Olisin kysellyt onko tosiaan mahdollista ilmoittaa havaintoja anonyymisti ja jos voi niin miksi? Kyse on tästä havaintoerästä, mikä on vähän ongelmallinen. Kuvassa on mielestäni ihan oikeasti kenttätöpökatti mitä ei tavata Suomessa, mutta piilottelu tekee havainnosta heti epäuskottavan. Asun itse lähellä paikkaa ja olen nyt kaksi kesää haravoinut läpi niittyä, enkä löydä näitä sirkkoja sieltä. Havis on toki jo vanha, mutta ilmoitettu 8 yksilöä viittaa jo populaatioon. Nämä Suomelle uudet lajit olisi aina kiva varmistaa ja ilmoittajalta voisi kysellä lisätietoa, jos sellainen olisi olemassa vai onko vain trollausta?
Olen miettinyt samaa asiaa monesti. Miksi voi ilmoittaa anonyymisti. Olisi hyvä että ilmoittajan tiedot jäisi aina laji.fi ylläpidon tietoon, näin havaintoja voisi tarkistaa jotain kautta.
Pahimpia on ilmoitetut havainnot, joissa ei ole kuvaa, paikka salattu ja laji on harvinainen.
Löydös-palvelun kautta voi lähettää anonyymisti ja useampaakin kautta nimimerkillä (esim. iNaturalist). Tässä kyseisessä tapauksessa on sentään kuva. Koska paikka on näemmä ihan lentokentän reunalla, voi hyvin olla mahdollista, että noita suorasiipisiä on siellä yhden kesän ollut ja pakkasten tultua ovat kuolleet pois. Paha sitä on jälkikäteen sanoa.
Sinänsä se, että havaitsijan nimi ja/tai yhteystiedot ovat tallessa ei takaa sitä, että häneen saadaan tarvittaessa yhteys. Lopulta nämä joudutaan arvioimaan tapaus tapaukselta.
Jos epäilyttää, yksi testi on työntää kuva johokin “hae kuvalla”-palveluista ja katsoa, onko kuva mahdollisesti jossain muualla esillä eri tiedoilla. Googlen versio löytyy täältä: Google Images kamera-ikonin takaa.
Kyseinen havainto ei ole anonyymi, mutta tallentaja merkinnyt että hänen nimeään ei saa näyttää julkisesti. (En tiedä miksi näkymä sanoo ettei havaintoerässä olisi salattua tietoa.)
Voin välittää kysymyksen havainnosta eteenpäin havainnoijalle (laita viesti vaikka → helpdesk@laji.fi)
Yleisemmin:
Vaikka nimi vaadittaisiin, kuka tahansa voisi lähettää havaintoja tai rekisteröityä vaikka nimellä “Joulu Pukki”. Tämä voitaisiin välttää vain vahvalla tunnistautumisella (pankkitunnistautumisella tmv.)
Lisäksi muut lajitietokeskukseen havaintoja jakavat organisaatiot (esim. viranomaiset, järjestöt, kunnat…) päättävät itsenäisesti luovutetaanko ja näytetäänkö havainnoijien nimiä, julkisesti tai edes ylläpitäjille ja viranomaisille.
Sensitiivisen/salatun datan saamiseksi voi myös tehdä aineistopyynnön, jolloin tiedon haltija päättää voidaanko sitä luovuttaa (em. tapauksessa Lajitietokeskus).
Kiitokset teille asian selventämisestä! Olisi kyllä kiinnostavaa kysellä haviksen tehneeltä lisää tietoa, minä ja muutama kaverinikin kun kerran asumme täällä Turun seudulla, niin mahdollisuutta ja mielenkiintoa kyllä riittää tuota ruohokenttää jatkossakin seurata. Tuo on ensimmäinen turvapaikka kentälle mahdollisesti saapuville export ötököille. Paikka sikäli on kiinnostava näin muutenkin. Erän kuvaa koitin aikanaan pitkäänkin etsiä netistä jos olisi sieltä napattu, mutta en löytänyt mitään vastaavaa kuvaa mikä olisi kenttähaavissa otettu. Tuolla kentällä käy mm mikroperhosten harrastajia haavimassa. Kuvaa ja havista olen pitänyt aitona ja siksi lajia etsinytkin sieltä. Henkilökohtaisella tasolla en ymmärrä miksi kukaan haluaisi mitään ilmoittaa ilman omaa nimeään. Se on heti epäilyttävää Sen ymmärtää jos oman kesämökin tai kaiman kummin siskon pihalla istuu valkopäämerikotka, niin eihän sellaista voi ilmoittaa tai mökkirauha menee siinä. Mutta kaipa muitakin syitä sitten on olemassa mitä en vain osaa ajatella, kun itse uskon avoimuuteen näissä hommissa. Lajikaan ei ole rauhoitettu…
Lajitietokeskuksen käyttöehdot sallivat virheellisten havaintojen ilmoittamisen väärillä henkilötiedoilla. Tällaisten käyttäjien määrä on todennäköisesti pieni, mutta havaintojen luotettavuuteen sillä on suuri vaikutus. Havainnoijan henkilöllisyys on perinteisesti ollut keskeinen kriteeri havaintojen luotettavuuden arvioinnissa. Ei ihan niin kaukaisessakaan menneisyydessä on hyvin dokumentoituja tapauksia väärennetyistä havainnoista, jopa alan ammattilaisten tekeminä.
En tiedä onko tässä taustalla jokin moderni yksityisyydensuoja-ajatus, mutta itse en ainakaan tuollaisia havaintoja käyttäisi missään analyyseissä. Voihan niistä tosin saada inspiraatiota lähteä bongaamaan lajia ilmoitetulta paikalta, jolloin havainnon varmennuskin hoituisi samalla, jos laji löytyy.
Esimerkiksi Birdlifen Tiira-järjestelmässä rekisteröitymättömienkin käyttäjien tulee antaa oikeat henkilötietonsa havaintoja ilmoittaessaan. Minusta tämä on paljon parempi periaate havaintojen keruussa, vaikkei vahvaa tunnistautumista käytettäisikään.
En ole nyt varma mistä tässä on kyse. Kaikille avoimella havaintolomakkeella ei ole käyttöehtoja. Enkä itse allekirjoita esim. ajatusta, että kaikki olisi sallittua, ellei sitä ole erikseen kielletty. Käyttöehtodokumentin (jota 90% ihmisistä ei kuitenkaan lue) laittaminen avoimen havaintolomakkeen kylkeen ei havaintojen luotettavuutta kasvattaisi.
Tiiran avoimella lomakkeella käyttäjän on annettava katuosoite ja laitettava ruksi ruutuun, kun Lajitietokeskuksen avoimella lomakkeella sen sijasta riittää puhelinnumero tai sähköposti, eikä ruksia tarvita.
Vihko-palvelulla on käyttöehdot, joissa kielletään hyvän tavan vastainen toiminta. Tämä kattaa myös tahallaan virheellisten tietojen antamisen. Voimme myös ohjata käyttäjiä myös tallennuksen suuntaviivojen avulla, jos tarpeen.
Lajitietokeskuksella ja asiantuntija-annotoijilla on myös valta merkitä havaintoja spammiksi, virheellisiksi tai epävarmoiksi tapauskohtaisella harkinnalla. (Tosin kaikki tietty toivovat että Joku Muu tekisi tämän tarkistustyön.)
Ja loppujen lopuksi kaikilla on lakisääteinen oikeus pyytää milloin tahansa omia henkilötietojaan poistettavaksi. Silloin havainnoista tulee kokonaan anonyymejä. Tähän ei voi ehdoilla tmv. vaikuttaa.
Mikko / Lajitietokeskus
PS. Tähän liittyy myös periaatteellisempi valinta: kuka päättää millainen data on tarpeeksi luotettavaa: tallennusjärjestelmän tekijä (tässä Luomus/Lajitietokeskus) vai datan käyttäjä, joka voi olla esim. viranomainen, tutkija tai harrastaja? Lajitietokeskus painottaa jälkimmäistä vaihtoehtoa.
Esimerkiksi viranomaiskäyttöä varten Laji.fi:ssa ja viranomaisportaalissa on viranomaisten määrittelemät ns. Virva-viranomaisrajaukset. Esim. em. kenttätöpökattihavainto ei täyttäisi luotettavuutensa puolesta näitä rajauksia, ellei joku muukin käy ensin annotoimalla varmistamassa havaintoa.
Tämä on mielenkiintoinen ja tärkeä keskustelu. Lajitietokeskuksen linjaus mielestäni kestää hyvin päivänvaloa ja tarkastelua. On tehty riittävä, mutta ei liian kankea järjestelmä, jolla käyttäjä rekisteröityy ja antaa oman yhteystietonsa (sähköpostiosoitteen). Tämä yhteistieto on aina admin-käytössä ja suoraan myös viranomaiskäytössä. Mikä muu tahansa tapa kerätä yhteystietoja herättää aina myös GDPR-asetusta valvovan ja vaalivan kiinnostuksen. Se, että kysyisimme lisäksi osoitetietoja tai puhelinnumeroita, on vaikeaa perustella ja vaikutukseltaan yhtä heikko kuin pelkkä sähköposti niille, jotka haluavat väärinkäyttää palveluja ja rikkoa sovittuja normeja. Väitän, että yhdelläkään suurta määrää tietoa hallinnoivalla ja koostavalla organisaatiolla ei taatusti ole resursseja tai edes oikeutta lähteä tarkastelemaan kenenkään kotiosoitteita tai soittelemaan puhelimella, josko ko. henkikö asuu vielä tässä osoitteessa tai onko kännykän operaattori tällä viikolla sama kuin viime viikolla:D Ainoa tapa varmistua näistä on vahva tunnistautuminen.
Nyt tullaankin sitten siihen kysymykseen, että minkälaista evidenssiä havainnosta on tallennettu? Onko hyvä kuvamateriaali, ääninäyte tai vaikkapa museonäyte? Onko annettu tarkka paikkatieto. Se, että kyseinen havainnoitsija ei olisikaan tunnettu luontoharrastaja tai asiantuntija tekemä, ei pääsääntöisesti saisi olla tiedon käytön esteenä. Kysymys on aina käyttäjän tekemästä harkinnasta. Kuten Tapani hyvin sanoikin, hän ei henkilökohtaisesti käyttäisi tietoa analyyseissaan – fair enough. Mutta jos joku vaikka kuinka omituisella nimimerkillä iNaturalistin kautta tekee liito-oravahavaintoja erinomaisilla kuvilla papanapuista tarkoilla paikkatiedoilla, pitäisin jopa rikollisena olla käyttämättä tätä tietoa maankäyttöpäätöksien harkintaprosesseissa. Pitää muistaa, että tietoa käytetään niin monenlaisiin, mutta yhtä kaikki tärkeisiin tarkoituksiin ja siksi geneeriset, hieman mutkia oikovat, ratkaisut ovat tarpeen. Elämme uutta aikaa ja käytettävissä olevan tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti, ja siksi on tarpeen olla koko ajan hereillä ja yrittää löytää uusia ja sopivia ratkaisuja tiedon hallintaan. Näistä tiedon laadun kategorisointi on avainasemassa. Uskoisin, että tälläkin foorumilla meillä kaikilla on sama tavoite luontokadon katkaisemiseksi ja kaikki uudet keinot sen tekemiseksi on otettava käyttöön ja uusia toimintamalleja kokeiltava.
Yhteistyöterveisin,
Kari Lahti
Suomen Lajitietokeskus
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
Sen ymmärtää jos oman kesämökin tai kaiman kummin siskon pihalla istuu valkopäämerikotka, niin eihän sellaista voi ilmoittaa tai mökkirauha menee siinä. Mutta kaipa muitakin syitä sitten on olemassa mitä en vain osaa ajatella, kun itse uskon avoimuuteen näissä hommissa. Lajikaan ei ole rauhoitettu…