Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Laji.fi ja Tiira.fi -sivujen vertailu normikäyttäjän kannalta

#1

Terve kaikki

Laji-fi:n käyttäjänä olen uusi. (Käytön aloitin alle kaksi viikkoa sitten, katsokaa hillerihavaintoa). Alussa kritisoin sivustoa rumasti, sitten tutustuin tarkemmin. Havaitsin sivuston hyväksi, mutta siinä on parantamisen varaa.

Sen vuoksi (noviisin oikeudella) aloitan uuden foorumin, jossa verrataan Laji.fi- ja Tiira.fi -sivujen ominaisuuksia. Ohitan siis vanhat Hatikanaikaiset kiistat sivustojen välillä.

Tarkoitus on kehittää molempia sivuja käyttäjäystävälliseen suuntaan. Mehän kaikki harrastamme biologiaa. Toimitaan rakentavasti.

Tavallinen käyttäjä tarvitsee molemmilta sivuilta helppoa havainnon ilmoittamista ja selvää havaintojen tarkastelumahdollisuutta. Normikäyttäjän tarvitsee kritisoida käyttämiensä sivujen huonoja ominaisuuksia. Siten sivun käyttökelpoisuus kehittyy.

Teemu Paavola
Varkaus

#2

Tarkoitan siis konkreettisia puutteita (tai etuja) kummallakin sivulla.

Ensimmäiseksi pikkupuutteita:

Laji.fi

  • Miksi Laji sivulla on vihko-valinta? Miksei siinä lue vaikkapa “Syötä havainto”
  • Miksi Laji sivun hakuselaus ei näytä havainnon kuntaa?
  • Miksei Laji mahdollista (omien tai kuntien) vuodareitten ja elisten helppoa tarkastelua?

Tässä ohje mökinmummolle lajihavainnon lisäämiseen Laji.fi -tietokantaan

  • Valitse: Laji.fi sivun ylälaidasta valinta “Vihko”
  • Saat näyttöön: “Yleislomakkeet”
  • Valitse: “Retkilomake”
  • Saat näyttöön kartan, johon on lisätty mahdollisuus piirtää ympyrä.
  • Mummo kysyy, miksi siihen pitää piirtää ympyrä?
    Miksi (onnettomat tunarit) kartassa ei ole valintaa: “Lisää havaintopaikka”?

Arvostelua Tiira.fi:lle

  • Miksei Tiira mahdollista (omien tai kuntien) vuodareitten ja elisten helppoa tarkastelua?
  • Miksi Tiira on piilottanut tuon omien vuodareiden ja kuntahavaintojen selaamisen jäsenmaksun taakse? Kyseessähän on ilmoittajan omat havainnot. Täten menettelemällä Tiira sysää käyttäjiä Bongariliiton maksullisen palvelun käyttöön.

Molemmilta sivustolta puuttuu valinta “vain yksi havainto lajista haetulta alueelta ja haetulta ajalta”.

Teemu

#3

Kirjasin myöskin ensimmäiset havainnot.

Tiirallahan on näemmä kaksikin mobiilisovellusta. Perushakutoimintoihin ilmainen ja maksullisella (euro) voi tallentaa havaintoja: https://www.tiira.fi/index.php?toiminto=28&uutinen=560

Onko Vihkoon ajateltu samanlaista?

Sekin olisi paljon, jos simppelillä mobiilisovelluksella saisi perustiedot (kuten laji, sijainti automaattisesti ja kuvat) tallennettua ja myöhemmin tarvittaessa voisi havaintoja täydentää paremmilla vehkeillä.

#4

Pari huomioon otettavaa asiaa tähän keskusteluun:

  1. Tiiran palautteita voi kertoa täällä, mutta ne eivät päädy eteenpäin Tiiraan, sillä se on Birdlifen järjestelmä, eikä se ole millään lailla yhteydessä Lajitietokeskukseen.
  2. Tiirasta on kehitteillä uusi versio työnimellä Tiira 2. Jotain ominaisuuksia on jo esitelty Birdlifen edustajiston kokouksessa, mutta julkaisuajankohdasta minulla ei ole tietoa. Eikä ominaisuuksistakaan.
  3. Tiira Haku on BirdLifen tekemä hakusovellus, joka voi vain tehdä havaintohakuja.
  4. TiiraNomadi on CityNomadin kehittämä sovellus, joka käyttää Tiiraa rajapinnan kautta, ja sillä voi vain tallentaa havaintoja.
  5. Laji.fi ei ole kehittämässä mobiilisovellusta havaintojen ilmoittamiseen. Ei ainakaan tässä vaiheessa.
  6. Laji.fi:n avoin API-rajapinta mahdollistaa mobiilisovelluksen kehittämisen kolmannen osapuolen toimesta, vähän samaan tapaan kuin CityNomadin kehittämä TiiraNomadi. Se vain vaatisi halua ja osaamista.
  7. Ensimmäinen avoimesti mainostettu, API-rajapintaa käyttävä myös mobiilisti toimiva nettisivusto on ns. “Ilmari”, ks. https://foorumi.laji.fi/t/mobiili-sovellus-ilmari/4706. Pakko myöntää, etten itse ole vielä sivustoa kokeillut.

Retkilomakkeesta:

  • Kartalle voi myös asettaa pisteen (pitää valita kartan oikealta puolelta nasta, heti XY:n yläpuolelta).
  • Kartalle voi piirtää ympyrän ja pisteen lisäksi myös monikulmion, nelikulmion, viivan ja reitin sekä lisätä kuvion koordinaattien (YKJ tai ETRS) perusteella tai pisteen WGS84-koordinaattien perusteella.

(Ja korostan, etten kuulu kummankaan järjestelmän kehittäjiin, enkä BirdLifeen, Lajitietokeskukseen tai Luomukseen.)

#5

Harrynystromille

  1. Tiiran kritisointi tältä sivustolta päätyy lopulta Birdlifen järjestelmän ylläpitäjille. siitä me luonnonharrastajat pidämme huolta. Kyseessä on kaikkien etu. On turhaa ylläpitää kahta erillistä havaintojärjestelmää netissä, se tuhlaa resursseja. Kymmenen vuoden kuluttua tietokannat ovat yhteneviä, ja minusta silloin Laji.fi on voittaja resurssiensa ja maailmanalueensa takia. Tällä hetkellä Laji.fi on lintujen osalta häviäjä kieltäytyessään käyttämästä hyväkseen Tiira.fi:n havaintoja. Puuttuvasta rajapinnasta tiedostojen välillä ruikuttaminen loppuu kymmenessä vuodessa.

Muuta:
En ollut huomannut aikaisemmin valintasolua havaintopaikan merkitsemiseen (nasta taulukon oikealta puolelta XY:n yläpuolelta.
Kokemattomana kai oma syyni, asiaan tutustuttuani nastan käyttö tuntuu selvältä. Mitenkähän mökinmummo löytää tuon nastan?

Laji.fi:n etu on, että lajihavainnot voi lisätä kävelyreitille. Tiiraan ilmoittaessa jokainen havainto pitää ilmoittaa koordinaateilla tai huonontamalla havaintopaikan tarkkuutta.

Teemu

#6

Eräs kritiikki Birdlifen ylläpitämälle Tiira.fi-sivustolle.

Birdlife käyttää EARC-taksonimiaa. Heillä on Suomen lajistossakin tavallisen variksen osalta virhe.
EARC:ssä linnun nimilaji on nokivaris (Corvus corone corone, englanniksi Carrion Crow. Meikäläinen varis on alalaji Corvus corone cornix, englanniksi hooded crow. Birdlife on sekoittanut nämä nimet ja pitää molempia lajeina.
En ole biologi, mutta omaa lintuhavaintolistaa ylläpitäessäni huomasin virheen ja ilmoitin asiasta Birdlifelle. He eivät tajunneet asiaa ja kielsivät virheensä.

Mielestäni tekivät pahan virheen, parempi olisi ollut, kun olisivat korjanneen tietokantaansa.

Laji.fi:n käyttämää taksonomiaa linnuissa en tiedä, siellä tällaista virhettä variksen osalta ei ole.

Teemu

#7

Tilanne elää tuon lajiluettelon osalta. Täällä on 18.3.2019 julkaistu viimeisin tiedote:

#8

Palaute on aina tervetullutta, se auttaa ymmärtämään erilaisia käyttötapoja ja toiveita. Erityisesti minua kiinnostavat hankaluudet havaintojen kirjaamisessa, paitsi Vihkon osalta (mikä on siinä hankalaa tai hidasta) myös yleisemmin (miksi havaintoja ylipäätään ei kirjata, ehkä muistivihkoa tai Facebookia pidemmälle).

Meillä olisi tarkoitus avata Lajitietokeskuksen lähitulevaisuuden kehityssuunnitelmia tarkemmin, kunhan saamme niitä paremmin priorisoitua ja kirjalliseen muotoon. Vihkon osalta ainakin yleisiä käyttöliittymäparannuksia on suunnitteilla.

Vihkoa koskevissa palautteissa toivotaan säännöllisesti enemmän ominaisuuksia ja tietokenttiä, mutta myös yksinkertaistamista. Jatkossa mentäneen siihen että tarjolla on erilaisia tallennuslomakkeita erilaisiin tarkoituksiin ja erilaisille käyttäjille (esim. helppoutta, täsmällisyyttä ja nopeutta etsiville).

Tähän mennessä Vihkoa on rakennettu paljon enemmän “aktiiviharrastajille” kuin suurelle yleisölle. Siksi esim. havaintojen tiedostolataus (satoja-tuhansia havaintoja kerrallaan) on priorisoitu tärkeämmäksi kuin esim. helppokäyttöinen yhden havainnon ilmoittaminen.

Mobiilisovelluksen tekemistä on mietitty, mutta aikataulupäätöksiä ei ole. Edellä mainittu Ilmari on kolmannen osapuolen tekemä mobiilisovellus, joka on testivaiheessa, mutta kaikkien käytettävissä.

Vihkon Kokoelmakilpailulomake on yksinkertaisempi ja paremmin mobiililaitteissa toimiva kuin retkilomake. Sitäkin voi käyttää minkä tahansa havainnon tallentamiseen, vaikka onkin alun perin tehty yhtä hanketta varten: https://laji.fi/vihko/MHL.25

Pitkällä tähtäimellä en haluaisi puhua Vihkosta/Laji.fi:sta ja Tiirasta suorina kilpailijoina. Lajitietokeskuksen tavoitteena on koota suomalainen lajitieto “yhdeltä luukulta” helposti ja avoimesti saataville, jotta sitä hyödynnettäisiin tehokkaammin (tutkimuksessa, viranomaistoiminnassa, suojelussa, opetuksessa jne…). Sillä mitä kautta havainnot kirjataan ei olisi väliä, jos tieto vain päätyisi Lajitietokeskukseen ja avoimesti käytettäväksi. Tiiran havainnot eivät kuitenkaan ole tällaiseen tarkoitukseen saatavilla, vaikka neuvotteluja asiasta on käyty.

Vihkon ja lajitietokeskuksen data on avoimena rajapinnan kautta saatavilla, joten sen voi halutessaan ladata Tiiraan (tai muuhun järjestelmään), poikkeuksena tietyt arkaluontoiset lajit ja yksittäisten tiedontuottajien rajoittamat aineistot (joita niitäkin voi pyytää kun perustelee käytön).

Ajatuksissa olisi myös hakea eBird- ja iNaturalist-palvelujen havainnot Lajitietokeskukseen, joten niihinkin tallennettavat suomalaiset havainnot saataiisin paremmin käyttöön.

(Siirsin tämän ketjun Vihko-osioon.)

#9

Rane_Olsenille

Tilanne taitaa elää taksonomioissa, mutta Birdlifen “Maailman lintujen suomenkieliset nimet” -listassa on stabiilisti Carrion crow nimetty varikseksi. Tämä on väärin. Se tökkää aina, kun koetan päivittää omaan Excelillä tehtyyn havaintolistaani eri maanosien linnuista eri taksoneilla nimettynä.

Voisiko Tiira-verkon havaintosivuun palauttaa siinä ennen olleet kentät, eli suomenkielellä ilmoitetun lajin haussa näkyy myös tieteellinen ja englanninkielinen nimi (ja ehkä ruotsinkielinen).

Teemu

#10

Mikolle:

Kiitos nopeasta vastauksestasi. Kirjoitat oikeaa asiaa, meillä on sama tavoite.

Pikkuongelmista pitää päästä ensin irti, sitten siirrytään ruurempiin ongelmiin.
Olen jo aikaisemmin maininnut, että tuosta sanasta “Vihko” kannattaa luopua.

Normi ihminen etsii Laji.fi sivulta esim. “Havainnot” tai “Ilmoita havainto” -valintaa. Ensikäyttäjälle “Vihko”-valintapainike ei anna mitään informaatiota. Sivustoa muuttamalla ehkä havaintojen ilmoittaminen lisääntyy.
Sivuston havaintojen selauksessa sarakkeiden järjestelymahdollisuus on turha, pankaa sarakkeet ensiavauksella oikeaan järjestykseen.
Lajihavaintojen selauksessa haluaisin selvästi mainittavan, että havaintopäiväystä ei ole tiedossa. Esim. useissa vesikkohavainnoissa on kyse täytetyn yksilön löytymisestä jonkin museon kokoelmista. Joidenkin lajiyksilöiden havaintopäivä on tyhjä.

Laji.fi:n priorisointi “satojatuhansia havaintoja ensin” vs. “helppokäyttöisyys” on väärin. Saatte Suomesta epätarkkoja ilmoituksia pitkällä viipeellä. Koettakaa lintujen osalta järjestää tietokantojen rajapinta Tiira.fi:n kanssa yhteväksi. Jos ette osaa, voin pyytää jompaa kumpaa pojistani tekemään asian. (Tuo oli vitsi, molemmat osaisivat tehdä sen, mutta he ovat kiireisiä ammateissaan)

Elä Mikko puhu pitkästä tähtäimestä Suomessa havaittujen lajien netissä ilmoittamisessa. Se on vuoden turhake, että on kaksi järjestelmää. Kymmenen vuoden kuluttua on vain yksi. Tällä hetkellä Laji.fi ja Tiira.fi välillä on vain jonkinlaista loiskiehuntaa. Käyttäjien tarpeet johtavat siihen, että molemmat tietokannat alkavat tehdä yhteistyösä.

Teemu

#11

On tässä vielä sekin juttu, että BirdLifen sivuilta ladattavissa oleva lajiexcel ei noudata samaa lajiluetteloa kuin mikä on tiirassa käytössä. Mitä lie luetteloa sitten käyttää Bongariliitto.

#12

Terve Rane

Minä olen vain yksinkertainen insinööri, luonnontieteistä ymmärrän vain hieman.

Kai Birdlife on maksanut “Lajien suomenkieliset sivut” -urakan ja Tiira-verkon ylläpidon.
Pitäisikö Birdlifen potkaista jotakuta persauksiin väärin tehdystä työstä. Birdlife ei ole saanut tilaamaansa tuotetta. Me normi käyttäjät joudumme reklamoimaan, se hidastaa luonnontarkkailua.

Maksullista Bongariliiton ilmoitussivuja en halua tähän keskusteluun sotkea.

Haluan edistää vapaata tieteellisten havaintojen yleismaailmmallisten havaintojen ilmoittamismahdollisuutta.

Teemu

#13

Mikko,

Mitä tarkoittaa, että siirsit tämän ketjun Vihko-osioon?

Teemu

#14

Mikolle:

Jos teet haun Laji.fi:ssä Suomessa havaituista valkosiipitiiroista ja valitset luettelo-valikon, saat esille sekalaisen listan.

Havaintoselainluettelon ensimmäisestä ilmoituksesta ei näy, missä maassa tai missä kunnassa havainto on tehty. Ei paljon muistakaan havaintoilmoituksista. Onneksi viimeisessä on jotain järkeä, vaikkei siitäkään kuntaa näy hakulistassa.

Ja tämmöisen tekeleen olette tehneet palvelemaan luontoharrastajien tekemiä satojatuhansia lajihakuja. Kukaan biologian tutkija ei halua vaarantaa mainettaan viittaamalla tällaiseen aineistolähteeseen.
Ei ihme, että useat luonnonharrastajat eivät ilmoilta havaintojaan Laji.fi-tietokantaan.

Pitäisikö ohjeistaa havainnonilmoittajaa, vai havaintotietokannan ylläpitäjää?

Mielestäni Laji.fi havaintoselailu toimii huonosti.

Teemu Paavola

#15

Kiitos kaikesta palautteesta!

“Vihko” brändi keksittiin, jotta voidaan eroittaa laji.fi (= lajitietoa eri tietojärjestelmistä yhteenkokoava portaali) sivuston yhteyteen rakennetusta havaintojärjestelmästä (=Vihko). (Eri asia on kuinka hyvin tässä on onnistuttu – )

Laji.fi:n tavoite ei ole korvata muita havaintojärjestelmiä. Päin vastoin, teemme jatkuvasti työtä sen eteen, että muiden toimijoiden (valtion virastot, kunnat, järjestöt, ym.) datoja saadaan avattua Lajitietokeskuksessa. Eri tarkoituksiin ja prosesseihin tarvitaan ja tullaan tarvitsemaan erilaisia järjestelmiä. Niitä ei ole vain kahta (Laji.fi ja Tiira) vaan satoja. Tällä hetkellä Lajitietokeskuksessa jaetaan havaintoja 17 eri järjestelmästä ja työn alla on noin 30 järjestelmän tietojen liikkelle saaminen.

Tiettyä synergiaa toki haetaan, mm. sen suhteen, että Lajitietokeskuksen ylläpitämää taksonomiaa voidaan käyttää kaikissa järjestelmissä sen sijaan, että kaikki ylläpitävät omia nimistöjään. Vihko on myös suuniteltu siten, että sen avulla on kohtalaisen kätevä toteuttaa erilaisia projekteja, eikä jokaiselle projektille pidä rakentaa ihan uutta järjestelmää.

Vinkki:
Voit valita “ratasikonilla” mitkä sarakkeet ovat näkyvissä Selaa havaintoja -osion luettelossa. Sarakkeiden järjestystä voi myös muuttaa.

EskoP / Lajitietokeskus, tietotekniikkapäälikkö

#16

@mikko, @EskoP: Ymmärsin, että Teemun suurin kritiikki kohdistuu siihen, mitkä sarakkeet ovat oletuksena näkyvissä kaikille ennen kuin niitä muutetaan. Ehkä oletussarakkeisiin olisi tosiaan järkevää lisätä ainakin kunta?

#18

Oletussarakkeet vois tosiaan olla sellaiset, että 75% käyttäjistä pärjää niillä ja sitten ne henkilökohtaiset asetukset vois tallentaa joko lokaalisti selaimeen tai sitten palvelinpäähän. Meidän firman tuottamassa pilvipalvelussa tällaisia tietoja tallennetaan palvelimelle.

#19

EskoP:lle

1: Laji.fi:n tärkeä tehtävä on tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, Tehokkaassa yhteistyössä muiden järjestelmien kanssa seuraa, että muut järjestelmät lopulta seuraavat Laji.fi:n tietokantoja.

2: Tiedän, että ongelmanne on pari exponenttia isompi, kuin pelkkä Tiiran ja Laji.fi:n sovellutusten saaminen yhteensopivaksi. Jostain pitää kuitenkin aloittaa.
Sen takia me käymme tätä rakentavaa keskustelua.

3: Luopukaa tuosta “Vihko”-brandistä. Kantakaa vastuu sivustosta ja tiedoista oman sivustonne nimellä.

En tiedä, oletko kuullut vanhaa insinöörivitsiä? Siinä nuori insinööri määrättiin vääntämään rautakanki solmuun. Inssi ahersi aikansa ja saikin solmun aikaiseksi. Työnantaja kysyi, mitenkä tuo on mahdollista? Rautakanki vastasi, että viisaampi antoi periksi.

Teemu

#20

Otamme varmasti mielellämme vastaan ehdotuksen sopivista oletussarakkeista ja niiden järjestyksestä

(Laji.fi muistaa käyttäjän omat sarakkeet ja muut asetukset evästeissä/cookie, eli lokaalisti käyttäjän omalla koneella)

EskoP / Lajitietokeskus, tietotekniikkapäälikkö

1 Like
#21

Moi Esko,

Ok, kiitos, tässä pitänee tehdä hienosäätöä keksien kanssa, minulla on noissa yleensä aika kireät asetukset.