eli mitä Laji.fi jaettua dataa automaatioilmoituksissa käytetään, voidaan varmastikkin julkisesti tiedottaa, kun ne ovat käytössä. Täytyy ensin varmistaa asia, että kyse on varmasti julkisesta tiedosta.
Esko / Lajitietokeskus
Olen miettinyt, että otetaanko harrastajahavainnot huomioon ilman asiantuntijan varmistusta?
Toivottavasti otetaan. Tai oikeastaan pakko ottaa. Asiantuntijat eivät millään ehdi varmistaa kaikkia havaintoja. Havainnon luotettavuus on sitten tapauskohtaisesti arvioitava, kun metsänkäyttöilmoitus tulee. Pääasia nyt vain olisi, että Metsäkeskus ne havainnot katsoisi ja sitä kautta metsänkäyttöilmoituksia menisi ELYlle.
Löysin tällaisen sivuston, josta jokainen voi vahtia, onko metsätalous uhkaamassa lajiesiintymiä. Sivustolla on myös muita toimintoja. Toivottavasti viranomaisten toimintaa saadaan tältä osin kehitettyä mahdollisimman pian, koska tavan kansalaisen tehtäviin ei mielestäni kuuluisi seurata tuollaisia sivustoja.
Hyvä linkki…
Se kannatta pitää mielessä jos löytää hyvän, luonnontilaisen metsä-alueen, vaikka pieni-alaisenkin, niin kannattaa toimia heti sen suojelun edistämiseksi. Jos jahkailee asian suhteen niin nopeasti peli on menetetty, eli hakkuut tulee…
Omakohtainen kokemus asian suhteen, joka harmittaa suuresti edelleen.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.