JMJ:lle
(Meni vastaus myöhäiseksi, koska olin yön pöllöretkellä - surkea tulos, vain huuhkaja ja helmipöllö).
Lintupuolella maillä on kova (joskus turhankin kova), mutta tarkka kontrolli.
Pienemmän tason rariteetit käsittelee maakunnallinen aluerariteettikomitea. Se on hylännyt minultakin erään havainnon (virtavästäräkki, Joroinen, 2012), vaikka kai minulla jonkinlaista meriittiä on. Tähän heillä on oikeus ja velvollisuus, sillä nykyään vaaditaan dokumentteja harvinaisen lajin havainnosta. Tarkoittaa siis kuvaa tai ääni- tai geeninäytettä.
Harvinaisempien lintujen havainnot käsittelee valtakunnallinen rariteettikomitea. Olen saanut joskus jonkin ilmoittamani lajin hyväksytyksi ilman liitedokumenttejä. Jos sinne ilmoittaa superharvinaisuuden, dokumentit ovat käytännössä pakollisia. Siinä ei auta, vaikka linnun olisi nähnyt 200 kaukoputkimiestä. Kuten aasianpääskykahlaaja, Joroinen 2017.
Minusta käytännössä ei ole mitään vikaa, tarkkuus on sallittua, koska ihminen pikaista havaintoa tehdessään on erehtyväinen. Lisäksi muistikuvat kohteen yksityiskohdista alkavat haalistua heti linnun häivyttyä. Harvinaista lajihavaintoa ei voi osoittaa oikeaksi juupas-eipäs väittelyllä. Toki minä omassa havaintolistassani pidän virtavästikkää varmana.
Teemu