Havaintojen välittyminen ympäristöviranomaisille?

Vastaan tulee jonkin verran EN -lajeja ja erityisesti suojeltavia lajeja sun muita eri tavoin suojeltuja taikka uhanalaisluokiteltuja lajeja.

Yksi motivaatio kirjata näitä havaintoja laji.fihin taikka tässä tapauksessa sieniatlakseen on uhanalaisten lajien elinpaikkojen turvaaminen. Ajatuksena on että kun havainnot dokumentoi sieniatlakseen niin tieto olisi sitten viranomaisilla käytössä kun maankäytöstä tehdään päätöksiä.

Pitäisikö esim erityisesti suojeltavista lajeista ilmoittaa itse ELY-keskuksille ja Metsähallitukselle etc. vai välittyykö tieto sieniatlaksen kautta?

1 tykkäys

ELY-keskuksilla ja monilla muilla viranomaisilla on pääsy kaikkeen Lajitietokeskuksen dataan viranomaisportaalin kautta. (Lisätietoa viranomaisportaalista) Eli myös Sieniatlaksen ja kaikkien muiden Vihkossa olevien havaintojen tiedot ovat heidän käytettävissään. Lopulta on viranonmaisten itsensä päätettävissä mitä havaintoja he missäkin tilanteessa hyödyntävät.

Mikko / Lajitietokeskus

Periaatteessa voisi ajatella niinkin että ei ole viranomaisen itsensä päätettävissä mitä havaintoja hyödyntävät. Jos nyt erityisesti suojeltavan lajin havainto on kunnolla dokumentoitu ja asiantuntijoiden varmistama voisi ajatella että viranomaisella on velvollisuus hyödyntää havaintoa. Ei kait viranomainen voi itse päättää mikä havainto on luotettava ja siksi huomioon otettava. Sitä varten on lajiryhmien asiantuntijat ja dettaukset.

Olisi hieno juttu jos edes erityisesti suojeltavien lajien havainnot jotenkin saataisiin viranomaisten tietoon, järjestelmätason ratkaisuilla. Siis kunnolla dokumentoidut ja asiantuntijoiden dettaamat havainnot. Näille on kuitenkin lakisääteisesti kielletty elinympäristöjen heikentäminen etc ja ELYjen pitäisi saada havainnot tietoonsa että voivat tehdä tarvittavat rajaukset. Siis joku skriinaus ja nopeahko dettaus näille ja sitten joku kunnon status havainnoille ettei niitä voida dissata perusteella “lajigississä on kaikki oleellinen” tms.

Toivottavasti saatte näitäkin asioita edistettyä.

Henri

Hei Henri,

Erinomaisen tärkeää keskustelua. Tämä asia on hyvinkin ajankohtainen sillä olemme parhaillamme suunnittelemassa yhteistyössä (SYKE, MH, ELYt) erityisesti ELY-keskuksille räätälöityä aineistojen hakukriteeristöä, jotta kaikki viranomaistoimijat käyttäisivät lähtökohtaisesti samoja aineistoja viranomaistyössä. Tiedon laatu on avainasemassa ja voin luvata, että edistämme kaiken relevantin tiedon käyttöä. Tästä vallitsee myös melko hyvä yhteisymmärrys ja tavoitteet ovat yhteneviä eri toimijoiden välillä. Seuraavassa vaiheessa päätetään muiden merkittävien lajitietoa tarvitsevien tahojen tiedonhakuriteereistä kuten Metsäkeskuksen ja sen pohjalta myös yksityismailla toimivien metsätoimijoiden tiedonhakuun tulee vastaava suositus. Tähän työhön liittyy kiinteästi Lajiturva-hankkeessa (Lajiturva-hanke - Tapio) määritelty uusi metsälajiluettelo, joka on jo käytössä hakukriteerinä Laji.fi-palvelussa (https://laji.fi/taxon/list?onlyFinnish=true&adminStatusFilters=MX.finnishEnvironmentInstitute20192021forestSpecies)

Kansalaistiedetasoisten (alin kokoelmatason laatuluokka) tiedon kurantointia, annotointia, tulisi edistää kaikin keinoin, jotta myös oletusarvoisesti epävarmimmista tiedoista saataisiin poimittua ne havainnot, joiden tunnistus on mahdollista riittävän evidenssin pohjalta (etenkin kuvamateriaali).

Tästä asiasta olemme valmiuksissa pitämään avoimen webinaarin tai vastaavaa sopivalla foorumilla.

Ystävällisesti,
Kari, Lajitietokeskus

2 tykkäystä

Hei Kari,

kiitos kommentoinnista. Mukava kuulla että tässäkin asiassa edetään hyvään suuntaan.

En osaa ympäristöbyrokratiaa joten laitan tämän esimerkin kautta, on varmaan teille selvempää niin.

Esimerkkinä on tuhatheltta, Baeospora myriadophylla, jolla on seuraavat hallinnolliset lajitiedot

  • VANHA Erityisesti suojeltavat lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ?
  • Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo. ?
  • Erityisesti suojeltavat lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521) ?
  • VANHA Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ?
  • Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521) ?
  • Kiireellisesti suojeltavat lajit (SYKE 2010–2011) ?

Uhanalaisuus Suomessa

  • 2019 EN – Erittäin uhanalaiset
  • 2010 EN – Erittäin uhanalaiset
  • 2000 EN – Erittäin uhanalaiset

Elikkä siis varmasti juuri sellainen laji josta havaintojen toivotaan tulevan ELYjen/Metsähallituksen tietoon.

Kun katson tuhatheltasta kirjattuja havaintoja niin vanhat havainnot (29 kipaletta) ovat kolmen palkin ammattiaineistoa. Ne on kaikki kirjattu ennen vuotta 2017 ja ovat pääosin seuranta-aineistoa. Uudempia havaintoja on nelisenkymmentä ja ne on kirjattu järjestään sieniatlaksen kautta ja ovat siis kaikki kahden palkin harrasteaineistoa. Laji.gissiin esim. ei ole kirjattu yhtään uutta havaintoa sinä aikana kun sieniatlaksen kautta on kirjattu yli kolmekymmentä uutta kahden palkin dettaamatonta havaintoa.

Kuitenkin samat inventoijat pääosin kyseessä vanhoissa kolmen palkin havainnoissa ja uusissa kahden palkin havainnoissa, eli vaikea nähdä miksi laatu taikka luotettavuus olisi alempi uudemmissa havainnoissa.

Ero on siinä että uudempia havaintoja ei ole detattu eli ei näitä saa listattua jos hakukriteereinä on kolme palkkia taikka dettaus. Ymmärrän hyvin että viranomainen ei halua mitään dettaamatonta harrastusaineistoa tuomaan kuraa toimiston lattialle, mutta suurin osa tuhatheltan havainnoista ja käytännössä kaikki lajin uudet havainnot ovat dettaamatonta harrasteaineistoa eli sitä kahden palkin aineistoa - tai näin ne on ainakin laji.fissä merkattu.

Lajista on myös oma havaintoni Helsingin Mustavuoresta. Havainto on mikroskopoitu ja asiantuntijan dettaama, näyte on toimitettu museolle ja seurantahavainto kuluvalta vuodelta on myös dokumentoitu kuvien kera ja kirjattu laji.fihin. Kyseessä on k.o. lajin ainoa tunnettu esiintymispaikka Etelä-Suomesta.
Esiintymä ei ole luonnonsuojelualueella enkä tiedä onko se ELYn tiedossa ja onko rajausta tehty tai edes harkittu. Kyseessä on lähdepuro ja tihkupintainen lähteikkö ja sen yhteydessä oleva kotkansiipilehto eli ihan parasta mitä Helsingistä voi löytää. Paikka on tunnettu pikkusiepoista ja idänuunilinnuista ja näinpä siellä pyypoikueenkin - varmasti Helsingin ainoan.

Tämä siis nyt vain selventävänä esimerkkinä.

Kun on dokumentoitu, mikroskopoitu, näyte toimitettu, detattu ja seurantaakin tehty niin enempää ei voi oikein tässä tehdä. Loppu on järjestelmätasoa johon en voi vaikuttaa (vaikka tässä vähän yritänkin). Nyt joudun miettimään onko havainto asianmukaisesti ELYn tiedossa vaiko ei ja onkohan paikalle suunnitteilla parkkipaikkaa taikka jotain muuta maankäyttöä. Jos on niin olisi harmi jos tieto alueella esiintyvistä uhanalaisista ja erityistä suojelua vaativista lajeista ei välittyisi viranomaisille. Kyllä sitten oikeasti harmittaisi. Pitäisikö minun siis yrittää itse tavoittaa Mustavuoren alueesta vastaavia viranomaisia ja kertoa heille tästä erityistä suojelua vaativasta hienosta lajista ja paikasta. Aika tyhmältä tuokin tuntuisi kun kerran laji.fi on osin tätä varten rakennettu. Mutta jos se on ainoa tapa varmistaa tiedonkulku niin kaipa se vaiva olisi sitten nähtävä. Nyt en vaan tiedä kulkeeko tieto laji.fistä näille henkilöille vaiko ei.

1 tykkäys

En ota kantaa itse asiasisältöön, mutta tässä esimerkin havainto: http://tun.fi/JX.1169556#7

Havainto on asiantuntijan varmistama. (Vaikka havainnon tietolähde on “kahden palkin aineisto”, viranomaisilla on mahdollisuus rajata kaikkiin havaintoihin jotka ovat 1) joko kolmen palkin aineistoista TAI 2) vahvistettuja)

(Kaiken kaikkiaan Lajitietokeskuksen viranomaiskäyttö on vasta ensimmäistä vuotta kunnolla liikkeellä eikä varmasti vielä saavuttanut lopullista tavoitetasoa. Kari tuossa jo avasi käynnissä olevaa prosessia.)

Esko / Lajitietokeskus

Jatkan tuolla esimerkilläni, siis laji.fihin kirjatut havainnot tuhatheltasta.

Viranomaisilla on siis mahdollisuus havaintolistauksiin jotka ovat joko 1) kolmen palkin aineistoista TAI 2) vahvistettuja.

Katsotaan mitä esimerkissä rajautuu pois ja mitä jää jäljelle.

-Pois rajautuu käytännössä kaikki vuoden 2017 jälkeen tehdyt havainnot tuhatheltasta, koska ne ovat kaikki (paitsi yksi) kahden palkin dettaamattomia havaintoja.

Kun katsoo mitä ja kenen havaintoja nuo pois rajautuvat ovat joutuu kyllä vähän ihmettelemään.

Tuo vaatimus että pitää olla joko 1) kolmen palkin aineistoista TAI 2) vahvistettuja hukkaa suuren osan uudemmista havainnoista, tai oikeastaan tässä tapauksessa miltei kaiken.

Mikäli nyt oikein ymmärrän, on kyse näiden asioiden ketjusta:

  1. Havaintodatan laadun arviointi ja varmistaminen
  2. Datan saatavuus ja käytettävyys viranomaisille (passiivinen tiedotus)
  3. Viranomaisten saaminen tietoiseksi uudesta datasta (aktiivinen tiedotus)
  4. Havainnoijan tai muun datan tuottajan saaminen tietoiseksi tai vakuuttuneeksi, että data on mennyt perille oikeille viranomaisille

Havaintotiedon viranomaiskäyttö Lajitietokeskuksen kautta on otettu käyttöön melko äskettäin ja on jatkuvasti muuttuva asia. Aiheesta ollaan kokoustettu viranomaistyöryhmän sekä mm. ELY-keskusten kanssa kymmeniä kertoja viimeisten vuosien kanssa (viimeksi toissapäivänä). Keskustelu sekä suunnittelu jatkuvat edelleen. Nykyiset palvelut ja toimintatavat eivät ole pysyviä, vaan jatkuvasti kehittyviä.

Nyt:

Viranomaisilla on käytössään kaikki Lajitietokeskuksessa oleva havaintodata, kaikkine tietoineen.

Viranomaiset päättävät mitä osaa tästä datasta missäkin tilanteessa hakevat ja käyttävät. Lajitietokeskus tai tietojärjestelmät eivät aseta vaatimuksia sille, mitä dataa voi käyttää ja mitä ei.

Me Lajitietokeskuksessa rakennamme palveluja yhdessä viranomaisten kanssa sellaisiksi, että olennaisen tiedon löytäminen, ymmärtäminen ja käyttäminen olisi sujuvaa, vaikka datan käsittely, havaintodatan lähteet yms. eivät olisi kaikille viranomaiskäyttäjille tuttuja. Kannustamme myös käyttämään muiden kuin ammattilaislähteiden dataa silloin kun se on oleellista. Tämä on em. ketjun kakkoskohtaa. (Aiemmin oli helppoa ja tuttua katsoa vain Hertta-dataa, mutta nyt valinnanvaraa on paljon enemmän.)

Osana tätä sujuvoittamista on suunniteltu erilaisten valmiiden hakuvaihtoehtojen tarjoamista viranomaisille, esim. datan suodattamiseksi laadun, iän tai maantieteellisen tarkkuuden mukaan. Nämä suunnitelmat ovat jatkuvasti eläneet, eikä niitä ole vielä toteutettu. Esko viittaa edellä näihin alustaviin suunnitelmiin, jota taas toissapäivänä hieman muuttuivat.

(Ylipäätään mm. datan laadun suhteen ihmisillä tuntuu olevan huomattavan erilaisia mielipiteitä, vaihdellen siitä, että vain varma tai laadukkain data on käyttökelpoista (vrt. iNaturalistin havaintojen vertaaminen saasteeseen) siihen, että kaikki data tulee huomioida ja sen soveltuvuus arvioida. Nämä yritetään ottaa huomioon mm. laatuluokittelussa, em. hakuvaihtoehdoissa, käyttäjien opastamisessa sekä havaintodatan yleisessä dokumentoinnissa.)

Kaikkia em. ketjun osia voidaan aina parantaa, eri tavoin. Suurelta osin tässä on kyse epäteknisestä kulttuurin ja toimintatapojen muutoksesta, mikä on usein hidas prosessi.

Mikko / Lajitietokeskus

PS. Mitä @Henri_Koskinen tarkoitat dettaamisella? Eri ihmiset käyttävät tätä termiä huomattavan eri tavoin, tiukimmillaan esim. tarkoittamaan fyysisen näytteen tutkimista, tai laveimmillaan eliölajin määrittämistä millä tahansa perusteella.

Kirjoitin epäselvästi tai väärin – ei ole tällaista vaatimusta, Annoin esimerkin siitä kuinka viranomaiset voivat käyttää dataa. Heillä on kaikki samat rajaukset ja työkalut käytössään kuin julkisessakin laji.fi. Yhtenäistä rajauskriteeriä työstetään (Karin viesti).

Esko / Lajitietokeskus

Itse olen tehnyt vuosien varrella runsaasti sekä maksettuja selvityksiä että samoja selvityksiä ihan harrastamisen riemusta.

On maksettu päivärahaa, palkkaa, kulukorvausta, bensarahaa, ilmaista majoitusta, mitä milloinkin.
Nuo maksetut ovat nyt enimmäkseen sitä kolmen palkin aineistoa, kait. Esim linjalaskenta-aineistoja. Harrastuspuolen selvityksistä osa on kolmea palkkia ja osa on kahta palkkia.

Jotain olen ilmoittanut yhden palkin järjestelmien kautta myös, esim vieraslajeja.
Sitten on vielä hyvin paljon dataa jota ei löydy laji.fistä, elikkä ei ole palkkeja laisinkaan.
Osasta en tiedä palkkitilannetta kuten nyt vaikkapa Kastikan havainnot, taikka RKTK:lle tehdyt laskennat etc. Varmaan selviäisi kun vähän tutkisi.

Elikkä minun kannaltani näyttää siltä että palkit erottelevat melko mielivaltaisesti, lähinnä ovat vain jonninlaisia esteitä taikka muureja, jotain hallinnollisia kiemuroita.

Kun katsoo tuota tuhatheltan havaintolistausta niin kaikki uusi data on kahden palkin harrasteaineistoa - ja ihan riippumatta siitä kuka havainnon on tehnyt.

Vaikka havainnon tekee itse asiantuntijaksi nimetty henkilö joka on siis minunkin sieniatlashavaintojani dettaillut elikkä siirtänyt luokkaan “asiantuntijan varmistama” - nekin asiantuntijahavainnot
ovat nyt varmistamatonta kahden palkin harrasteaineistoa. Elikkä eivät listaudu jos kriteerinä on kolme palkkia TAI varmistettu. Ratkaisevaa ei siis tässä näy olevan havainnon laatu ja luotettavuus vaan se minkä kaavakkeen kautta havainto on talletettu.

Sieniatlas kun on kokonaisuudessaan määritelty kahden palkin harrasteaineistoksi. Mitään muuta väylää ilmoittaa havaintoja ei käytännössä kuitenkaan ole.

Lintupuolikin lähti aikanaan tosi pienestä liikkeelle. Olihan se hienoa saada oma nimi ja havaintoja niihin ekoihin harrastajien omiin läpysköihin.

Nyt on sitten Suomen linnusto selvitetty melko lailla hienosti pääosin harrastelijoiden voimin.
Atlaksia, lintuasema-aineistoja, linjalaskentoja, rengastuksia, staijauksia etc. etc.
Laadun varmistamiseen luotiin rengastustentit ja harrastajatutkinnot ja rariteettikomiteat ja havaintojärjestelmät yhdistyskäyttäjineen etc.

Ja tietoa tosiaan kertyi - harrastajavoimin. Ei näitä aineistoja voi luokitella parilla palkilla, eikä jaottelu harrastajiin ja ammattilaisiin ole tässä hyödyllistä. Eikä olisi mitään järkeä että viranomainen jollain kristallipallollaan alkaisi itse luokittelemaan datan luotettavuutta.

Jaahas, valkoselkätikka muka pesii Mustavuoressa - kuraa on kun ei löydy Hertasta…

On tosiaan varmaankin suurelta osin “kyse epäteknisestä kulttuurin ja toimintatapojen muutoksesta, mikä on usein hidas prosessi”. Toimintatapoja varmaankin myös ohjataan listausalgoritmeilla ja valikkovalinnoilla ja raporttipohjilla etc. eli järjestelmätason rakenteilla ja ohjeistuksilla.

Elikkä toistan vain tuon perusajatukseni: Olisi hienoa jos edes erityisesti suojeltavien lajien havainnot saataisiin jotenkin varmistetusti viranomaisten tietoon, järjestelmätason ratkaisuilla.
Siis kunnolla dokumentoidut ja asiantuntijoiden varmistamat havainnot. Näille on kuitenkin lakisääteisesti kielletty elinympäristöjen heikentäminen etc ja ELYjen pitäisi saada havainnot tietoonsa että voivat tehdä tarvittavat rajaukset. Siis joku skriinaus ja nopeahko dettaus näille ja sitten joku kunnon status havainnoille ettei niitä voida dissata perusteella “lajigississä on kaikki oleellinen” tms.

Nyt en varmaan enempiä tästä kirjoittele. Näkökantoja on monia. Tieteen avoimuus ja kansalaistieteen edistäminen ovat hienoja ja tärkeitä päämääriä. Fanitan teitä sata lasissa.

Tässä vielä myöhastyneet onnittelut palkinnostanne.

Henri, luontofani

2 tykkäystä

Havaintojen luotettavuus on kysymys, jota ei oikeastaan mitenkään pysty teknisesti geneerisesti ratkaisemaan. ‘Oikea’ ratkaisu riippuu kovasti aineiston käyttäjän tarpeista.

Luokittelu aineistotasolla tuottaa helposti mielenkiintoisia tuloksia: esim. Luonnontieteellisen keskusmuseon aineistojen luotettavuus vaihteele jopa yhden suvun sisällä villisti riippuen siitä, kuka ja milloin on kyseisen näytteet viimeksi määrittänyt. Museoaineistot voi nykyisen luokittelusysteemin puitteissa tulkita mihin tahansa kategoriaan välillä 2-5, eikä 1 palkkikaan olisi absurdia :slight_smile:

Lopulta käytännössä lähes kaikki määritykset ovat yksittäisen henkilön mielipiteitä. Jos määrittänyt henkilö & määritysaika eivät ole tiedossa, luotettavuutta on lähes mahdoton arvioida tarkastamatta itse näytettä/valokuvia/tms. Asiantuntijoidenkin määritykset vanhenevat useimmissa ryhmissä, sillä tiede etenee (joskus tosin väärään suuntaan :P).

Luotettavuudessa on myös monta näkökulmaa. Nykyinen aineistojen luotettavuussysteemi perustuu lähes täysin määritysten luotettavuuteen: se ei juurikaan ota kantaa esim. paikkatietojen luotettavuuteen.

Luulisin, että lintujen rengatuspaikkatiedot ovat aika lailla ok (rengaskontrollitiedoista ei välttämättä voi sanoa samaa) :slight_smile: Mistään muusta en menisi takuuseen.

Vastuu jää siis väkistinkin loppukäyttäjälle. Koska aineiston luotettavuus nykymuodossaan ei kerro juuri mitään yksittäisen havainnon luotettavuudesta, olisi mielestäni perusteltua olla näyttämättä aineistolle arvioitua luotettavuutta yksittäisten havaintojen kohdalla. Ehkä ko. luokittelusta pitäisi jopa luopua ja sen sijaan korostaa loppukäyttäjille tapauskohtaisen harkinnan tärkeyttä.

2 tykkäystä

Erittäin tärkeä ketju!

Ajattelin vastata tähän niin ikään lajiharrastajana, mutta myös siltä kantilta, että työskentelen tällä hetkellä Uudenmaan ELY-keskuksessa luonnonsuojelupuolella, vaikkakaan en niissä tehtävissä (maankäyttö, erityisesti suojeltavien lajien rajaukset) joita @Henri_Koskinen erityisesti nostit esiin.

Katsoin tuon tuhatheltta-havaintosi Mustavuoresta. Korjaisin sen verran, että esiintymähän sijaitsee yksityisellä luonnonsuojelualueella (Mustavuoren lehto, YSA240584). Samoin havainto sijoittuu lehtojensuojeluohjelman alueelle (Mustavuoren lehtoalue) sekä Natura-alueelle (Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet).

Tuumailin myös paria muuta tässä ketjussa esiin nostettua ajatuskulkua:

Jaahas, valkoselkätikka muka pesii Mustavuoressa - kuraa on kun ei löydy Hertasta…” Tällaiseen suhtautumistapaan en ole törmännyt onneksi kertaakaan. Tällaisten kohdalla pyrin ainakin itse perehtymään havaintoon paremmin, arvioimaan sen luotettavuutta/käyttökelpoisuutta (onko esim. kyseessä ollut ylilentävä lintu vai kenties viitteitä reviiristä/pesinnästä) ja tarvittaessa kysyn lisätietoja havainnon tekijältä. Näiden hyödyntämisessä pätee se tylsä yleistotuus että mitä paremmat kirjaukset, sitä käyttökelpoisempi havainto. Pitäisi muistaa noudattaa tätä aina omissakin vapaa-ajan havaintokirjauksissa…

Siis joku skriinaus ja nopeahko dettaus näille ja sitten joku kunnon status havainnoille ettei niitä voida dissata perusteella “lajigississä on kaikki oleellinen” tms.” Myös tämä dissaus-ajatus on minulle täysin vieras. Kai joku näinkin voisi sanoa, mutta tuntuisi minusta todella kummalliselta ja vähättelevältä ajatukselta. Toivottavasti et ole joutunut törmäämään tällaiseen usein?

@mikko ja @DipteraJere tiivistivät minusta erinomaisesti: “Viranomaisilla on käytössään kaikki Lajitietokeskuksessa oleva havaintodata, kaikkine tietoineen. Viranomaiset päättävät mitä osaa tästä datasta missäkin tilanteessa hakevat ja käyttävät.” sekä “Vastuu jää siis väkistinkin loppukäyttäjälle.” Lisäisin vielä, että jos kansalaisena ja/tai lajiharrastajana vastaan tulee päätös, jossa on kokonaan ohitettu tai missattu esimerkiksi erityisesti suojeltavan lajin esiintymä, niin kannattaa kysyä syytä ja laittaa sähköpostia asiasta.

ELY-töissä näitä harrastaja- ja asiantuntijahavaintoja arvostaa kyllä suuresti. Viimeksi viime viikolla tuli käytettyä Laji.fi -havaintoja hyödyksi Natura-alueen tietoja päivittäessä. Monilta syrjäisiltä alueilta kun ei ole ajantasaista selvitystietoa, niin satunnaisetkin havainnot luovat sentään jotain osviittaa alueella esiintyvästä lajistosta ja samalla mahdollisista inventointitarpeista. Havaintojen käyttökelpoisuus/luotettavuus tulee tietysti arvioida aina tapauskohtaisesti.

T. Joni Uusitalo

1 tykkäys

Onpa hirmu mielenkiintoista keskustelua kaikkinensa.
Viime vuosina lajiselvityksiä tehneenä nostaisin erääksi tärkeäksi tekijäksi sen että on hyvät kontaktit viranomaistahoille, omalla kohdallani on mukavasti niin Varsinais-Suomen ely-keskukseen kuin Turun kaupunkiinkin päin. Havaintoni kirjaan niin säntillisesti kuin suinkin tietokantaan, mutta samalla kun on toimiva henkilökohtainen yhteys tuntuu hyvältä että nämä havainnot sitten myös noteerataan ja otetaan huomioon (osayleiskaavat ym. suunnittelu) etteivät ne vaan jää pölyttymään arkistoihin.

Moi Henri,

Hyvä, että nostit esimerkillä asian pöydälle. Hiljattain tehdyn päätöksen valossa esim. tämä havainto tulee suoraan ns. ELY-haussa mukaan. Siihen näillä näkymin liitetään automaattisesti kaikki II aineostoluokan havainnot ml “Ei-arvioitu” luokka, johon kaikki havainnot lähtökohtaisesti sijoitetaan, joita ei ole erikseen (tai vielä) asiantuntija- tai yhteisöannotoitu. Eniten vahvistusta tulevat kaipaamaan laatuluokkaan I sijoittuvat kansalaishavainnot, joita ei ole annotoitu tahi yhteisön toimesta vahvistettu. Näitten osalta pitänee käynnistää kampanja, jossa pyritään mobilisoimaan kaikki luonnon monimuotoisuudesta kiinnostunet lajiosaajat parantamaan tiedon laatua annotoimalla näitä havaintoja. Ongelma kaikkien aineistojen osalta on evidenssi tai sen puute (valkokuva, näyte tms.), jolla havainto voidaan vahvistaa. No näistä enemmän myöhemmin.

Ystävällisesti,
Kari

2 tykkäystä

Moi Jere ja muut,

Vielä hieman tästä. Luokittelu on mielestäni erinomaisen tärkeää isossa kuvassa. Yksittäisen havainnonkin osalta luokittelu on tärkeää, koska sen avulla havainnon luotettavuutta voidaan arvioida. Lajitietokeskukseen tulevat, aineistosta riippumatta, yksittäiset havainnot ovat AINA lähtökohtaisesti neutraaleja (ei-arvioitu) ja laatua voi joko nostaa tai laskea annotoimalla. Tämä on konseptin ehdoton voima. Järkevällä ohjauksella laatuluokat toimivat mielestäni hyvin, etenkin kun pyritään rakentamaan kattava palvelu kaikelle maamme lajitiedolle. Perusmotto on “Kaikki havainnot ovat arvokkaita sillä edellytyksellä, että jokaiselle havainnolle annetaan lähtökohtaisesti laatuluokitus, jota pitää pystyä muuttamaan asiantuntijan toimesta. Lisäksi jokainen havainto kuuluu johonkin aineistoon, jolla on metatietokuvaus, jonka avulla omistaja voi antaa tarvittavaa lisätietoa aineiston käytettävyyttä arvioitaessa”.
On tärkeää muistaa, että jos jätämme päättäjät yksin miettimään 40 miljoonan havainnon massasta mikä on tärkeää ja mikä ei, niin voin vannoa, ettei tule mitään. Tässä tarvitaan asiantuntija-apuja, yhdessä sovittuja pelisääntöjä ja aineiston luokittelua. Luokittelun perusteet ovatkin sitten aivan toinen asia. Siitä pitää voida keskustella ja asiaa pitää tarkastella jatkuvasti, herkeämättä. Niin kauan kun Lajitietokeskus pysyy avoimena ja läpinäkyvänä palveluna, tämä on mahdollista. Ja uskoisin, että näin on ja pysyy ja keskusteluun olemme aina avoimia. Kaikilla meillä on sama tavoite - uskon niin! Tehdään siis yhdessä aina vain parempaa…

Ystävällisesti,
-Kari

2 tykkäystä

Yksi tässä käsittelemättä jäänyt ongelma on, etteivät Lajitietokeskuksen tiedot näyt LajiGis-järjestelmässä. Ongelma on keskeinen ja haittaa lajitiedon hyödyntämistä viranomaistyössä.