Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Hillerihavainto Varkaudessa 16.3.-19 ja muuta

#1

Havaitsin aamulla hillerin kotipihallani.

Hoetin tehdä siitä havaintoilmoituksen Hatikkaan.
Koekäytin Hatikkaa joskus kymmenen vuotta sitten, idea oli hyvä - mutta toteutus huono. Lintuharrastajana aloin käyttää Tiira-havaintosivuja.

Havaitsemani hillerihavainnon ilmoittaminen Hatikkaan eli nykyiseen Laji.fi-tietokantaan on äärimmäisen vaikeata. Kaiken lisäksi ilmoittamisen jälkeen halutessani katsoa ilmoittamaani lajia, sitä ei löytynyt listalta.

Eli en saanut ilmoitettua hillerihavainnosta Varkaudessa.

Muuta: Hatikka ja Laji.fi - tietokannat ovat mielestäni perseestä. En tule ikinä ilmoittamaan näille sivuille mitään.
Mikseivät sivujen ylläpitäjät ole käyttäneet kritiikkiä koodaajia valitessaan, ilmainen ei ole paras valinta.

Teemu Paavola
Varkaus

#2

tällaisissa tapauksissa olisi hyvä jos pystyisi kaikesta huolimatta kertomaan kuvaten:

  • mikä totetutus on huono?

  • mikä ilmoituksen osa-alue on äärimmäisen vaikeata?

  • havaintosi pystytään jäljitttämään ja tarkastamaan mikä meni väärin, jos sitä kuvataan tarkemmin. On olemassa oma tunnus jokaisella havaintoerällä; jaa se tieto, niin silloin päästään eteenpäin.

  • mikä tai missä mättää jos et tykännyt?

  • en tiedä 100-varmasti, mutta olen 99.99% varma etteivät koodarit tätä ilmaiseksi tee. Tässä sivustossa on iso porukka ammattilaisia mukana.

Ilman tarkempaa kuvausta ei kukaan pysty kehittämään sivustoa ja asiat jäävät käsien heiluttelun tasolle. Ja sitten tällaiset viestit unohdetaan.

Sivuilla on myös ohjeet, niihin kannattaa tutustua.

1 Like
#3

Terve Sami

Teidän nettisivujenne havaintoilmoituksen käyttäminen on vaikeaa.
Ensin menin netissä hatikkaan. Toistakymmentä vuotta sitten tutustuin siihen ja päättelin huonoksi lintuhavaintojen osalta. Se vaikutti kuitenkin hyvältä muiden luontokappaleiden havaintojen ilmoittamiseen ja havaintojen seuraamiseen,

Eilen kun koetin ilmoittaa hillerihavaintoani hatikkaan, esiin tuli vain nettisivu, jossa mainostettiin jotain, olisiko ollut Lummus sivua. Siellä toivotettiin tervetulleeksi vierailemaan joissain museoissa - mikä oli tietenkin hyvä asia, mutta häiritsi havaintoilmoituksen tekemistä.

Silä sivulla oli linkki Laji.fi- sivuille. Siellä mennessäni joiduin pitkään etsimään valintaa; “Ilmoita havainto”.

Kun sen lopulta löysin, kirjoittautuminen oli helppoa. Hillerihavainnon ilmoittaminenkin kävi helposti.

Seuraavaksi tietenkin tein haun Suomen hillerihavainnoista lähiaikoina ja huomasin, ettei havaintoni ollut tallentunut tietokantaan.

Silloin minulta paloivat päreet, olin tehnyt 3 tuntia töitä koettaessani ilmoittaa havaintoa yhdestä lajista.

Sami, kysyn nyt sinulta:
Ovatko hillerihavainnot tosiaan noin harvinaisia, mitä Laji.fi-sivusto esittää?Vai onko kyseessä se, ettei havaitsija kömpelönä tietokoneenkäyttäjänä jaksa täyttää havaintolomaketta. Minulla on jonkin verran kokemusta tietokoneista (DI, prosessitekniikka) ja kahden uuden lintulajin löytämisestä Suomen alueella.

Tietokannassanne edellinen hilleri oli havaittu 2016.

Epäilen (ja toivon), että niitä on enemmän, normi ilmoittajat eivät ehkä saa ilmoitustaan läpi.

P.S.
Lupauksestani huolimatta (Lupaus oli jotain sellaista, etten enää koske pitkillä tikuillakaan Hatikkaan) tein iltapäivällä uuden ilmoituksen hillerihavainnostani. Se näytti menneen läpi.

Teemu Paavola

#4

Hatikkahan ei enää ole toiminnassa. Opettele vaan käyttämään Laji.fi:tä, kunhan siihen tottuu, se käykin sitten helposti. Oikea paikka havaintojen tekemiseen on Vihko.

#5

Huomasin, että havaintosi on olemassa. Havaintojen tekijöitä tosiaan tarvittaisiin enemmän, joten olisi oikein hyvä, jos olisit mukana niitä tekemässä.

#6

Hei

Itse ihmettelin kanssa aluksi, että vihkoon syöttämäni tiedot eivät aina heti näkyneet selailussa.

Sitten selvisi jostain keskustelusta, että vihkoon syötetyt tiedot eivät näy heti laji.fi “Selaa havaintoja” selauksessa, koska vihko on primaarijärjestelmä, josta tiedot replikoidaan sekundaarijärjestelmään.

Laji.fi sivuston “Selaa havantoja” käyttää sitten tuota sekundaarijarjestelmää. Riippuen kuormituksesta voi havainnon valuminen sekundaarijärjestelmään kestää jonkin aikaa.

Olisiko tämä ollut tässäkin syynä siihen, että hillerihavainto ei heti näkynyt selailussa. Nyt se näkyy.

Arkkitehtuuri on kuvattu täällä:

https://laji.fi/about/1357

Viimeisessä Suomen Luonnossa oli artikkeli hillerin harvinaistumisesta.
Lyhennelmä täällä

t. Esko

2 Likes
#7

Yhteen kohtaan on pakko laittaa lisäkommentti ja korjaus.

Olen ilmoittaja siinä missä sinäkin Teemu. En ole tämän tietokannan koodaaja, tekijä enkä minkään siihen liittyvän ryhmän jäsen.
Edellisessä tietokannassa minulla oli jossain vaiheessa sen historiassa vapaaehtoinen ja vahva rooli; mutta ei tässä.

En tunne hillereitä, harrastukseni liittyy otuksiin, joilla ei ole selkärankaa. “Täysin selkärangatonta porukkaa.” Noissa ryhmissä on paljon käyttäjiä ja havainnotsijoita, jotka eivät ilmoita mitään. Syitä on lukuisia ja osa niistä täysin periaatteellisia. En tiedä miten nisäkkäiden tilanne on. Kuitenkin kasvavassa määrin se suuri massa siirtyy vaiheittan ja ajan kanssa havainnon tietokantaan tallettamiseen. Prosessi aloitettiin muistaaksen vuonna 2003; itselläni oli tällöin vahva panos yhtenä asian toteuttajana ja kehittäjänä, mutta ei koodaajana. Tänä päivänä Perhosissa on nyt päästy lähes kokonaan tietokanta -ilmoittamiseen; muissa ryhmissä tullaan perässä eri vaiheissa.

Roomakaan ei rakennettu päivässä, mutta toivotaan että tämä tietokanta dynastia kestää vähintäänkin yhtä pitkään, ilman sitä historian loppuhuipennusta ja romahdusta.

1 Like
#8

Terve kaikki: Sami, Hjalava ja Esko

Ehkä olette ja ehkä me kaikki olemme osittain oikeassa.

Olemme luonnonharrastajina kiinnostuneet biologiasta. Tiedämme kaikkien eliöryhmien olevan tärkeitä (vaikka ainakin minä harrastan enimmäkseen lintuja ja sieniä).
Ei täydellistä kaikkien eliöryhmien netissä toimivaa tietokantaa luoda hetkessä.

Antamani karkeahko alkukritiikki kohdistui hatikkaan, jonka kautta monien linkkien läpikäytyäni melkein onnistuin syöttämään havaintoni järjestelmään. Eli luulin vanhan kokemukseni mukaan tehneeni havaintoilmoitusta hatikkaan.
Laji.fi sivusto taitaa olla parikin sukupolvea uudempaa tekniikkaa. En sitä kolme tuntia havaintoilmoitusta tehdessäni huomannut.

Jotain etua kritiikistäni ehkä oli: Seuraavana päivänä hatikka-nettisivut olivat poistuneet käytöstä. Se on oikein. Toimimatonta sivustoa ei kannata pitää tarjolla, kun joku haluaa ilmoittaa lajihavainnon.

Lintuharrastajana olen tottunut käyttämään helpohkoa Tiira-sivustoa. Tiedän toki laajemman, kaikki eliömuodot kattavan ilmoitusjärjestelmän tarpeellisuuden.

Nyt sitten rakentavaan asiaan pikkudetaljien osalta:

Minusta Laji.fi-sivusto antaa lajitarkastelusivullaan paljon turhaa tietos.
Ei lajihaun käyttäjää kiinnosta ensisijaisesti nähdä havainnon tekijän nimeä.

Pankaa lajihaun tulostussivulle sarakkeet Tiiran mukaisesti: “Laji”, “Kunta”, “Lukumäärä”, “Kuvaus”, “Havainnoitsijat”. Ei haittaa, jos sivulle voi panna ulkomaiden lajihavainnoille suodattimen.

Teemu

#9

Terve Esko

En vielä ole ehtinyt tutustua esittämääsi verkon arkkitehtuuriin. Tuskin siitä paljoa ymmärrätäisinkään.
Sensijaan ehdin katsomaan esittämääsi linkkiä Pihlajamäen hilleriretkeltä Pohjois-Karjalasta.

Linkki oli hyvä. Se häkissä selkä köyryssä oleva hilleri teki saman mielikuvan, kuin silloin yöllä omaa havaintoani tehdessäni. Mietin silloin lumitöyrään yli pyöreähkön eläimen selän nähdessäni, että onko kyseessä talviunelta herännyt siili. Näätäeläimeksi sen tunnistin, kun se nousi kinoksen päälle.

En ole havainnut muiden näkemieni näätäeläinten (kärppä, minkki, saukko, liekkö ahmakin näätäeläin) olevan tuollalailla kyyryssä.

Teemu

1 Like
#10

Moi, taitaa tosiaan olla lajityypillinen tapa, mm. luontoportinkin hilleri osiossa mainitaan että ainakin loikkii köyryselkäisenä, hiukan yllätti että on samaa sukua kärpän ja lumikon kanssa
T:Jyri

#11

Ylläpidon puolesta kiitos palautteesta. Luemme kaiken, vaikka jokaista asiaa ei voidakaan toteuttaa.

Lajitietokeskuksen palvelujen kehittämisen haasteena on kohdeyleisön laajuus: käyttäjinä on aktiiviharrastajia, tutkijoita, viranomaisia, opettajia ja suurta yleisöä. Eri osapalveluja kehitetään eri yleisöille, esim. Vihko on nykyisellään suunnattu ensi sijassa aktiiviharrastajille ja tutkimushankkeiden alustaksi. Tästä syystä painotus on ollut monipuolisuudessa, tehokkuudessa ja hankkeisiin mukauttamisessa, ja helppokäyttöisyys on toistaiseksi jäänyt vähemmälle. Tätäkin kyllä kehitetään jatkossa.

Oman hankaluutensa tuovat myös ajoittain ristiriitaiset palautteet. Esim. havaintojen tallennusta verrataan usein Tiiraan, joskus toivoen samanlaisia ominaisuuksia, joskus päinvastaisia. (Mielenkiintoista olisi tietää miten näitä on ratkaistu uuden Tiiran suunnittelussa, mutta sen kehitystyö ei ole julkista.)

#12

Terve Mikko

Sivuston ylläpitäjänä olet saannut vastaasi paljon kritiikkiä.
Minäkin kritisoin pari päivää sitten aika agressiivisesti, kun koetin tehdä havaintoilmoitusta Hatikkaan, En siinä kiireessä huomannut, ettei Hatikkaa enää ole.

Elä turhaan selitä syytä Laji.fi-sivun ongelmiin kohdeyleisön laajuudella. Ongelma on ratkaistavissa.
Koko kohdeyleisöllä on sama intressi - viedä ja saada tietoa maan (ja maailman laajuiseen) tietokantaan. Ei mökinmummon tai akatemiatutkijan intressit eroa toisistaan.

Me sivuston käyttäjät haluamme nähdä lajihaulla sellaisen informaation, joka meitä kiinnostaa.
Ja helposti. Vaihtakaa ja tiivistäkää siis havaintojen seurantasivun sarakejärjestystä. Ei se ole pois tohtorin tai mökinmummon intresseistä.

Ei kai se älytön hatikkasivu olisi poistunut verkosta ilman kommenttiani alkuviikosta, Hatikka-sivu roikkui kai verkossa painolastina toistakymmentä vuotta. Ehkä joku mökinmummo turhautui sen havaintolomaketta täyttäessään. Joku koodari kai senkin nettisivun tekemisestä sai palkkansa.

Teemu Paavola

#13

Terve taas mikko
Järjestä Laji.fi-sivun tarkastelusivun sarakkeet uudelleen.
Panen tai koetan panna kuvan nykyisestä lLaji.fi-sivustosta tehdyn lajiajihaun tähän viestiin.

Ymmärräthä sinä tuon kokoomasivun kömpelyyden. Ei siitä saa mökinmummo tai akatemiatutkija helpolla haluamaansa informaatiota.

Muuttakaa sarakejärjestystä

Teemu Paavola

P.S. Kommentoin seuraavia ongelmia myöhemmin. Meidän kaikkien etu on saada Laji.fi-sivu toimimaan jokaista mökinmummoa tyydyttävällä tavalla. Informaation sisääntulo on tässä asiassa tärkeintä.

Ota opiksi tiira-listaa ja tee yhteistyötä heidän kanssaan.

Teemu

#14

MInä olen tottunut tähän ja edellisen tietokannan näkymään ja logiikkaan aika hyvin, niin minusta tämä kuvasi on informatiivinen. kerro sinä mitä siinä pitäisi olla tai olla pois?

#15

Ja kai tiedät, että voit itse muuttaa sarakkeiden järjestystä (drag&drop) sekä lisätä ja poistaa sarakkeita (sarakeotsikkorivin oikean reunan hammasrataskuvakkeen takaa)?

3 Likes
#16

Samille ja Harrylle

  1. Kiito Harrylle vihjeestä, että tarkastelemansa haun sarakkeita voi vaihtaa. Sitä en ollut aikaisemmin huomannut.

  2. Se ei tuo kuitenkaan toivottua lopputulosta. Haluaisin, että koontisivulle paikkatieto tulee kunnan tarkkuudella. Ei ketään, varsinkaan jotain hesalaista tutkijaa kiinnosta kenenkään katuosoite. Katuosoitteen tai tarkemman paikan saa tietenkin aktivoimalla haluttu, kuntatietoa etsivälle se on tarpeeton ajanhukka.

#17

Terve Sami ja Harry

Meni tämä viestieni numerointi hieman sekaisin, kakkoseksi ajattelin täässä esittämääni asiaa.

Olkoon se nyt vaikka kolmonen - mehän koetamme kehittää Laji.fi:n käyttäjäystävällisyyttä.

Tänään tapasin vanhan ystäväni tuossa huruslahden rannalla. Tarkkailimme lintuja ja neljän saukon ryhmää. Siinä jutellessamme kerroin hänelle vasta löytämästäni Laji-fi -sivustosta ja mainitsin sen olevan käyttökelpoinen nisäkäshavaintojen ilmoittamisessa. Hän suhtautui negatiivisesti, sanoi, ettei hän näin ilveksenmetsästysaikana ilmoita havaintojaan mihinkään. Siitä saavat vain metsästäjät tai susimiehet vettä myllyynsä. Vastasin, että Tiirassa on mahdollisuus salata havainto, jolloin se tulee vain aluevastaavien ja tieteentekijöiden tietoon ja epäilin Laji.fi:ssä olevan samanlainen mahdollisuus.
(3) Tänään tsekkasin, sitä mahdolliisuutta ei nykyisellään ole. Eli ainoa sensuuritapa on jättää havainto ilmoittamatta.

Sitten tulee vielä yllättävämpi asia. Joppe kertoi saaneensa kolmisenkymmentä vuotta sitten minkkiloukustaan vesikon. Minä tietenkin hieman epäilin tällaista havaintoa. Hän hieman tarkensi. Sanoi siitä olevan jo ehkä yli neljäkymmentäkin huotta, kun hän minkkejä elävänä pyytävillä loukuilla sai saaliiksi vesikon. Hän otti yhteyttä Kuopion yliopistoon asiasta, sieltä neuvoivat lähettämään eläimen Ranuan eläinpaikkaan, niillä oli lupa pitää kahta vesikkoa tarhattuna. Joppe kertoi rakentaneensa laatikon, jossa koetti lähettää eläimen ranualle - Matkahuolto kuitenkin kieltäytyi kuljettamasta villejä eläimiä. Kuopion eläinmuseo sai kuitenkin Matkahuollon muuttamaan päätöstään. Joppe muisteli saaneensa myöhemmin jotain kautta tiedon Ranualta, että eläin oli mahdollisesti vesikon ja minkin risteymä, muuta hän ei muistanut asiasta.

Eikö tähän Laji.fi-tietokantaan voi kerätä tällaista yliopistoihin kytköksissä olevaa havaintotietoa.Varmasti ne ovat joissain tiedostoissa. Nyt, kun vihkon vesikkohavaintoja katsoo, niin vesiliskokin on ilmoitettu vesikkona oikein kuvan kanssa. Ei kai ammattimies voi suhtautua vakavasti tällaiseen havaintosivustoon. Kai teillä on jokin auktoriteetti, joka alue- tai lajivastaavana raakkaa mielettömät havaintoilmoitukset pois. Tiiran havaintoilmoitusten taso on korkea, rariteettien kohdalla varmaankin aukoton. Luotettavasta havaintotietokannasta on eläintieteilijöille hyötyä.

Ehkä aloitan seuraavan foorumin, jossa haluan käsiteltävän Ranuan eläinpuistossa olleiden eläinten geenitestit.

Teemu

#18

Jos tarkoitat sitä, mitä tulisi näkyä oletuksena ennen kuin muokkaa näkymää itselleen sopivaksi, niin olen samaa mieltä. Oletuksena näkyvät kentät tulisi priorisoida hieman eri tavalla, jotta ne palvelisivat paremmin peruskäyttäjää. Laji, määrä, aika, kunta, sijainti, havainnoitsija ovat järjestyksessään ainakin itselleni yleisimmin tarpeelliset tiedot.

Retkilomakkeen alussa on kohta “Havainnoijan tarkat paikkatiedot ovat julkisia”. Siihen kun valitsee ei, tarkka piste näkyy ainoastaan ilmoittajalle ja viranomaistahoille, mutta 10x10 km ruutu muille käyttäjille. Se on epätarkkuus, jolla sensitiivinen tieto on koettu riittävän epätarkaksi, jotta sitä ei voi käyttää väärin.

Hyvä huomio, kävin juuri itse annotoimassa havaintoa eli kirjasin sinne oman kommenttini, joka pitää määritystä mahdottomana ja tarjoaa tilalle vesiliskoa (eli manteria). Tästä johtuen ko. havainnon ei pitäisi tulla enää näkyviin perushaulla, kun haetaan vesikkohavaintoja.

Tiiran laadunvarmistus perustuu hyvin runsaaseen lintuharrastajamäärään (verrattuna muihin eliöharrastajiin) ja pitkän linjan harrastajavetoiseen yhdistystoimintaan. Kun puhutaan miljoonista havainnoista, kenenkään viranomaisen aika ei riitä kaikkien havaintojen läpikäyntiin, vaan avuksi tarvittaisiin juurikin mahdollisimman paljon aktiiviharrastajia, mielellään vielä alueellisesti, jotka perkaisivat dataa. Valitettavasti harrastajamäärät esim. itselleni tutuissa hyönteisissä ovat pienet ja näyttää siltä, että vanhoja poistuu enemmän kuin uusia syntyy. Laji.fi on tämän laadunvarmistuksen osalta vasta kehittymässä, ja nyt on suunnitelmissa kehittää mm. jollakin tapaa automatisoitu laadunvarmistustyökalu, joka nostaisi sellaiset havainnot esille, joissa ajankohta, alue tai esim. lukumäärä olisivat normaalista poikkeavia. Kehitystyötä tulee tapahtumaan lähivuosina, joten kehittävämpää on juurikin antaa rakentavaa palautetta kuin valittaa, miten surkea systeemi tämä on. Surkeaksikin voi toki haukkua, mutta jos haluaa siihen muutosta, pitää kertoa miksi kokee sen surkeaksi ja miten se voisi toimia paremmin.

Ja korostan, että olen itsekin vain käyttäjä muiden joukossa - en kehittäjä, enkä ylläpitäjä. Mutta teen, minkä voin (mm. palautetta antamalla) auttaakseni järjestelmän kehittämistä paremmaksi.

#19

En tiedä miten lintupuolella nykyään toimitaan, mutta aikoinaan oli hyvä veli järjestelmä eli jos olit edes jonkun gurun (joka tunnisti vaikka burjatianuunilinnun matkalennossa kilometrin päästä) kaveri niin läpi meni, aktiivisen harrastajan metrin päästä tehdystä vaikka mustajoutsen havainnosta vaadittiin valokuvat yms. jos ne puuttui, ratkaisu hylätty, edellinen hieman kärjistetty,
T:Jyri

#20

Joidenkin lajien havaintotiedot salataan myös automaattisesti. Siitä lisää tietoa tuolla: https://laji.fi/about/709

1 Like